Avaruudessa kaikki tietoliikenne on langatonta

Ihmiskunnan avaruuden valloitus alkoi 1940-luvun loppupuolella rakettiteknologian kehityksen myötä. Viimeistään 60-luvulle mennessä kaikilla suurvalloilla oli selkeät avaruuden valloituksen tavoitteensa ja kansainvälinen avaruushallinto sai osakseen radiotaajuuksien käytöstä sopimisen menetelmiä. Perässä seurasivat pian muut kynnelle kykenevät valtiot - tarjosihan avaruus uusia mahdollisuuksia paitsi tieteellisesti myös tietoliikenne-, tiede- ja sotilaallisista näkökulmista. Myös Suomessa tehtiin merkittävää avaruusalan tutkimusta ja suomalaiset organisaatiot osallistuivat monikansallisiin avaruushankkeisiin. 2000-luvulla myös Suomi liittyi avaruusvaltioiden joukkoon lähettäessään ensimmäisen satelliittinsa, Aalto-1:n, maata kiertävälle radalle vuonna 2017.

Traficom avaruusviranomaisena

Sovimme Traficomissa suomalaisten satelliittien käyttämistä taajuuksista globaalisti sekä teemme taajuussuunnittelun ja myönnämme radioluvat suomalaisten satelliittien ohella myös Suomessa sijaitseville satelliittien maa-asemille. Toimimme myös maa-asematoiminnan lupa- ja valvontaviranomaisena.

Mahdollistamme myös globaalit satelliittipalvelut Suomen lipun alla toimiville meri- ja ilma-aluksille kansallisen radiolupaviranomaisen roolissamme. Lisäksi valvomme ja varmistamme kriittisten palveluiden, kuten satelliittinavigoinnin, häiriöttömyyttä Suomessa.

Kansallisen taajuushallintoviranomaisen tehtävien lisäksi Traficomin Kyberturvallisuuskeskus toimii myös kansallisena turvallisuusviranomaisena Euroopan unionin (EU) Galileo-satelliittinavigointijärjestelmälle. 

Suomen hajautetussa avaruushallinnossa Traficom toimii omalta osaltaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, erityisesti avaruusasiain neuvottelukunnan ja sen sihteeristön kautta.

Merenkulku ja ilmailu ovat avaruuteen pohjaavien viestintäverkkojen ja -palveluiden perinteisimmät käyttäjät

Laivat ja lentokoneet ovat perinteisimpiä satelliittipalveluiden käyttäjiä: navigoinnin lisäksi tietoliikennetarpeet näissä ovat tyypillisesti maailmanlaajuisia ja etäisyydet maanpäällisiin verkkoihin liian suuria suorien yhteyksien toteuttamiseksi.

Avomerellä satelliittiyhteys on ainoa laajakaistainen datayhteys, koska maanpäälliset yhteydet, kapeakaistaista HF-taajuusaluetta (High Freguency) lukuun ottamatta, eivät kanna kauas kansainvälisille avomerille. 

Valtamerilaivojen ja öljynporauslauttojen internetyhteydet ovat tyypillisesti täysin satelliittivälitteisiä ja niitä luonnehditaan jopa kestämättömän hintaisiksi. Tulevaisuuden meriliikenteen automatisointi tulee tarvitsemaan jatkuvan datayhteyden sekä avomerellä, meriväylillä että satamissa. Niin tekevät myös autonomiset alukset, jotka tarvitsevat katkeamattoman ja luotettavan yhteyden satamasta avomerelle.

Ilmailussa satelliittivälitteinen tiedonsiirto on vastaavasti tärkeää esimerkiksi valtamerten yllä ja myös satelliittipaikannusta käytetään laajalti. Lentokoneiden datayhteyden tarve koko lennon aikana kasvaa sekä lentotoiminnan että matkustajien tarpeeseen. Onkin alettu tutkia internetin tarjoamista lentokoneeseen hyödyntämällä nopeasti yleistyviä matalan kiertoradan satelliitteja. Tällaisia järjestelmiä on tulossa käyttöön lähiaikoina. 

Näiden ohella satelliittitietoliikenteen palveluita on käytetty pitkään myös esimerkiksi kriisialueilla, viranomaistoiminnassa sekä huoltovarmuuskriittisten palveluiden varayhteyksinä.

