Liikennerikkomukset ja liikennevirhemaksu

Mikä on liikennevirhemaksu?

Liikennevirhemaksu on tieliikenteen uusi maksuseuraamus, joka voidaan määrätä seuraamukseksi uudessa tieliikennelaissa (729/2018) erikseen sanktioiduksi säädetyistä liikennerikkomuksista. Liikennevirhemaksu korvaa tieliikenteen rikesakon, jota on käytetty erilaisten vähäisten liikennerikkomusten rangaistuksena 1980-luvun alusta alkaen.

Liikennevirhemaksu on kiinteämääräinen seuraamus. Liikennevirhemaksun suuruus on määritelty rikkomuskohtaisesti tieliikennelaissa ja sen suuruuteen vaikuttaa teon lisäksi se, kenelle liikennevirhemaksu määrätään. Jalankulkijalle ja polkupyöräilijälle määrättävä liikennevirhemaksu on summaltaan eri kuin esimerkiksi moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle määrättävä liikennevirhemaksu. Liikennevirhemaksun suuruus on rikkomuksen laadusta riippuen 20–200 euron suuruinen. Esimerkiksi jalankulkijan liikennesääntörikkomuksesta määrättävä liikennevirhemaksu on 20 euroa, mutta moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan liikennesääntörikkomuksesta liikennevirhemaksu on 100 euroa.

Jos liikennevirhemaksu määrätään useammasta kuin yhdestä rikkomuksesta, korotetaan teoista seuraavaa ankarinta liikennevirhemaksua 40 eurolla. Korotus on kertaluonteinen. Jos esimerkiksi moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja ei olisi noudattanut pihakadun liikennesääntöjä ja olisi käyttänyt matkapuhelinta ajon aikana siten, että piti sitä kädessään, määrättäisiin tästä yksi yhteinen 140 euron liikennevirhemaksu, jossa olisi 100 euron liikennevirhemaksu korotettuna 40 eurolla.

Liikennevirhemaksu ei ole sakko, vaan hallinnollinen sanktio. Liikennevirhemaksu ja sakko ovat kuitenkin luonteeltaan samanlaisia – kumpikin on tienkäyttäjän lainvastaisen menettelystä määrättävä seuraamus. Liikennevirhemaksun tarkoituksena on tästä syystä myös korostaa sitä, että sakkorangaistus on varattu moitittavuudeltaan vakavampien liikennerikosten rangaistukseksi.

Liikennevirhemaksut sekä sakot ja muut rikosoikeudelliset rangaistukset muodostavat eheän kokonaisuuden. Tämä tarkoittaa sitä, ettei liikennevirhemaksun ja sakon soveltamisalojen väliin jää mitään sanktioimatonta menettelyä. Tieliikennelain vastainen teko, joka on moitittavuudeltaan vähäinen, käsitellään liikennevirhemaksulla, mutta sakko ja muut rikosoikeudelliset rangaistukset on varattu moitittavuudeltaan vakavampia tekoja varten. Tällöin esimerkiksi vähäisestä ylinopeudesta voidaan määrätä liikennevirhemaksu, mutta vähäistä suuremmasta ylinopeudesta rangaistuksena on vähintään sakkorangaistus.

Liikennevirhemaksu ei ole pelkästään uutta tieliikennelakia koskeva uusi hallinnollinen maksuseuraamus. Liikennevirhemaksu voidaan määrätä seuraamukseksi myös ajoneuvolaissa (1090/2002), ajokorttilaissa (386/2011), liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) ja uudessa vesiliikennelaissa (782/2019; uusi vesiliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020) säädetyistä hallinnollisista rikkomuksista. Liikennevirhemaksu voidaan määrätä esimerkiksi silloin, jos kuljettajalla ei ole mukana laissa säädettyjä valvonta-asiakirjoja, ammattipätevyystodistusta, yhteisölupaa taikka ajokorttia.