Konttikuljetukset ovat muodostaneet punaisen langan Tuomas Kiiskin työuralle. Kaikki alkoi jo ennen opiskelujen aloittamista Raisiossa merikonteista, joita hän ensin purki ja sittemmin vastasi niiden liikuttelusta vientikoordinaattorina.
"Vähitellen kiinnostuin entistä enemmän toiminnan talousnäkökulmasta, jonka vuoksi hakeuduin yliopistoon opiskelemaan merenkulkutaloutta. Opinnot huipentuivat väitellessäni Turun yliopistossa merenkulkutalouden alalta kauppatieteen tohtoriksi vuonna 2017. Väitöskirjassani tarkastelin arktisen kauppamerenkulun toimintaedellytyksiä Pohjoisreitillä, joka on Venäjän aluevesillä oleva osa Koillisväylää."
Merenkulkutalous on ollut Tuomaksen mielenkiinnon kohteena jo yli 15 vuotta. Traficomissa Tuomas on työskennellyt reilut kolme vuotta. Tällä hetkellä hän vastaa vesiliikenteen vaikutusarvioista ja analyyseista.
"Tehtäväni on pysyä kartalla vesiliikenteeseen liittyvistä tietotarpeista ja yrittää löytää ratkaisuja niihin. Osan selvityksistä teen joko itse tai hyvässä yhteistyössä kollegoiden kanssa ja osaan tekijät hankitaan muualta. Esimerkkinä nykyisistä tehtävistäni on erilaisten lainsäädäntömuutoksien aiheuttamien kustannuksien laskeminen. Aikoinaan Excel-taulukoiden vääntämisestä alkanut ihastus koodaamisen maailmaan on avannut kokonaan uusia mahdollisuuksia, joita pääsen nyt työssäni toteuttamaan."
Yhteiskunnallisesti merkittävää työtä
Tuomasta motivoi suuresti merenkulun merkitys kansantaloudelle ja sitä kautta hänen työnsä yhteiskunnallinen vaikuttavuus kokonaisuudessa. Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista yli 90 prosenttia tapahtuu meriteitse. Huoltovarmuus taas edellyttää merikuljetusten jatkuvuutta myös mahdollisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
"Vesiliikenteeseen liittyvässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja lainsäädännön kansainvälisessä vaikuttamistyössä tarvitaan aina vankkaa faktapohjaista tietoa. Merenkulku on Suomen taloudelle elinehto, joten esimerkiksi merenkulun alati kehittyvän ympäristösääntelyn kustannusvaikutuksia on syytä arvioida säännöllisesti."
Uteliaisuudella uutta kohti
Lapsena Tuomaksen katse ei ollut vesillä eikä satamissa vaan tiellä äänekkäästi ja hitaasti liikkuvissa lakaisukoneissa. Pienen pojan mielessä välähti haave lakaisukoneenkuljettajan työstä.
"Sittemmin en kyseistä ammattia ole kokeillut, mutta joskus tämäkin asia olisi mukava toteuttaa."
Tuomas kuvaileekin itseään tavattoman uteliaaksi. Uteliaisuus ajaa hänet usein uusien kiinnostavien asioiden äärelle ja sitä kautta itsensä kehittäminen tapahtuu varsin huomaamatta.
"Tunnistan itsessäni lievää perfektionismia, sillä tykkään haastaa itseäni vapaa-ajalla monin eri tavoin. Viime aikoina olen onneksi oppinut arvostamaan myös rentoutumista. Minut löytääkin usein Pasilan virastotalon uima-altaalta ja juoksumatolta, jotka ovat erittäin hyviä tapoja nollata pää. Talvisin hiihtelen ja kesäisin pyöräilen ja pelailen tennistä. Jotain uutta olisi jossain vaiheessa mukava alkaa opiskelemaan, sillä uteliaisuuteni ei ole kadonnut mihinkään."