Avaruuteen pohjaavat viestintäverkot ja -palvelut kehittyvät nopeasti uusien innovaatioiden myötä

New Space tarkoittaa muutosta, jossa avaruusalan toimintaa eivät välttämättä enää ohjaa valtiolliset intressit vaan lisääntyvässä määrin yksityinen rahoitus ja matalien kiertoratojen (300–2000 km) satelliittien avulla tuotettavat kaupalliset palvelut.

Avaruuteen liittyvä liiketoiminta on globaalisti kasvussa. On tapahtunut murros, jonka ansiosta yhä pienemmillä toimijoilla on mahdollisuuksia lähettää satelliitteja ja harjoittaa liiketoimintaa niihin liittyvien palvelujen avulla. Avaruuteen on mahdollista päästä paljon aiempaa edullisemmin ja myös nopeammin. Satelliitit suorittavat tehtäviään radiotaajuuksien avulla, vähintään käyttämällä radiota ohjauskomentojen välittämiseen. Avaruudessa kulkevan satelliitin taajuuksien käytöstä tulee sopia usean eri valtion taajuusviranomaisen kanssa. New Spacen nopeasyklisyys haastaa perinteisen kansainvälisen taajuuskoordinoinnin toimintatavat. 

Kansainvälisesti satelliittijärjestelmien käyttöön on osoitettu lukuisia taajuuskaistoja, joista soveltuvat ja tarvittavat ovat myös Suomessa käytössä satelliittijärjestelmien tarpeisiin. Satelliitin lisäksi tyypillisesti tarvitaan myös maa-asema, jonka kautta satelliitille annetaan ohjaus- ja muita komentoja ja jonka välityksellä hyötydataa voidaan siirtää satelliitista maahan. Mikäli satelliittiin halutaan pitää jatkuvasti yhteyttä, on näiden maa-asemien sijaittava eri puolilla maapalloa. 

Kansainvälinen taajuuskoordinaatiomenettely perustuu pitkäjänteiseen, ennakoivaan toimintamalliin, jossa taajuustarpeiden tarkat yksityiskohdat niin satelliittien kuin maa-asemien käyttämien taajuuskaistojen osalta voidaan sopia vuosia ennen laukaisua. Traficom edistää taajuuksien tehokasta käyttöä ja huolehtii ennakoivasta taajuussuunnittelusta. Ajamme Suomen kansallista etua kansainvälisillä foorumeilla, joilla taajuuksien käytöstä globaalilla tasolla tehdään päätöksiä.

Radiotekniset innovaatiot vauhdittavat kehitystä ja mahdollistavat myös uudet toimijat avaruussektorilla

Avaruusalalle on syntymässä täysin uudenlaisia markkinoita, joita myös suomalaiset toimijat, kuten Aalto yliopiston opiskelijoiden piensatelliittiprojektit ovat itse olleet luomassa. Nämä toimijat ovat nyt pääsemässä etujoukoissa syntyville markkinoille. Monet yritykset ovat saaneet myös nostetta Euroopan avaruusjärjestön (ESA) yrityskiihdyttämöjen ja Business Finlandin hallinnoimien rahoitusohjelmien kautta.

Esimerkkinä uudenlaisen liiketoiminnan luomisesta eräs suomalainen yritys on toteuttanut palvelun, jossa tutkasatelliittien välittämää tietoa voidaan tuottaa myös pimeässä tai huonoissa sääolosuhteissa. Tällaisen radioteknologiaan perustuvan kaukokartoituksen avulla voidaan saada vuorokaudenajasta ja säätilasta riippumatonta tietoa muun muassa jäälauttojen, tulvien tai öljytuhoalueiden liikkeistä, metsien tai sadon kasvamisesta, laittomasta kalastustoiminnasta - ja myös esimerkiksi ihmisjoukkojen tai sotilaallisen kaluston liikkeistä. Tutkakuvien tulkinnan apuna tekoälyllä tulee olemaan tärkeä rooli. Pienikokoisille, matalien kiertoratojen tutkasatelliiteille löytyy liiketoimintamahdollisuuksia koko ajan lisää.

Radiotaajuisten tutkien käyttäminen avaruudesta käsin mahdollistaa tarkan kuvan tuottamisen globaalisti. Tämä aiheuttaa haasteen myös radiotaajuuksien käytöstä sopimiselle: vastustus tutkakäytölle joissain maissa voi olla voimakasta.

Suomalainen teknologiaosaaminen näkyy myös alihankintana tehtyjen toimeksiantojen kautta muissa satelliiteissa. Erilaisia avaruuteen liittyviä ohjelmistoinnovaatioita on onnistuneesti kaupallistettu edellä kuvattujen omien satelliittilaivastojen rakentamisen lisäksi. 

