Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Bittimittari.fi-palvelun mittaustulosten mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee merkittävästi eri alueilla Suomessa. Erot näkyvät niin yhteysnopeuksissa kuin verkon kattavuudessa kaupunkien ja harvemmin asutun maaseudun välillä.
Traficomin tarjoaman Bittimittari.fi-palvelun mukaan mobiiliverkon laatu vaihtelee huomattavasti paitsi eri alueiden välillä Suomessa, myös suurimpien kaupunkien sisällä.
"Bittimittari.fi:n ansiosta voimme tunnistaa alueellisia eroja verkkojen toimivuudessa ja tukea verkkojen kehitystä niin, että yhteydet toimivat sujuvasti kaikkialla Suomessa. Verkkoyhteyksien toimivuus on sujuvan arjen ja alueellisen tasa-arvon perusta", korostaa johtaja Lasse Laine.
Harvaan asutuilla alueilla etäisyydet tukiasemiin ovat usein pidempiä ja verkon kapasiteettia on vähemmän. Tämä näkyy erityisesti yhteyksien hitaampina latausnopeuksina. Hyvästä kattavuudesta ja mittauksissa havaituista hyvistä yhteysnopeuksista huolimatta myös kaupunkialueilla mobiiliverkko voi toisinaan pätkiä.
"Esimerkiksi liikenteen ruuhka-aikaan voi saman verkon käyttäjiä olla pienellä alueella paljon tai iltaisin verkon laatu voi heikentyä, kun useat käyttävät suoratoistopalveluja samaan aikaan", tarkentaa erityisasiantuntija Marja Heinonen.
Nopeimmat mobiiliyhteydet ovat kaupungin ytimessä
Nopeimpia 4G- ja 5G-verkkoja on rakennettu erityisesti alueille, joilla käyttäjiä on paljon ja kapasiteettitarve on suurin. Nettiyhteydet ovatkin keskimäärin nopeampia kaupunkien keskustoissa, missä ihmisiä liikkuu eniten. Tulos perustuu Bittimittari.fi-palvelun mobiilisovelluksella tehtyihin mobiiliverkkojen paikannettuihin mittauksiin ja Suomen ympäristökeskuksen määrittelemään aluejakoon.
Erot mobiiliverkon latausnopeuksissa eri alueiden välillä ovat merkittävät. Harvaan asutulla maaseudulla yhteydet jäävät keskimäärin lähes 100 Mbit/s hitaammaksi kuin sisemmillä kaupunkialueilla. Verkkojen kehitys näillä alueilla onkin ollut hitaampaa. Vuoden 2024 lopussa 5G-verkon 100 Mbit/s -latausnopeuden kattavuus oli harvaan asutulla maaseudulla vain 43 % kotitalouksista.
Vaikka tiedonsiirtokapasiteetin tarve on harvaan asutuilla alueilla vähäisempää eikä nopeimpien verkkojen rakentamiseen ole samanlaista painetta kuin kaupungin keskustoissa, jää mitattu laatu silti matalalle tasolle vaativampien nettipalveluiden käytön näkökulmasta.
"Lähetysnopeudet eli se, kuinka nopeasti tieto siirtyy käyttäjältä verkkoon esimerkiksi videopuhelujen tai pilvipalveluiden käytön aikana, jäävät yleensä mittaustuloksissa latausnopeuksia selvästi matalammiksi. Alueelliset erot eivät ole lähetysnopeuksissa yhtä suuria kuin latausnopeuksissa, mutta kaupunkialueilla verkon suurempi kapasiteetti mahdollistaa tyypillisesti hieman paremman tiedonsiirron käyttäjältä verkkoon", kertoo Heinonen.

