Useamman EU-maan yhteisessä markkinavalvontaprojektissa testattiin 30 huviveneen turvallisuus ja vaatimustenmukaisuus. Testatuista veneistä 21 ei täyttänyt huvivenedirektiivin vaatimuksia vähintään yhden olennaisen vaatimuksen osalta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom pitää testien tuloksia huolestuttavina, mutta näkee positiivisena, että suomalaiset toimijat ovat pääosin ryhtyneet vapaaehtoisiin toimenpiteisiin puutteellisten veneiden korjaamiseksi.
Projektissa testattiin yhteensä 14 CE-merkittyä ilmatäytteistä venettä ja 16 avovenettä. Tavoitteena oli varmistaa, täyttävätkö ne huvivenedirektiivin olennaiset vaatimukset.
"Testiveneet ovat tyypillisiä mökki-, kalastus- tai apuveneitä. Tulokset osoittivat, että viisi mallia testatuista ilmatäytteisistä veneistä ja 16 mallia avoveneistä eivät täyttäneet vaatimuksia vähintään yhden olennaisen vaatimuksen osalta", kertoo Suomea ja Traficomia projektissa edustanut johtava asiantuntija Kimmo Patrakka.
Useampi vene upposi tai kaatui testeissä
Ilmatäytteisissä veneissä havaitut turvallisuuspuutteet olivat pääosin vähäisiä. Toisaalta testatuista avoveneistä 12 mallissa ei kuitenkaan ollut asianmukaisia välineitä veden varasta veneeseen uudelleen nousemista varten. Yhteensä 13 mallia ei läpäissyt varalaitavaatimusta, laitakuormakoetta tai kelluntatestiä vedellä täytettynä.
"Testien perusteella huolestuttavan moni vene ei täyttänyt vaatimuksia vakavuuden tai kelluvuuden osalta. Veneilyonnettomuuksissa menehtymisistä suurin osa johtuu laidan yli putoamisesta tai veneen kaatumisesta. Huolestuttavaa oli, että testeissä upposi tai kaatui useampi vene", Patrakka toteaa.
Lisäksi kaikissa ilmatäytteisissä veneissä oli puutteita pakollisissa merkinnöissä tai dokumenteissa. Avoveneissä vastaavia puutteita oli 88 %:lla veneistä. Ohjeet veneen turvallisesta käyttämisestä annetaan omistajan käsikirjassa, ja siinä olevat puutteet lisäävät merkittävästi onnettomuusriskiä.
Suomalaisvalmisteisia veneitä mukana kolme
Suomalaisvalmisteisia veneitä testeissä oli kaikkiaan kolme. Suomen markkinoilla olevia, muualla valmistettuja veneitä testeissä oli kuitenkin useita.
"Vaikka suomalaisvalmisteisista veneistä löytyi testeissä vakavia puutteita, on hyvä, että suomalaiset toimijat ovat pääosin ryhtyneet vapaaehtoisiin korjaaviin toimenpiteisiin veneiden korjaamiseksi ja kantavat näin vastuunsa", Patrakka sanoo.
Traficom jatkaa yhteydenpitoa asianomaisten toimijoiden kanssa korjaavien toimien osalta ja valvoo, että ne toteutetaan.
EU:n osarahoittamaan, lähes kolmevuotiseen JAHARP18-projektiin osallistui seitsemän eri EU:n jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaiset. Projektin koordinaattorina toimi PROSAFE-tuoteturvallisuusverkosto. Traficom valvoo Suomen markkinoilla myytävien huviveneiden vaatimuksenmukaisuutta. Valvonnalla edistetään veneilyturvallisuutta.
Lisätietoja
johtava asiantuntija Kimmo Patrakka, kimmo.patrakka@traficom.fi, p. 029 534 6450