Avaruustoiminnan kasvu ja kehitys näkyvät myös satelliittien kiertoratojen ruuhkautumisena

Avaruuden aktiivisempi hyödyntäminen tuo mukanaan myös haasteita, jotka liittyvät erityisesti satelliittiparvien liikenteen ohjaamiseen ja törmäyksien estämiseen. Satelliiteilla on rajallinen elinikä, jonka jälkeen ne olisi joko ohjattava hallitusti geo-synkronisten kiertoratojen hautausmaalle tai poltettava ilmakehässä. Kiertoradoille hallitsemattomaksi jäävän avaruusromun kasvava määrä on tunnistettu globaaliksi ongelmaksi. Suomi on huomioinut avaruusromun uhan avaruuslainsäädännössään alusta alkaen ja satelliittitoimijoiden edellytetään huolehtivan avaruusesineistään koko näiden elinkaaren ajan.

Vaikka maailmanlaajuisilla sopimuksilla ja yhteistyöllä pyritään välttämään avaruusromun aiheuttamat riskit, tarvitaan myös aiempaa laajempaa tarkkailua ja varoitusjärjestelmiä. Suomi on mukana kumppanina EU:n laajuisessa lähiavaruuden tilannekuvaa seuraavassa yhteenliittymässä.

Avaruustutkimus maapallon lähiavaruuden ulkopuolella

Avaruuteen lähetetään myös aluksia, joilla voidaan tutkia maapallon lisäksi muitakin taivaankappaleita, muun muassa asteroideja. Suomessa kehitettyä pienikokoista hyperspektrikameraa voidaan käyttää muun muassa avaruustutkimuksen eri sovelluksissa ja tutkimuksissa. Tulosten perusteella voi olla mahdollista arvioida, olisiko esimerkiksi kaivostoiminnan aloittaminen avaruudessa taloudellisesti kannattavaa.

Varsinkin muille taivaankappaleille lähetettävät luotaimet vaativat toimiakseen hyvin pitkien etäisyyksien vuoksi erittäin heikkoihin radiosignaaleihin perustuvan tiedonsiirtoyhteyden. Tämän varmistamiseksi taajuuksien käyttö on sovittava siten, että myös maanpäälliset vastaanottimet saadaan suojattua sekä satelliittien että muiden maanpäällisten radiolähettimien tai -verkkojen aiheuttamilta mahdollisesti häiritseviltä lähetteiltä.

Satelliitit eivät saa aiheuttaa radiotaajuuksille häiriöitä

Traficom mahdollistaa osaltaan suomalaisten satelliittien pääsyn avaruuteen sopimalla taajuuksien käytöstä kansainvälisesti ja myöntämällä radioluvat satelliittien radiolähettimille. 

Satelliitit voivat toimintansa luonteen vuoksi "näkyä" mihin tahansa maapallolla ja siten aiheuttaa radiohäiriöitä minne tahansa. Siksi niissä käytettävistä taajuuksista tulee sopia etukäteen maailman muiden telehallintojen kanssa, jotta vältyttäisiin radiohäiriöiltä. Suomessa Traficom vastuuviranomaisena huolehtii kansainvälisissä neuvotteluissa siitä, että suomalaiset satelliittijärjestelmät saavat käyttöönsä käyttökelpoiset taajuudet. Toisaalta jatkuvissa satelliittikoordinaatioprosesseissa huolehdimme myös siitä, että omat maanpäälliset radiojärjestelmämme tulevat suojatuiksi muiden maiden käyttöön otettavien satelliittijärjestelmien radiohäiriöiltä. Kansallisen tason taajuussuunnittelulla pyrimme varmistamaan, että oman maamme sisällä toimivat radiojärjestelmät eivät häiritse toisiaan.

Jatkuvaa työtämme on myös radiotaajuuksien käyttöön ja ehtoihin liittyvien globaalien pelisääntöjen kehittäminen siten, että erilaiset radiojärjestelmät voivat toimia aiheuttamatta toisilleen radiohäiriöitä. Radiotaajuisia sovelluksia tulee koko ajan lisää, mutta niiden käyttämän spektrin määrä ei lisäänny - tästä syystä on tärkeää globaalisti sopia erilaisten sovellusten käyttöehdoista. Päätöksiä näiden pelisääntöjen päivittämisestä tehdään 3–4 vuoden välein pidettävissä YK:n ja ITU:n (Kansainvälinen televiestintäliitto) alaisissa maailman radioviestintäkonferensseissa. Näihin konferensseihin sekä niiden valmisteluihin Traficom osallistuu ja vaikuttaa kansallisen etumme mukaisesti.         

