Rautatiejärjestelmän riskienhallinta on olennainen osa raideliikenteen turvallisuuden varmistamista. Riskienhallinnan avulla pyritään ennakoimaan uhkia, ehkäisemään onnettomuuksia ja varmistamaan, että raideliikenne toimii turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Hyvä riskienhallinta johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla riskejä pienennetään ja turvallisuutta parannetaan.
Riskienhallinta tarkoittaa kokonaisnäkemystä riskeistä sekä niiden merkityksestä ja toimenpiteistä riskien pienentämiseksi tai poistamiseksi. Riskienhallinta on jatkuva sekä järjestelmällinen prosessi, johon kuuluu osana riskienarviointi. Riskienhallinta on myös tärkeä osa päätöksentekoa, jonka lisäksi sen tulee olla ennakoivaa.
Riskienhallintatoimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan seurata esimerkiksi omavalvonnan avulla. Riskienhallinnan ja omavalvonnan tulee olla yhteydessä toisiinsa, eli myös omavalvonnan tulisi olla riskiperusteista. Tämä tarkoittaa sitä, että valvonta kohdistetaan ensisijaisesti niihin kohteisiin, joissa arvioidaan olevan suurimmat turvallisuusriskit.
Riskienhallinta kuuluu olennaisena osana turvallisuusjohtamisjärjestelmään, jonka avulla toimijat hallitsevat toimintansa riskejä ja kehittävät jatkuvasti toimintaansa. Riskienhallinnalla pyritään edistämään liiketoiminnan turvallisuustavoitteisiin pääsemistä sekä tunnistamaan toimintaa koskevia mahdollisuuksia ja uhkia.
Mitä riskienhallinnalta vaaditaan?
Rautatieturvallisuusdirektiivin 2016/798 mukaan jäsenvaltion on varmistettava, että rataverkon haltijat ja rautatieyritykset ovat kukin itselleen kuuluvalta järjestelmän osalta vastuussa unionin rautatiejärjestelmän turvallisesta käytöstä ja siitä aiheutuvien riskien hallinnasta. Keskeistä on, että turvallisuusjohtamisjärjestelmä mukautetaan harjoitettavan toiminnan lajiin, laajuuteen, toiminta-alueeseen sekä muihin edellytyksiin. Tällöin voidaan varmistaa sellaisten riskien hallinta, jotka liittyvät rataverkon haltijan tai rautatieyrityksen toimintaan, mukaan luettuna kunnossapito.
Riskienhallintaan liittyvistä velvoitteista säädetään sekä kansallisessa että eurooppalaisessa lainsäädännössä. Raideliikennelain 6 § edellyttää, että rautatieliikenteen harjoittajien ja rataverkon haltijoiden on toteutettava tarvittavia riskienhallintatoimenpiteitä toistensa kanssa yhteistyössä. Toimijoiden tulee ottaa huomioon myös muiden osapuolien toimintaan liittyvät riskit ja varmistettava sopimusteitse, että myös alihankkijat soveltavat riskinhallintatoimenpiteitä. Alihankkijoiden kanssa tehdyt sopimukset on pyynnöstä annettava tiedoksi EU-virastolle tai Traficomille.
Euroopan komission antama riskienhallinnan YTM-asetus (EU) 402/2013 on myös keskeinen osa riskienhallinnan sääntelyssä. Asetus edellyttää rautatiejärjestelmän turvallisuuteen liittyvien riskien hallintaa muutoksissa, jotka katsotaan järjestelmän turvallisuuden kannalta merkittäviksi. Perusperiaatteena on, että rautatiejärjestelmään tehtävät muutokset eivät saa heikentää sen turvallisuutta. Asetuksen tarkoituksena on varmistaa yhdenmukainen riskienhallintaprosessi muutostilanteissa. Riskienhallinnan YTM-asetus on kuitenkin vain yksi osa riskienhallinnan sääntelyä. Siksi toimijoiden on turvallisuusjohtamisjärjestelmän tai turvallisuuden hallintajärjestelmän kautta hallittava omaa toimintaansa ja toimintaympäristöään koskevat riskit.
Sääntely ei määrittele tarkemmin riskienhallinnan menettelyjä, vaan jokaisen tulee turvallisuusjohtamisjärjestelmässään tai turvallisuuden hallintajärjestelmässään pohtia omaan organisaatioonsa soveltuvat menettelyt. Menettelyjä tulee arvioida aina tapauskohtaisesti. Tärkeintä on, että riskit tunnistetaan laaja-alaisesti toimintaympäristöön peilaten. Sellaisille riskeille, jotka eivät organisaation omien riskienhallintamenettelyjen mukaan ole hyväksyttyjä, tulee määrittää sellaisia hallintatoimenpiteitä, jotka pienentävät riskien suuruutta. Hallintatoimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan niiden toteuttamisen jälkeen ja tarvittaessa voidaan määritellä myös uusia toimenpiteitä. Prosessin tulee olla jatkuvaa, jolloin myös uusia riskejä on helpompi tunnistaa.
Mitä hyötyä riskienhallinnasta on?
Tietoisuus riskeistä antaa mahdollisuuden toteuttaa erilaisia hallintatoimenpiteitä, jotka vähentävät onnettomuuksien ja vaaratilanteiden todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Ennakoivilla hallintatoimenpiteillä voidaan myös ehkäistä mahdollisia häiriöitä ja varmistaa, että rautatieliikenne toimii keskeytyksettä.
Hyvällä riskienhallinnalla on myös suora yhteys turvallisuusjohtamiseen. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän keskeisenä tarkoituksena on varmistaa, että organisaatio hallitsee toimintaansa liittyvät riskit, ja että se pystyy noudattamaan kaikkia sille kuuluvia turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia. Riskienhallinta on siten tärkeä työkalu ja mahdollistaja turvallisuuden hallinnassa sekä johtamisessa.