Kyberturvallisuuden varmistaminen, langattomien viestintäverkkojen toimintavarmuuden turvaaminen ja liikenteen turvallisuuden edistäminen ovat keskeisiä tehtäviämme.
Kyberturvallisuuden merkitys korostui
Kyberturvallisuus on keskeinen osa yhteiskuntamme kokonaisturvallisuutta. Kyberturvallisuuden varmistaminen vaatii viranomaisten ja organisaatioiden saumatonta, luottamukseen perustuvaa yhteistyötä. Kyberturvallisuuteen liittyvässä vaikuttamistyössämme keskeisiä teemojamme vuonna 2023 olivat operatiivinen yhteistyö, strategisen tason yhteistyön kehittäminen EU:ssa sekä monet kyberturvallisuutta koskevat EU:n säädöshankkeet.
Huijaukset lisääntyivät
Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle ilmoitettiin vuonna 2023 noin 19 000 tietoturvapoikkeamaa. Automaattisen tapauskäsittelymme kautta tietoturvaongelmia raportointiin noin 209 000 kappaletta.
Matkapuhelimen käyttäjien huijaaminen väärennetyn lähettäjätunnuksen avulla ennen kaikkea maksuvälinepetosten tekemiseksi on ollut viime vuosien aikana merkittävä ongelma Suomessa ja muuallakin Euroopassa. Vuonna 2023 loimme yhteistyössä teleoperaattoreiden kanssa keinoja suojautua organisaatioiden nimissä lähetettyjä tekstiviestihuijauksia vastaan.
Kansalaisille kohdistettuja huijaussoittoja on estetty viranomaisten ja teleyritysten tiiviillä yhteistyöllä jo useamman vuoden ajan ja huijauspuhelut onkin saatu lähes kokonaan kuriin, mikä on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta.
Yhteinen tilanneymmärrys on yhä tärkeämpää
Kyberturvallisuuden uhkataso pysyi edelleen kohonneella tasolla vuonna 2023, mikä heijastui vahvasti myös kansainväliseen operatiiviseen yhteistyöhön. Muutokseen vaikuttivat muun muassa kiristynyt kansainvälinen turvallisuustilanne ja kyberrikollisuuden voimakas globaali kasvu. Kyberhäiriöt ja -loukkaukset ovat muuttuneet entistä vakavammiksi ja kohdennetuimmiksi.
Erityisen huolestuttavaa on lisääntyneet kiristyshaittaohjelmahyökkäykset, joilla voi olla merkittävää vaikutusta niin organisaatioiden toiminnan jatkuvuudelle kuin kansalaisille tarjottaviin palveluihin sekä yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille. Lisäksi palvelunestohyökkäyksistä on tullut tavallinen haitta organisaatioille.
Vuonna 2023 paransimme kyberturvallisuuden tilannekuvan tuottamista ja analyysikykyä. Julkaisemme kyberturvallisuuden strategisen tilannekuvan viikoittain valtiohallinnon ylimmälle virkamies- ja valmiusjohdolle. Vuonna 2023 palautekyselyssä Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen julkiset tilannekuvatuotteet saivat vastaajilta erinomaisen 4,3 arvion asteikolla 0-5.
Kyberturvallisuuskeskuksessa on myös kehitetty erilaisiin tapahtumiin soveltuva erityistilanneseuranta, joka oli käytössä useaan otteeseen vuoden 2023 aikana. Tuotimme esimerkiksi lokakuussa 2023 tapahtuneista merikaapelivaurioista erityistilannekuvaa.
Uusi koordinointikeskus aloitti työnsä
Perustimme Traficomin Kyberturvallisuuskeskukseen vuoden 2023 alussa uuden Kyberturvallisuuden tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden Suomen kansallisen koordinointikeskuksen (NCC-FI), joka on osa EU:n jäsenvaltioiden kansallisten koordinointikeskusten ja Euroopan kyberturvallisuuden kompetenssikeskuksen muodostamaa osaamis- ja yhteistyöverkostoa. Keskuksen tehtävänä on luoda suomalaiselle kyberturvallisuustoimialalle edellytyksiä kansainväliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan osallistumiselle.