Sisempi kaupunkialue | 100 % | 100 % |
Ulompi kaupunkialue | 100 % | 100 % |
Maaseudun paikalliskeskukset | 100 % | 100 % |
Kaupungin kehysalue | 96 % | 93 % |
Kaupungin läheinen maaseutu | 88 % | 70 % |
Ydinmaaseutu | 86 % | 72 % |
Harvaan asuttu maaseutu | 66 % | 43 % |
Taulukko 1. Matkaviestinverkon 100 Mbit/s 4G- ja 5G-verkon kotitalouskattavuus ideaaliolosuhteissa vuoden 2024 lopussa Suomen ympäristökeskuksen alueluokituksen mukaan.
Mobiiliverkon laatu vaihtelee kuntien sisällä – Lahdessa parhaat tulokset
Suomen kymmenen suurimman kunnan keskimääräisiä mittaustuloksia tarkasteltaessa korkeimmat mobiiliverkon latausnopeudet mitattiin Lahdessa. Myös Oulussa ja Helsingissä mitatut latausnopeudet ylittivät sisemmän kaupunkialueen keskimääräisen tuloksen. Suurimmista kunnista Vantaalla, Turussa, Porissa ja Kuopiossa latausnopeus jää keskimäärin alle 100 Mbit/s.
Suurimmissakin kunnissa on kuitenkin isoja alueellisia eroja mobiiliverkkojen laadussa. Esimerkiksi Lahden kunnan alueella sisemmän kaupunkialueen mittausten keskimääräinen latausnopeus on 169 Mbit/s, mutta ulommilla kaupunkialueilla nopeus tippuu 117:een Mbit/s.

Bittimittari.fi arvioi yhteyden riittävyyttä
Tilastokeskuksen kuntaluokituksen mukaisessa jaottelussa kaupunkimaisissa kunnissa mobiiliverkon keskimääräiset latausnopeudet ovat olleet lähes kolminkertaisia maaseutumaisten kuntien keskimääräisiin mittausnopeuksiin verrattuna. Bittimittari.fi-palvelun mobiilisovelluksella saatu tulos on odotettu, koska verkkoja on kehitetty asutuksen ja käyttäjämäärän mukaisesti sekä kapasiteettia lisätty erityisesti siellä, missä sille on eniten tarvetta.
Maaseutumaisissa kunnissa mitattu keskimääräinen 34 megan nopeus riittää useimmiten arkiseen käyttöön, kuten nettiselailuun ja videopuheluihin. Bittimittari.fi-palvelussa käyttäjä voi määritellä mihin palveluihin yhteyttä käytetään, ja Bittimittari antaa arvion yhteyden soveltuvuudesta eri käyttötarkoituksiin. Maaseutumaisissa kunnissa tehdyistä mittauksista 63 % antaa nettisurffauksen osalta arvion "vaativammatkin palvelut toimivat sujuvasti". Videopuheluiden kohdalla 57% mittauksista antoi arvion "toimii hyvin".

Bittimittari.fi – avoin data tukee kehittämistä
Traficom julkaisi Bittimittari.fi-palvelun keväällä 2023. Palvelussa kuka tahansa voi mitata oman nettiyhteytensä laatua joko mobiilisovelluksella tai nettiselaimella. Palvelu tuottaa anonyymiä dataa, jota Traficom hyödyntää verkkojen laadun seuraamisessa niin alueellisesti kuin esimerkiksi vuorokauden eri aikoina.
Lisätietoja
Lataa maksuton Bittimittari.fi-sovellus puhelimeesi tai tablettiisi sovelluskaupasta.
Bittimittari.fi-palvelu (Ulkoinen linkki)
Bittimittari.fi-palvelun aineisto avoimena datana (Ulkoinen linkki)
Suomen mobiiliverkkojen kehitys (Ulkoinen linkki)
Suomen ympäristökeskuksen kaupunki-maaseutu-luokitus (Ulkoinen linkki)
Tilastokeskuksen kuntaryhmitys (Ulkoinen linkki)
Erityisasiantuntija Marja Heinonen, p. 029 534 7355, marja.heinonen@traficom.fi