Suomi hakee jäseneksi Kansainvälisen merenkulkujärjestön neuvostoon

Miten merenkulun päästöt saadaan alas? Miten uusista teknologioista saadaan kaikki irti, jotta meriliikenne on entistä turvallisempaa? Suomelle näiden kysymysten ratkaiseminen on tärkeää. Siksi Suomi tavoitteleekin Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n neuvoston jäsenyyttä vuosina 2024-2025.

Suomen merenkulun historia on pitkä, sillä maantieteellisen sijaintimme takia Itämeri on elinehtomme. Merenkulku on taloudellemme ja kaikille suomalaisille tärkeää, sillä lähes 80 prosenttia Suomen tuonnista ja 90 prosenttia viennistä kulkee laivoilla.

YK:n alaisuuteen kuuluvalla IMO:lla (International Maritime Organization) on keskeinen rooli merenkulun kansainvälisten sääntöjen kehittämisessä. Jäsenmaista koostuva neuvosto ohjaa kokonaisvaltaisesti järjestön työtä yleiskokousten välisenä aikana.

Suomen kolme tavoitetta IMO-kampanjassa

1. Kestävä merenkulku – välttämättömyys ja mahdollisuus

Toimet ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi ja kestävän merenkulun edistämiseksi ovat välttämättömiä. Vihreä kasvu eli ekologisesti kestävä talous ja kasvu tarjoavat myös valtavasti mahdollisuuksia kaikkialla maailmassa.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa ja uudistettavassa IMO:n kasvihuonekaasustrategiassa asetettuihin tavoitteisiin lämpötilan nousun hillitsemiseksi. Suomi suosii globaaleja päästöjenvähennystoimia globaalille teollisuudelle.

2. Uudet teknologiat – potentiaali käyttöön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi

Digitalisaatiossa ja automaatiossa on paljon potentiaalia, kun pyritään parantamaan merenkulun turvallisuutta, vähentämään päästöjä ja kehittämään parempia palveluita. Uusien teknologioiden avulla voidaan myös vähentää merenkulkijoiden vaarallisten tehtävien määrää ja parantaa näin merenkulkijoiden hyvinvointia.

3. Koulutus ja tasa-arvo merenkulun keskiössä

Ihmiset ovat merenkulun keskiössä teknologian muutoksista huolimatta ja Suomi painottaa merenkulun sosiaalista ulottuvuutta.

Suomi on koulutuksen ja sukupuolten tasa-arvon edelläkävijä. Suomi on tukenut vuosikymmenten ajan muun muassa koulutuksessa vähiten kehittyneitä maita, joihin suunnataan yli kolmasosa Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta. Suomi vie teknologia- ja ympäristöosaamista koulutuksen kautta maailmalle. Esimerkiksi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom järjestää kenttäkursseja IMO:n alaisen Maailman merenkulkuyliopiston (World Maritime University) opiskelijoille.

Neuvoston uudet jäsenmaat valitaan marras-joulukuussa 2023

Neuvoston uudet jäsenmaat valitaan marras-joulukuun 2023 aikana kokoontuvan yleiskokouksen yhteydessä järjestettävissä vaaleissa, joissa äänioikeus on IMO:n jäsenmailla. Neuvostoon valitaan yhteensä 40 valtiota kolmessa eri kategoriassa eli A-, B- ja C-kategoriassa. Suomi pyrkii neuvoston C-kategoriaan, jonne valitaan 20 maata.

IMO:ssa on 175 jäsenmaata ja Suomi on ollut järjestön jäsen vuodesta 1959. Viimeksi Suomi oli neuvoston jäsen vuosina 1998–1999 ja 2000–2001.