Kansallinen koordinointikeskus sai kaudelle 2023–2024 Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta hankerahoitusta, jota se voi jakaa uusien kyberturvallisuusratkaisujen ja -innovaatioiden käyttöönottoon ja jakamiseen. Ensimmäisenä toimintavuotena myönsimme rahoitustukea vajaat puoli miljoonaa euroa 13 hakijalle.
Arvioimme Nato-tietoja käsitteleviä järjestelmiä
Traficomin Kyberturvallisuuskeskus vastaa Naton turvallisuusluokiteltuja tietoja käsittelevien tietojärjestelmien arvioinnista ja hyväksyntälausunnoista sekä Naton turvallisuusluokitellun tiedon suojaamiseen tarkoitettujen kansallisten salaustuotteiden hyväksymisestä.
Nato-jäsenyyden myötä tarve tietojärjestelmäarvioinneille on kasvanut. Käynnistimmekin vuonna 2023 tiiviin yhteistyön Naton toimielinten ja muiden viranomaisten kanssa arviointiprosessien sujuvan etenemisen varmistamiseksi. Nato-jäsenyyden vaatimat järjestelmäakkreditoinnit ja niiden suunnittelu jatkuivat viranomaisyhteistyössä.
Kyberturvallisuuskeskus tuki edelleen viestintäverkkojen ja -palvelujen sekä huoltovarmuuskriittisten toimijoiden kyberturvallisuuden kehittämistä arvioimalla useita tietojärjestelmiä, joissa käsitellään yhteiskunnan turvallisuuden kannalta arkaluontoista, luokiteltua tietoa.
Turvaamme langattomien viestintäverkkojen toimintavarmuutta
Radiotaajuuksilla on laaja yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys, sillä useimmat kansalaisten ja organisaatioiden kannalta välttämättömät palvelut toimivat langattomien viestintäverkkojen varassa. Varmistamme, että yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset taajuudet toimivat ja ovat saatavilla myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Vahvistimme vuonna 2023 yhteistyötä merkittävien hätä- ja turvallisuusradioviestinnän taajuuksien käyttäjien kuten poliisin, puolustusvoimien, Tullin ja rajavartiolaitoksen kanssa mahdollisten poikkeusolojen ja häiriötilanteiden ratkomisessa.
Avaruusalan uudet liiketoimintamallit muuttavat myös osaltaan viestinnän toimintakenttää ja houkuttelevat toimijoita Suomeen. Maa-aseman ja yläilmakehään tai avaruuteen suunnatun tutkan perustamisen sekä näillä harjoitettavan toiminnan turvallisuutta edistettiin uudella lainsäädännöllä, joka tuli voimaan vuoden 2023 alkupuolella. Toiminnan harjoittaminen vaatii luvan, ja toimivaltaisena lupa- ja valvontaviranomaisena toimii Traficom.
Häiriöiden hallintaa tarvitaan yhä enemmän
Tarkkaa paikka- ja aikatietoa hyödynnetään yhteiskunnan useilla kriittisillä sektoreilla ja palveluissa, kuten pelastustoiminnassa, logistiikassa ja liikenteessä maalla, merellä ja ilmassa. Tätä tietoa tuottavat satelliittinavigointijärjestelmät.
Ilmailussa havaitut GPS-häiriöt ovat olleet globaalisti merkittävässä kasvussa vuoden 2023 aikana ja myös Suomen alueella GPS-häiriöitä raportoitiin reilusti yli kolmenkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.
Edistämme liikenteen turvallisuutta
Liikenteen turvallisuuden edistäminen on yksi keskeisistä tehtävistämme. Kuluneen vuoden aikana jatkoimme liikenneturvallisuusstrategian toimenpiteiden edistämistä. Liikenneturvallisuusvisio tähtää vuoteen 2050, jolloin liikkuminen olisi niin turvallista, että kenenkään ei tarvitsisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.
