Käyttäjäkokemuksella tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä käyttäjät näkevät, kuulevat, tuntevat ja ajattelevat, kun he ovat vuorovaikutuksessa verkkosivuston tai -palvelun kanssa.
Käyttäjäkokemus itsessään koostuu monista eri elementeistä, kuten palvelun rakenteesta, visuaalisesta suunnittelusta, helppokäyttöisyydestä ja ymmärrettävyydestä. Palvelun sisältö on tärkeässä roolissa hyvän käyttäjäkokemuksen luomisessa.
Ajattele ensisijaisesti mobiilisti
Traficom.fi-verkkosivuston käyttäjistä noin 70% tulee sivuille asioimaan mobiililaitteella. Kyberturvallisuuskeskus.fi-sivuston osalta vastaava luku on 50%.
Kaikki sisällöt kannattaa lähtökohtaisesti suunnitella ensin mobiililaitteilla toimiviksi. Pienemmälle näytölle sopiva sisältö toimii yleensä ihan yhtä hyvin isommillakin näytöillä, mutta harvoin toisinpäin. Lyhyeltäkin tuntuva sisältökappale voi olla pienellä mobiililaitteella koko näytön peittävä tekstiseinä.
Pystyt tarkastelemaan sivustoa mobiilikoossa muuttamalla selainikkunan kokoa mahdollisimman pieneksi. Verkkosivut ovat responsiiviset, joten näet miten sisältö elää erikokoisilla näytöillä.
Hyvän käyttäjäkokemuksen elementit
Tavoitteenamme on, että vierailun tai asioinnin jälkeen käyttäjä kokee tyytyväisyyttä ja mielenrauhaa saatuaan asiansa hoidettua. Hänen luottamuksensa viranomaiseen kasvoi, hän on ehkä jopa vähän positiivisesti yllättynyt asioinnin helppoudesta ja kokee itsekin onnistuneensa. Lue alta elementit siihen, miten luomme hyvän käyttäjäkokemuksen Traficomin verkkopalveluissa.
Sisällöt suunnitellaan tarvelähtöisesti
Hyvän käyttäjäkokemuksen rakentaminen alkaa jo sisältöjen suunnitteluvaiheessa. Kokonaisuus on hyvä suunnitella palvelemaan käyttäjän tilannetta ja tarvetta - mitä käyttäjä tulee oikeastaan sivuille tekemään, minkälaisessa tilanteessa ja mikä häntä auttaisi kaikkein eniten?
Pohtikaa yhdessä mikä kohderyhmä on, ja kirjatkaa se vaikka ihan paperille. Kohderyhmän määritteleminen on äärimmäisen tärkeää, vaikka se tuntuisi itsestäänselvyydeltä. Kohderyhmä auttaa asettamaan lähtökohdat sisällölle - ammattilaisilla ja tavallisilla kansalaisilla voi olla täysin eri tavoitteet, ja termitkin voivat poiketa keskenään suuresti.
Käyttäjänäkökulman löytäminen voi olla haastavaa, erityisesti aihealueen syväasiantuntijalle, joka on hyvin perehtynyt omaan alaansa. Tämä on täysin inhimillistä! Erityisesti kannattaa hyödyntää käyttäjäryhmien kuvauksia ja käyttäjäpolkuja omien käyttäjien tunnistamiseen, mutta tarvittaessa voit pyytää muotoilijalta myös apua kevyen käyttäjätutkimuksen tekemiseen. Myös toisen toimialan kollega voi toimia uusina silminä ja uusina ideoina.
Keskity ongelmiin ja mitä ongelmaa sisällöllä ratkaistaan. Otsikoi ja rakenna sisällöt sen mukaan. Esimerkiksi radiolupaa koskevat ongelmat voisivat olla "miten haen radiolupaa" tai "milloin tarvitsen radiolupaa".
Asiat helposti löydettävissä ja yhdessä paikassa
Kun sisällöt suunnitellaan alusta alkaen tarvelähtöisesti, on helpompi miettiä myös yhteisesti käytettäviä termejä ja kokonaisuuden rakennetta. Tarvelähtöisyys takaa sen, että käyttäjä löytää sisällön käyttämällään tavalla - navigoiden tai hakukoneen kautta. Löydettävyydessä tärkeää onkin siis kokonaisuus, mutta myös hakusanaoptimointi.
Mieti esimerkiksi seuraavia asioita suunnitteluvaiheessa:
- Miten monelle sivulle asia jakaantuu? Voisiko sisältöjä yhdistää?
- Mitä termejä käytämme eri asioista?
Käytä kirjoittaessasi verkkokirjoittamisen opasta tuottaaksesi mahdollisimman selkeää ja käyttäjälähtöistä sisältöä.
Selkeä kuvaus prosessista
Pilko asiat käyttäjälle ymmärrettäviksi ja helposti sulatettaviksi palasiksi, riippumatta sisältötyypistä. Tällöin käyttäjä voi sivua nopeasti silmäilemällä tunnistaa itselleen tärkeän sisällön, ja sivu on näin myös kognitiivisesti saavutettavampi. Kuvaa vaiheet yksinkertaisesti ja selkeinä askeleina, ja selitä reunaehdot. Vähemmän on tässä yleensä parempi.
- Käytä ohje-elementtiä sisältömallien mukaisesti
- Pidä tekstikappaleet lyhyinä ja hyödynnä bullet-listoja
Prosessin lopussa kerromme käyttäjälle mahdolliset käsittelyajat, tai miten hän voi tarkistaa asiansa tilanteen.
Yhdenmukainen sisältö
Käyttäjää helpottaa, kun sisällöt noudattavat tuttuja kaavoja sivuilta toiselle. Yhdenmukaisuutta tuomme noudattamalla konseptissa määriteltyjä sisältömalleja.
Selkeä kieli, lyhyet tekstit
Käytä kirjoittaessasi kieltä, joka on käyttäjälähtöistä. Vältä virkakieltä ja vaikeita, pitkiä virkkeitä, äläkä jätä tulkinnanvaraa. Sisällön pitää olla tarpeeksi suoraviivaista ja kattavaa, ettei mahdollisuuksia väärinymmärryksiin jää. Vähemmän on yleensä parempi - on eri asia, mitä me asiantuntijat tiedämme ja mitä käyttäjän pitää oikeasti tietää. Kannattaa siis selkeästi eritellä, mikä on missäkin vaiheessa pakollista tietoa, ja mitä voidaan viedä lisätietona sivun loppuosaan. Hyödynnä sisältömalleja ja kysy tarvittaessa kielenhuoltajalta apua.