Loppukesään 2023 mennessä olemme myöntäneet radioluvat 34 suomalaiselle satelliitille sekä useille niitä ohjaaville maa-asemille. Maa-asemille myönnämme myös maa-asematoimintaluvat ja valvomme toimintaa.

Satelliittilaajakaista mahdollistaa kehittyessään yhteydet kaikkialle 

Kaupallisessa satelliittitoiminnassa suurin perinteinen liiketoiminta-alue on satelliittitelevisiolähetykset. Laajakaistan eli internet-palveluiden päälle siirtyvä liikkuvan kuvan kulutus on kuitenkin syönyt tätä liiketoimintasektoria, jolloin vakiintuneiden satelliittitoimijoiden on ollut tarve uudistaa liiketoimintaansa. Satelliittitietoliikennesektori on tällä hetkellä kasvussa ja kehittyvien teknologisten ratkaisujen myötä muuttumassa.

Perinteiset satelliittitietoliikennepalveluiden tarjoajat ovat pystyneet toimittamaan jo vuosikymmeniä puhe- ja datapalveluita lähes kaikkiin maailman kolkkiin käyttäen geo-synkronisen kiertoradan satelliitteja 36 000 kilometrin korkeudessa päiväntasaajan yläpuolella. Näiden palveluiden haasteina ovat olleet tarvittavat suuret antennit ja lähetystehot, hitaat tiedonsiirtonopeudet ja suuret tiedonsiirtoviiveet. Lisäksi näiden palveluiden saatavuus on haasteellista pohjoisilla ja eteläisillä leveyspiireillä, koska satelliitit sijaitsevat taivaalla matalassa kulmassa, jolloin maastoesteet ja ilmakehä vaikuttavat signaalin etenemiseen.

Megakonstellaatiot mahdollistavat satelliittilaajakaistan tehokkuuden 

Myös tietoliikenne on New Spacen myötä mullistumassa. Avaruuteen rakennettavan infrastruktuurin - jopa kymmenien tuhansien satelliittien parvien eli megakonstellaatioiden - avulla internet tulee saataville niille noin kolmelle miljardille ihmiselle, joilla pääsyä siihen ei vielä ole. Viimeisetkin katvealueet maalla, merellä ja ilmassa tullaan kattamaan avaruudesta käsin. Satelliittiyhteydet voivat tarjota maanpäällisestä infrasta riippumattoman vaihtoehdon ja tietyin reunaehdoin kustannustehokkaan ja resilientin ratkaisun laajan peittoalueen tietoliikenneverkkojen toteuttamiseen.

Matalan kiertoradan tietoliikennesatelliittien hyötyinä ovat pienemmät viiveet tietoliikenteessä ja suuremmat signaalinvoimakkuudet lyhyemmän etäisyyden vuoksi. Lyhyempi yhteysetäisyys mahdollistaa pienemmät tarvittavat lähetystehot ja antenniratkaisut. Samalla näiden satelliittien käyttö monimutkaistuu, koska yksittäinen palvelua tarjoava satelliitti liikkuu jatkuvasti taivaankannella. Tällöin maa-aseman tulee kyetä seuraamaan sitä antennillaan. Lisäksi matalalla olevat satelliitit tarvitsevat toimiakseen tiheämmän maa-asemaverkoston kuin korkeammalla toimivat satelliitit; tätä pyritään välttämään myös satelliittien välisillä tiedonsiirtoyhteyksillä, jossa signaali kulkee joko radiotaajuisena tai laser-linkillä satelliiteista toiseen ennen maanpäälliseen verkkoon päätymistään.

Tällä hetkellä satelliittitietoliikennepalveluiden tarjoajat toimivat omilla, vain heidän verkossaan toimivilla teknisillä ratkaisuillaan. Näin ollen käyttäjä ei voi vaihtaa palveluntarjoajaa helposti, vaan vaihtotilanteissa kaikki laitteistot tulee tyypillisesti uusia. 

Matkaviestinteknologioiden hyödyntäminen avaruudessa

Useiden tietoliikenneyritysten muodostama allianssi The 3rd Generation Partnership Project (3GPP) on matkaviestinteknologioiden yhteen toimivuutta määrittelevä taho, joka tutkii myös satelliittien ja maanpäällisen verkon yhteistoimintaa 5G-teknologian avulla. 3GPP on julkaissut erilaisia standardeja, joilla mahdollistetaan satelliittien ja maanpäällisen verkon yhteistoimintaa. Näiden ei-maanpäällisten verkkojen (non-terrestrial networks, NTN) osalta standardointi on vielä kehittymässä. Lähivuosina on odotettavissa kyvykkyys toteuttaa 5G-palvelua avaruudesta tai yläilmakehässä sijaitsevien tukiasemien avulla.