Turvallisuus tieliikenteessä
Edistämme tieliikenteen turvallisuutta muun muassa avustuksilla. Yleisavustukset on myönnetty Liikenneturvalle, Onnettomuustietoinstituutille ja Ahvenanmaan maakuntahallitukselle liikenneturvallisuustyöhön. Kunnat, kuntayhtymät ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt voivat hakea hankeavustuksia alueellisiin ja paikallisiin tieliikenteen turvallisuutta koskeviin kehittämishankkeisiin ja kokeiluihin sekä turvallisuustutkimuksiin. Vuonna 2023 järjestetyn hankehaun teemat liittyivät pyöräilyn turvallisuuteen, erityisryhmien (liikkumis- ja toimimisesteiset) liikenneturvallisuuteen sekä uusien infra- ja liikenteenohjausratkaisujen liikenneturvallisuusvaikutuksiin.
Teimme vuonna 2023 mopojen ja moottoripyörien turvallisuudesta tutkimuksen, johon sisältyi yhteistyössä poliisin kanssa toteutettu tekninen tienvarsitarkastus. Osallistuimme myös sähköpotkulautailun turvallisuuden parantamiseen ja lainsäädännön kehittämiseen sekä koordinoimme mikroliikkumisen verkostoa.
Turvallisuus ilmailussa
Ukrainaan kohdistuvan Venäjän hyökkäyssodan johdosta asetetut ilmailua koskevat pakotteet työllistivät vuonna 2023 edelleen viranomaisia, ja yhteistyö toimijoiden, jäsenvaltioiden ja EU-komission kanssa on ollut tiivistä. Olimme mukana myös monissa Euroopan lentoturvallisuusviraston EASA:n säädöksiä valmistelevissa työryhmissä.
Vuoden 2023 alussa otimme käyttöön uudistuneen kansallisen ilmailun riskienhallinnan prosessin, jonka myötä viranomaisen tekemää turvallisuusriskienhallintaa tuotiin entistä enemmän osaksi jokapäiväistä työtämme. Järjestimme ilmailuorganisaatioiden kanssa yhteisiä riskipajoja, joissa organisaatiot pääsivät osallistumaan kansalliseen riskienhallintaan.
Turvallisuus raideliikenteessä
Vuonna 2023 raideliikenteen valvonta keskittyi rautatieliikenteen harjoittajien ja rataverkon haltijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmien auditointeihin. Tämän lisäksi otettiin käyttöön turvallisuusvuoropuheluiden ja -keskusteluiden kaltaisia valvontaa täydentäviä keinoja sekä pilotoitiin erilaisten kyselyiden hyödyntämistä ja kehitettiin turvallisuuskulttuurin arviointia.
Turvallisuusympäristön muutos huomioitiin myös raideliikenteessä. Julkaisimme päivitetyn suosituksen kyberturvallisuuden edistämisestä raideliikenteessä sekä toteutimme yhdessä Maakuljetuspoolin ja raideliikenteen toimijoiden kanssa raideliikenteen kyberturvallisuusharjoituksen keväällä 2023.
Turvallisuus merenkulussa
Suomalaisen merenkulun turvallisuuden tilaa voidaan pitää vakaana. Vaikutimme meriliikenteen ja merituulivoiman yhteensovittamiseen muun muassa ohjeistuksella ja teimme yhteistyötä hankekehittäjien sekä muiden sidosryhmien kanssa.
Osallistuimme aktiivisesti vuonna 2023 liikenne- ja viestintäministeriön rinnalla neuvotteluihin EU:n merenkulun säädöskokonaisuudesta eli meriliikennepaketista, joka kattaa muun muassa lippuvaltio- ja satamavaltiotarkastukset sekä merionnettomuuksien tutkintaa koskevan sääntelyn.