MPY Palvelut Oyj: Vanhat kuntakeskukset yhteistyöllä valokuidun piiriin

Vuoden yhteisrakentamisteko 2019 -kilpailun kuntasarjan voittaja!

Lähtökohtana oli valtioneuvoston Laajakaista kaikille -hanke, jonka ensisijaisena tavoitteena oli tukea laajakaistayhteyksien tuontia haja-asutusalueille. ELY-Keskuksen Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelman eli maaseutuohjelman perusteet mahdollistivat tuen saamisen laajakaistaverkon rakentamiseen myös taajama-alueille, ja näin voitiin tällä Kyläverkkohankkeella liittää edellä mainitut taajamat nopeiden tietoliikenneyhteyksien piiriin.

Mikkelin kaupunki kilpailutti hankkeet teleoperaattoreilla, ja toteuttajaksi valittiin MPY Palvelut Oyj.

Yhteisrakentamisen mahdollisuudet heti tutkintaan

"Pyrimme alusta alkaen huomioimaan mahdollisimman tarkasti Järvi-Suomen Energian käynnissä olleet säävarman sähköverkon rakentamistyöt", kertoo MPY:n myyntijohtaja Juha Putkonen työskentelyn alkuvaiheista. "Liityimme mukaan hankkeisiin kaikkialla, missä se aikataulujen ja tekemisen vaiheiden puolesta oli mahdollista. Näin saimme sekä sähköjohdot että valokuidun kaivettua maahan mahdollisimman vähällä ympäristöhaitalla."

MPY vastasi kuituverkon suunnittelusta ja rakentamisen koordinoinnista. Varsinaisen työn hoiti Rejlers Finland Oy:n omistukseen ja nimen alle siirtynyt, yhteisrakentamisenkin edistämiseksi aikoinaan perustettu MPY:n ja Järvi-Suomen Energian yhteinen verkkosuunnitteluyritys. Järvi-Suomen Energia oli yhteisrakentamiskohteissa vetovastuullinen kilpailutettuaan urakat jo ennen MPY:n mukaantuloa. Yhteisrakentamisosuuksien ojakustannus saatiin näin jaettua kuitu- ja sähköverkon kesken. Ne alueet, jonne Järvi-Suomen Energia oli jo aiemmin ehtinyt rakentaa säävarman sähköverkon, MPY toteutti erillisrakentamisella.

Kaikki voittavat yhteisrakentamisella

Juha Putkonen korostaakin, että yhteisrakentaminen on taajama-alueilla erittäin hyödyllinen toimintatapa, eritoten asukkaiden kannalta.

Samaa sanoo Mikkelin kaupungin puolelta hankkeessa mukana ollut projektipäällikkö Timo Rissanen.

"Tämän kaltaisissa yhteisrakentamisen hankkeissa asukkaat saavat samalla kaivamisen aiheuttamalla haitalla sekä luotettavasti toimivan sähköverkon että nopeat teleyhteydet. On selvää, että kyseessä on myös kaupungin etu."

Rissanen kertoo myös huomanneensa ilolla, kuinka toimijoiden välinen yhteistyö on vuosikymmenten mittaan parantunut. Kun ennen toimittiin puhtaasti omien aikataulujen mukaan ja maahan laitettiin johto kerrallaan, tänä päivänä asiat synkronoidaan ja mukaan lähdetään, vaikka juuri sillä hetkellä ei akuuttia tarvetta olisikaan.

MPY Palvelut pyrkiikin yhdistämään valokuitutöitään mahdollisimman paljon myös esimerkiksi kaukolämpöverkon laajennusten ja katuvalojärjestelmien maan alle kaivamisten kanssa. Mitä enemmän tavaraa saadaan maan alle yhdellä kaivamisella, sen parempi kaikkien osapuolten kannalta.

