Yleis- ja ratasuunnitelmat

Yleis- ja ratasuunnitelmat koskevat rautateiden rakentamishankkeita siten kuin ratalaissa (110/2007) säädetään.

Ratalakia ei sovelleta yksityisraiteeseen kuuluvalla yleiseltä liikenteeltä eristetyllä satama-, varasto-, tehdas- tai muulla vastaavalla alueella. Tällaisella alueella rautatie on kuitenkin suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että juna- ja muu liikenne voi toimia turvallisesti eikä rautatie aiheuta vaaraa alueella tapahtuvalle toiminnalle.

>>Ratalaki (110/2007) (Ulkoinen linkki)

Radan yleissuunnitelma

Yleissuunnitelma on laadittava, jolleivat hankkeen vaikutukset ole vähäiset taikka rautatiealueen sijainti ja sen vaikutukset ole jo riittävässä määrin ratkaistu asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa.

Yleissuunnitelma on aina laadittava sellaisissa hankkeissa, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) luvun 3 mukaista arviointimenettelyä, jollei se hankkeen luonteesta sekä suunnittelulle ja vaikutusten arvioinnille asetettavista vaatimuksista johtuen ole tarpeetonta.

>>Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (Ulkoinen linkki)

Ratasuunnitelma

Ennen rautatien rakentamista on laadittava ja hyväksyttävä ratasuunnitelma.

Jos rautatien rakentamista koskeva hanke on vaikutuksiltaan vähäinen, ratasuunnitelmaa ei ole tarpeen laatia, jos hanketta varten ei oteta lisäaluetta taikka jos kiinteistön omistaja tai omistajaan verrattava haltija on antanut kirjallisen suostumuksen lisäalueen ottamiseen.

Yleissuunnitelman ja ratasuunnitelman hyväksymisesitys

Rataverkon haltija tekee ratalain 11 §:ssä tarkoitetusta yleissuunnitelmasta sekä 14 ja 20 §:ssä tarkoitetusta ratasuunnitelmasta hyväksymisesityksen Liikenne- ja viestintävirastolle.

Liikenne- ja viestintävirastossa annettu ratasuunnitelman hyväksymispäätös, joka on saanut lainvoiman, oikeuttaa ratasuunnitelmassa osoitettujen alueiden ja oikeuksien lunastamiseen.