Teknologian toimintaympäristö muuttuu avaruudessa maanpäällisiin 5G-verkkoihin verrattuna oleellisesti, koska satelliittien peittoalue voi kattaa useita valtioita kerrallaan eli käytännöt on saatava sovittua globaalilla tasolla. Lisäksi liiketoimintamallit on sovittava maanpäällisten palveluntarjoajien kanssa.

Alkuvaiheessa satelliitti-5G tulee todennäköisesti esineiden internetin (IoT), liikenteen ja kriittisen tiedonsiirron sovelluksiin, koska päätelaitteet ovat isoja ja lähetystehot suuria. Ajoneuvoissa ja kiinteissä asennuksissa tämä ei yleensä ole ongelma. Ensimmäiset suoraan matkapuhelimeen tarjottavat satelliittipalvelut ovat jo markkinoilla ja ne koskevat hätäviestien lähettämistä niillä alueilla, joilla ei ole saatavissa maanpäällisiä verkkoja. Tästä on kuitenkin vielä matkaa kohtuullisia nopeuksia tarjoavaan matkaviestimen satelliittitiedonsiirtopalveluun sekä ratkaisuihin, joissa akun keston kannalta päästään parempaan käytettävyyteen.

IRIS2 on EU:n tuleva satelliittitietoliikennejärjestelmä

Muuttunut turvallisuustilanne ja globaali kehitys on luonut tarpeen varmistaa Euroopan kyvykkyys toimia toimintavarmoja ja turvallisia omia viestintäyhteyksiä hyödyntäen. Tämän johdosta EU loi Turvallisten yhteyksien ohjelman, jonka avulla luodaan IRIS2 -satelliittitietoliikennekyvykkyys (Infrastructure for Resilience, Interconnectivity, and Security by Satellite). Ohjelmalla on tarkoitus luoda viranomaiskäyttöön tarkoitettuja eri asteisia turvallisia yhteyksiä olemassa olevien ja uusien satelliittikonstellaatioiden avulla. Kehitys- ja ylösajovaihe on suunniteltu vuosille 2023–2027, jonka jälkeen palveluita ja kyvykkyyksiä päivitetään vastaamaan kehittyviä tarpeita, mukaan lukien tulevaisuuden kvanttitiedonsiirron tarpeet.

Suomen eri viranomaiset ovat mukana palveluiden määrittelyssä ja toiminnan suunnittelussa. Traficom osallistuu omalta osaltaan suunnitteluun sekä toimii järjestelmän tarvitsemien taajuuksien osalta taajuushallintoviranomaisena.

On nähtävissä, että lähivuosina turvallisuus, sisältäen myös kansallisen turvallisuuden, tulee olemaan elementti, jonka merkitys pysyy korkeana ja tullaan huomioimaan myös avaruustoiminnan kehityksessä kattaen niin kansallisien kuin kansainvälisen strategiatyön.

Traficom mukana satelliittitietoliikenteen palveluiden edistämisessä 

Traficom toimii Suomen taajuushallintoviranomaisena, jonka tehtäviin kuuluu myös tietoliikennepalveluiden käytön mahdollistaminen satelliittiteknologian avulla, oli kyse sitten EU-tasoisesta tai yksityisestä satelliittitietoliikennetoiminnasta. Tyypillisesti vapautamme satelliittitietoliikenteen maanpäällisten päätelaitteiden käyttämät taajuusalueet ja täten päätelaitteet erillisestä radioluvasta, jonka ansiosta käyttäjä voi hankkia laitteiston ja solmia palvelusopimuksen operaattorin kanssa ilman erillisen radioluvan hakemista laitteistolle. 

Jotkin ammattikäyttöön suunnatut tietoliikennepalvelut käyttävät taajuuksia, jotka edellyttävät taajuuksien tarkempaa suunnittelua häiriöttömyyden turvaamiseksi ja täten vaativat radioluvan myös maanpäällisiltä asemilta. Radiolupamenettelyn ja siihen liittyvän tapauskohtaisen taajuussuunnittelun avulla turvataan radiojärjestelmän eli maa-aseman, satelliittipäätelaitteen tai satelliitin käyttäjälle toimiva ja mahdollisimman häiriötön tietoliikenneyhteys.

