YK:n alaisen Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU, International Telecommunication Union) Maailman radioviestintäkonferenssi (WRC, World Radiocommunication Conference) kokoontuu 3–4 vuoden välein päättämään radiotaajuuksien tulevaisuuden käytöstä maailmanlaajuisesti. WRC:n tehtävänä on tarkastella ja tarvittaessa muuttaa radio-ohjesääntöä, joka sääntelee kansainvälisesti radiotaajuuksien sekä satelliittien kiertoratojen käyttöä.
Radiotaajuusspektrin täyttyessä matkaviestinverkot, satelliittijärjestelmät, ilmailun ja merenkulun radiojärjestelmät sekä kaikki muutkin taajuuksien käyttäjäryhmät kilpailevat niukkenevista taajuusresursseista. Yhteistä suurimmalle osalle näistä radiojärjestelmistä ja käyttäjäryhmistä on tarve taajuuksien käytön harmonisoinnille alueellisesti tai globaalisti. WRC-konferensseissa pyritään sopimaan taajuuksien käytön ehdoista eri käyttötarkoitusten välillä, jotta käyttö on mahdollisimman tehokasta ja häiriötöntä.
Maailman radioviestintäkonferenssissa sovitut muutokset radiotaajuuksien käyttötarkoituksista ja -ehdoista päivitetään radio-ohjesääntöön. Siinä määritellään reunaehdot ja pelisäännöt sille, kuinka radiotaajuuksia eri puolilla maailmaa käytetään. Konferenssissa tehtävillä kansainvälisillä päätöksillä on ratkaiseva vaikutus siihen, kuinka Suomessa voidaan tulevaisuudessa käyttää radiotaajuuksia tietoyhteiskunnan langattomien viestintäverkkojen ja -palveluiden erilaisiin tarpeisiin.
WRC-työ on pitkäjänteistä - vuoden 2023 konferenssi Dubaissa päättää nelivuotisen tutkimuskauden ja aloittaa uuden
WRC kokoontuu 3-4 vuoden välein ja WRC-23, järjestetään Arabiemiraattien isännöimänä Dubaissa 20.11–15.12.2023. Konferenssiin osallistuu 3000 - 4000 edustajaa lähes kaikista ITU:n 193 jäsenmaasta. Edellisessä WRC:ssä vuonna 2019 oli kaikkiaan 3400 osallistujaa ja jäsenmaita oli mukana 163.
Kansainvälisessä taajuustyössä katsotaan aina useamman vuoden päähän. Radioviestintäkonferenssien asialista hyväksytään aina jo edellisen konferenssin yhteydessä. Edellinen WRC vuonna 2019 hyväksyi WRC-23:n asialistan ja WRC-23 hyväksyy WRC-27 asialistan. Konferenssien välisellä teknisellä tutkimuskaudella ITU:n tutkimusryhmät tekevät teknisiä yhteensopivuustarkasteluita kunkin WRC-asialistankohdan toteutusmahdollisuuksista ja valmistelevat näistä ehdotukset lopullisesti päätettäväksi seuraavassa konferenssissa. Traficom edustaa Suomea tässä ITU:n teknisessä valmistelutyössä yhdessä sidosryhmien kanssa.
WRC-23 asialistalla on noin 20 erilaista taajuuksien käyttöön liittyvää kohtaa. Pääasialliset tutkittavat osa-alueet jokaisessa konferenssissa ovat matkaviestintä ja siirtyvä liikenne, satelliittijärjestelmät, ilmailu ja merenkulku sekä tiede ja tutkimus. Näillä kaikilla sektoreilla radiotaajuuksien käyttötarpeet ovat tyypillisesti laajoja ja täten myös hyviä esimerkkejä siitä, miksi taajuuksien käyttöön tarvitaan harmonisointia alueellisella ja globaalilla tasolla - radiotaajuudet eivät pysähdy valtioiden rajoilla.
WRC-valmistelutyötä tehdään kansallisesti ja kansainvälisesti
Suomen osalta WRC-valmistelut tapahtuvat kolmella eri tasolla: kansallisesti (sidosryhmäyhteistyö), Euroopan tasolla (CEPT/EU) sekä globaalilla tasolla (ITU).