Yhdessä tekeminen tuo osapuolille jonkun verran kustannussäästöjä, mutta Juha Putkosen mukaan suurin etu koituu alueen asukkaille. Kaivuutöiden väistämättömät haittatekijät pystytään pitämään mahdollisimman pieninä, kun samalla kertaa maan alle pystytään laittamaan mahdollisimman paljon johtoja.

"Kyllä asukashaitan minimointi on yhteisrakentamisen suurin hyöty."

Keskustelu ja koordinointi ratkaisevat onnistumisen

Etenkin, kun kyseessä on verkkoyhtiön ja teleoperaattorin kaltaiset, sangen erilaisissa sykleissä ja toimintarytmeissä elävät tahot, töiden ja aikataulujen yhteensovittaminen aiheuttaa oman lisätyönsä.

"Sähköyhtiö pystyy hyvin itsenäisesti tekemään omat suunnitelmansa oman infransa parannushankkeille", Juha Putkonen toteaa. "Laajakaista- ja valokuituhankkeet etenevät huomattavasti rivakammalla syklillä, myös sen mukaan kuinka liittymäkauppa etenee."

Sosiaalista tilausta yhteisrakentamisen kehittämiselle ja siihen panostamiselle on selkeästi olemassa. Yhteistä hyötyä on hyvä lähteä rakentamaan, kun iso kuva on kaikille selkeä ja pyrkimys yhteiseen tavoitteeseen kirkkaana mielessä.

Yhteisrakentaminen on Mikkelissä jo oletusarvo

Yhteisrakentamisen mahdollisuudet on Mikkelissä tiedostettu pitkään myös kaupungin taholta. Timo Rissanen kertoo, että etenkin uudiskohteissa yhteisrakentaminen on jo pitkään ollut pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

"Kun infraa rakennetaan uusille asuinalueille, kaupunki pyrkii yhteisrakentamiseen aina, kun se suinkin on mahdollista. Tele- ja sähköverkot, vesi ja kaukolämpö laitetaan maahan samalla kertaa."

Kysymys on pitkälti koordinoinnista ja yhteensovittamisesta, ja kun edut ovat kaikille osapuolille kiistattomat, ratkaisutkin tuppaavat löytymään vaivatta. Timo Rissasen mukaan yhteisrakentaminen onkin Mikkelissä jo vakiintunut, pääsääntöinen toimintamalli josta ei enää varsinaista paluuta entiseen ole.

Näin saatiin päätökseen myös Mikkelin kyläverkkohanke, jossa kolmen vuoden ajan keskityttiin tuottamaan alueen asiakkaille paras mahdollinen kokonaisratkaisu. Kesällä 2019 huolehdittiin viimeisistä maisemoinneista ja matkan aikana mukaan tulleiden liittymäasiakkaiden kytkemisestä verkkoon, ja kaikki on nyt valmiina ja asukkaiden käytettävissä.

Maalissa on helppo hymyillä, mutta yhteen asiaa Juha Putkonen toivoisi erityisesti selkeyttä tulevia yhteisrakentamisen hankkeita ajatellen.

"Etenkin haja-asutusalueilla, jossa kaupallinen potentiaali on muutenkin vähäinen, valtakunnan tason lupamenettelyt ovat osoittautuneet välillä raskaiksi. Suunnitelmia tehtäessä resursseja kuluu hyvin muodollisilta vaikuttaviin selvitystöihin, ja jos verkkoa halutaan laajentaa uusien tilaajien tullessa mukaan, vaatii se oman erillisen lupamenettelynsä. Silloin jokaiseen uuteen liittymään kohdistuu joskus jopa kohtuuton kustannuspaine."

Kattavat, luotettavat ja mahdollisimman nopeat tietoliikenneyhteydet ovat hallitustasolla tunnustettu valtakunnallinen kilpailuetu ja selkeä poliittinen tavoite. Myös sen vuoksi kannattaisi kaikki, myös yhteiskunnan voimavarat, suunnata suoraan kohti tämän tavoitteen saavuttamista.