Traficom on mukana myös tiiviisti matkaviestinteknologian 6G-kehitystyössä. Satelliittikäyttö ja muu ei-maanpäällinen käyttö on kiinteänä osana myös tämän seuraavan sukupolven matkaviestinteknologian suunnittelua. Lisäksi kansainvälisessä taajuusyhteistyössä on sovittava menetelmät, joilla voidaan mahdollistaa häiriötön taajuuksien käyttö myös silloin, kun tukiasema sijaitseekin avaruudessa. Lisäksi toimimme Suomen edustajana ESA:n tietoliikenneohjelmissa, joiden avulla kehitetään teknologiaa mahdollistamaan myös 5G-/6G-tietoliikennesatelliitit tulevaisuudessa.

Avaruuden ilmiöiden seuranta kehittyy ja tietoisuus ilmiöiden vaikutuksista kasvaa

Teknologinen kehitys on luonut uusia mahdollisuuksia avaruuden ilmiöiden, planeettojen - mukaan lukien maapallon - tutkimukselle sekä muutosten seuraamiselle. Avaruustoiminnalla on oma merkittävä roolinsa kestävän kehityksen edistämisessä.

Kaukokartoitus eli planeetan tilan seuraaminen avaruudesta käsin kokee suuria edistysaskelia, kun perinteisten kaukokartoitussatelliittien oheen matalille kiertoradoille laukaistaan kaukokartoitussatelliiteissa suuri määrä uusia sensoreita seuraamaan ja mittaamaan maata, meriä ja ilmakehää. Näillä voidaan tuottaa arvokasta tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään ja ruokatuotannon kysymysten ratkaisemisen avuksi. Kaukokartoitustoiminnassa satelliitteja on vaikea korvata maanpäällä toteutettavalla tutkimuksella, sillä planeetan ja ilmakehän tilan tutkiminen kattavasti maan pinnalta käsin on vaikeaa. Metsä nähdään parhaiten puilta avaruudesta käsin.

Myös suomalainen yritys on kehittänyt kaukokartoitustoimintaa omilla satelliiteillaan, joiden hyperspektrikuvantaminen mahdollistaa uudenlaisen tiedon saamisen maapallosta nopealla vasteajalla. Tällä voi olla merkittäviäkin vaikutuksia esimerkiksi ruoan tuotannon edistämisessä. Vaikka kuvien tuottamiseen ei tarvita tutkan kaltaisia lähetettäviä radiotaajuuksia, on suurten tietomäärien maahan siirtämiseksi varattava kuitenkin riittävä määrä taajuuksia, jotta voidaan mahdollistaa eri puolilla maailmaa sijaitsevien maa-asemien kanssa kommunikointi ja hyötydatan siirto.

Avaruussää voi vaikuttaa myös viestintäverkkoihin – tutkimus ja seuranta mahdollistavat avaruussääilmiöiden ennakointia 

Avaruussään eli yläilmakehän magneettisten ilmiöiden tutkimisella saadaan tärkeää tietoa esimerkiksi aurinkomyrskyistä, jotka voivat vaikuttaa erityisesti satelliittipohjaisten kommunikaatio- ja paikannusjärjestelmien toimivuuteen. Aurinkomyrskyt voivat aiheuttaa radiohäiriöitä erityisesti lentoliikenteen ja merenkulun käyttämille HF-taajuuksille, sekä häiritä satelliittien ja myös maan pinnalla toimivien sähkö- ja tietoliikenneverkkojen toimintaa. Maassa voimakkaat aurinkomyrskyt näkyvät revontulina.

Suomalaiset tieteelliset toimijat, erityisesti Ilmatieteen laitos, Oulun yliopiston Sodankylän geofysikaalinen observatorio sekä Helsingin Yliopisto, ovat tutkineet avaruussäätä ja sen vaikutuksia. Tutkimuksen mahdollistamiseksi radiotaajuisesta spektristä on täytynyt varata tarvittavia taajuuskaistoja tieteelliseen tutkimukseen. Traficomin roolina on varmistaa tutkimuksen vaatimien kaistojen kirjaaminen kansainvälisiin sopimuksiin, jotta Suomelle ja tiedeyhteisölle laajemminkin tärkeät avaruussääjärjestelmät tulevat huomioiduksi.

Siirry takaisin Radiotaajuudet nyt ja tulevaisuudessa -sivulle.   (Ulkoinen linkki)