Kansallisella tasolla liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) asettaa kansallisen WRC-valmistelutyöryhmän kokoamaan toimialan näkemyksiä kunkin maailman radioviestintäkonferenssin asialistan kohdista ja avustamaan ministeriötä Suomen kansallisten kantojen muodostamisessa. Kansallisessa valmistelutyöryhmässä käsitellään radioviestintäkonferenssiin valmistautumiseen liittyviä viestintäpoliittisia kysymyksiä. Työryhmän alla toimii lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtama tekninen työryhmä, joka käsittelee konferenssiin valmistautumiseen liittyviä radioteknisiä kysymyksiä.
Eurooppalainen valmistelu tapahtuu pääasiassa teknisten asioiden osalta Euroopan posti- ja telehallintojen yhteistyöelin CEPTissä. Tämän työn päämääränä on valmistella yhteiseurooppalaiset ehdotukset televiestintäkonferenssin asialistan eri kohtiin ja esimerkiksi WRC-23 konferenssiin valmisteltiin yhteensä 252 yksittäistä yhteiseurooppalaista ehdotusta. Euroopan Unionin Neuvosto hyväksyy WRC-päätöksen, jossa muodostetaan EU:n kanta niihin konferenssin asialistan kohtiin, joilla on vaikutusta EU:n lainsäädäntöön. EU Neuvoston päätös on kaikkia jäsenmaita sitova. Liikenne- ja viestintäministeriö päättää Suomen neuvottelukannoista ja sitoutumisesta yhteiseurooppalaisiin esityksiin.
Globaalilla tasolla ITU:ssa tehdään tekninen valmistelu kaikista WRC:n asialistan kohdista. Työhön osallistuvat kaikki kuusi alueellista tahoa, missä tutkimuksia on tehty alueellisella tasolla, Euroopan alueen CEPT mukaan lukien. Tämän työn lopputuloksena kaikki tekniset ratkaisut ja vaihtoehdot asialistan kohtien ratkaisemiseksi kirjataan yhteen raporttiin.
WRC mahdollistaa uudet matkaviestintaajuudet
Matkaviestinverkkojen taajuuksien ja tekniikoiden maailmanlaajuisesta harmonisoinnista päätettiin ensimmäisen kerran vuoden 1992 konferenssissa. Tämän jälkeen pidetyissä WRC-konferensseissa on lukuisia lisätaajuusalueita osoitettu 3G-/4G-/5G-matkaviestinverkoille eli IMT-järjestelmille.
| WACR-1992 | 1885-2025 MHz ja 2110-2200 MHz |
| WRC-2000 | 806-960 MHz, 1710-1850 MHz ja 2500-2690 MHz |
| WRC-2007 | 450-470 MHz, 698-806/862 MHz, 2300-2400 MHz ja 3400-3600 MHz |
| WRC-2012 | 694-790 MHz |
| WRC-2015 | 470-694 MHz, 1427-1518 MHz, 3300-3400 MHz, 3400-3600 MHz, 3600-3700 MHz ja 4800-4990 MHz |
| WRC-2019 | 24.25-27.5 GHz, 37-43.5 GHz, 45.5-47 GHz, 47.2-48.2 GHz ja 66-76 GHz |
Taulukko 1. Matkaviestinverkoille osoitetut taajuudet. Kaikki taulukossa listatut taajuuskaistat eivät ole käytettävissä Euroopassa.
Lisätaajuuksien tarve matkaviestintään johtuu matkaviestinverkkojen käytön ja tämän myötä kapasiteettitarpeen nopeasta kasvusta. Lähes kaikki matkaviestintään maailman radioviestintäkonferensseissa osoitetut taajuusalueet (yhteensä 19,15 GHz taajuuksia) on harmonisoitu maailmanlaajuisesti, mikä mahdollistaa samojen päätelaitteiden käytön globaalisti. Meidän ei siis matkustaessamme tarvitse ostaa uusia älypuhelimia siirtyessämme maanosasta tai maasta toiseen.
WRC-23:ssa pyritään osoittamaan lisää taajuuksia matkaviestinkäyttöön 3 GHz:n, 6 GHz:n sekä 10 GHz:n taajuusalueilta. Näistä kansallisesti tärkein on 6 GHz:n taajuusalue. Lisäksi WRC-23:ssa harkitaan 6G-järjestelmien mahdollista lisätaajuustarpeen käsittelyä vuoden 2027 WRC-konferenssissa.
Suomi on ajanut myös jo vuodesta 2007 lähtien TV-taajuusalueelle 470–694 MHz rinnakkaista ensisijaista matkaviestinkäyttöä. Suomi pitää tärkeänä erityisesti tämän taajuusalueen osalta joustavuuden lisäämistä radio-ohjesääntöön. Tämä mahdollistaisi taajuuksien tehokkaan ja oikea-aikaisen käytettävyyden eri järjestelmille kansallisten päätösten nojalla.
Ilmailun radiojärjestelmien osalta merkittävin asia on mahdollistaa VHF-yhteyksien käyttö myös satelliittien välityksellä niillä alueilla, joilla maanpäällisten ilmailun tukiasemien peittoa ei ole. Lisäksi ilmailun muuhun, ei-turvallisuuteen liittyvään, käyttöön halutaan osoittaa uusia taajuuksia n. 15 ja 22 GHz:n taajuusalueilta.
Merenkulun radiojärjestelmien osalta halutaan radio-ohjesääntöön tehdä tarkennuksia, jotka koskevat merenkulun hätä- ja turvallisuusliikennejärjestelmän (GMDSS) nykyaikaistamista.
Avaruuden taajuudet mahdollistavat tutkimuksen sekä satelliittijärjestelmien kehityksen
WRC-23:n asialistalla on useita avaruustutkimukseen sekä satelliittien taajuuksien käyttöön liittyviä asioita. Avaruustutkimus on kasvava osa-alue muun muassa ilmastonmuutoksen seurantaa tukevien sovellutusten vuoksi. Konferenssissa on tarkoitus tehdä päätöksiä muun muassa matalan kiertoradan (400 km) maankuvaussatelliittien taajuuksien käytöstä taajuusalueella 40–50 MHz. Koska kyseiset matalahkot taajuudet tunkeutuvat kohtuullisen hyvin maankuoren alle, näillä satelliiteilla voitaisiin tutkia maanalaisia vesivarantoja sekä jääkerrostumien rakenteita, joista voitaisiin tehdä päätelmiä ilmaston muuttumisen vaiheista.
WRC-23:ssa pyritään osoittamaan taajuuksia myös kaukokartoitussatelliiteille ns jääpilvien mittaukseen korkeilta noin 240 GHz:n taajuuksilta. Tällaisilla mittauksilla saadaan tarkennusta sääennusteisiin ja mittauksilla voi osaltaan olla käyttöä myös ilmastonmuutosten ilmiöiden tutkinnassa. Lisäksi WRC-23:ssa käsitellään avaruussääsensoreita. Avaruussäätä tutkivilla sensoreilla voidaan koota tietoa avaruussään vaikutuksia ja ennakoida muun muassa vaikutuksia energia- ja tietoliikenneverkkoihin maan pinnalla, lentoliikenteeseen, satelliittijärjestelmiin tai esimerkiksi satelliittipaikannuksen tarkkuuteen.
Mitä taajuuksilla tapahtuu tulevaisuudessa? - WRC27 asialista
WRC-23:ssa päätetään pitkälti seuraavan konferenssin (WRC-27) asialistasta ja sitä kautta edeltävän tutkimuskauden työn jakaantumisesta eri valmisteluryhmille. Tähän mennessä tehtyjen valmistelujen perusteella näyttää siltä, että satelliittijärjestelmien ja avaruustutkimuksen taajuusasioiden rooli tulee lähivuosina entisestään kasvamaan. Turvallisuus on myös ulottuvuus, jonka merkitys satelliittijärjestelmien ja avaruustutkimuksen taajuuksien käytössä on tunnistettu ja tulee näkymään myös tulevalla tutkimuskaudella. Lisäksi Suomen Nato-jäsenyyden myötä myös Naton kannalta olennaisten WRC-asialistankohtien seuranta tulee olemaan myös osa kansallista valmistelua.
Teknologinen kehitys on nopeaa ja taajuustarpeet eri sektoreilla kasvussa. Maailman radioviestintäkonferenssilla on tämän vuoksi suuri merkitys kansainvälisessä taajuusyhteistyössä. Konferenssin valmisteluissa ja itse konferenssissa mekin tähtäämme pitkälle tulevaan ja mahdollistamme viestintäverkkojen ja -palveluiden kehitystä Suomessa.
Siirry takaisin Radiotaajuudet nyt ja tulevaisuudessa -sivulle (Ulkoinen linkki).