Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin laajakaistaluokituksessa tarkastellaan kiinteän nettiyhteyden saatavuutta ja mobiiliverkkojen kattavuutta suomalaisissa kunnissa. Kunnista 28 sai vähintään 4,5 tähteä täydestä 5 tähdestä. Korkeampia tähtiluokkia saivat asukasmäärältään suuremmat kunnat, koska niin kiinteät kuin mobiilit verkot rakentuvat sinne, missä käyttäjiä on eniten. Alle 2 tähteen jäi 56 kuntaa. Traficomin vuosittaisella laajakaistaluokituksella mitataan digitaalisen infrastruktuurin saatavuutta Suomessa.
Suomen kuntien välillä on paljon eroa siinä, minkälaiset edellytykset niissä on ottaa käyttöön erilaisia digitaalisia ratkaisuja infrastruktuurin puolesta. Monille kuluttajille hyvät verkkoyhteydet ovat yksi merkittävä tekijä asuinpaikkaa valitessa, joko esimerkiksi etätyön tekemisen, maatilatoiminnan digitalisoinnin tai etäharrastamisen takia. Monissa arjen toiminnoissa toimintavarma ja riittävän nopea internetyhteys on välttämättömyys. Digitaaliset yhteydet takaavat osaltaan sen, että ihmiset viihtyvät kunnassa vielä vuosikymmeniä eteenpäin.
Traficom on laskenut kullekin suomalaiselle kunnalle tähtiluokituksen sen mukaan, kuinka kehittyneet kunnan kiinteät ja matkaviestinverkon yhteydet ovat. Luokituksessa viiteen tähteen ylsivät Kauniainen, Maarianhamina, Pietarsaari ja Raisio. Ne ovat pinta-alaltaan pieniä kuntia, joissa verkko on hyvin saatavilla kotona ja liikkuessa. Asukasmääriltään suurista kaupungeista 4,5 tähteen ylsivät Espoo, Helsinki, Lahti, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa. Vähintään 4,5 tähteä sai yhteensä 28 kuntaa.
Tilastokeskuksen määrittelemiä kuntaryhmiä tarkastellessa voidaan todeta, että kaupunkimaiset kunnat pärjäsivät luokituksessa hyvin, ne saivat keskimäärin 4 tähteä. Taajaan asutut kunnat ylsivät keskimäärin 3 tähteen, kun taas maaseutumaiset kunnat saivat 2,5 tähteä. "Verkot siis rakentuvat pitkälti sinne, missä on eniten asutusta. Kuntien keskinäisten eroavuuksien lisäksi kunnissa voi myös sisäisesti olla merkittäviäkin eroja verkkosaatavuudessa esimerkiksi tiiviisti rakennettujen keskustojen ja harvemmin asuttujen lähiöiden välillä", kertoo erityisasiantuntija Joonas Sotaniemi.
Suomi eroaa muista maista mobiiliverkon ja kiinteän verkon käytön suhteen
"Useimmissa muissa maissa mobiiliverkkoa käytetään pääosin liikkeessä ja kotitaloudet käyttävät ennen kaikkea kiinteää yhteyttä kodin tarpeisiin. Suomessa vajaalla puolella kotitalouksia on käytössä ainoastaan mobiiliyhteys joko puhelimen kautta tai esimerkiksi 4G-/5G-modeemilla", selventää erityisasiantuntija Marja Heinonen. Traficomin kuluttajatutkimuksen mukaan yli 50 000 asukkaan kunnissa selkeällä enemmistöllä asukkaista on kotona käytössään sekä kiinteä nettiyhteys että mobiilinettiyhteys. Tätä pienemmissä kunnissa kotitalouksien niukalla enemmistöllä on käytössä pelkästään mobiiliyhteys joko puhelimesta jaettuna tai 4G-/5G-modeemilla.
Tähtien kokonaismäärä kuvaa kunnan digitaalisen infran tilannetta, mikä taas luo pohjan digitaalisten palvelujen käytölle. Eri kokoisilla asuinalueilla on pieniä eroja siinä, kuinka paljon erilaisia palveluja nettiyhteydellä käytetään. Yli 50 000 asukkaan kunnissa yli puolet on soittanut internetpuheluita ja katsonut tv-sarjoja tai elokuvia netistä, kun taas pienemmissä kunnissa alle puolet oli soittanut internetpuheluita ja maalaiskunnissa alle puolet oli katsonut tv-sarjoja tai elokuvia. Suurimmissa kunnissa 44 % tarvitsee kodin nettiyhteyttä töiden tekemiseen, kun alle 50 000 asukkaan kunnissa osuus on vain 37 % ja maalaiskunnissa 41 %.
Palvelujen käyttö saattaa kuitenkin kuvastaa jonkin verran alueiden väestörakennetta eikä välttämättä kuvasta pelkästään mahdollisuuksia nettipalveluiden käyttöön. Alueiden välillä ei tutkimuksessa ollut eroja siinä, riittävätkö vastaajalla käytössä olevat nettiyhteydet omiin tarpeisiin, vaan kaikilla alueilla oltiin pääosin tyytyväisiä tarjolla oleviin yhteyksiin.
Taustaa
Tähtimäärän laskennassa on käytetty hyödyksi kiinteän verkon latausnopeudeltaan 30, 100 ja 1000 megan yhteyksien saatavuutta eli sitä prosenttiosuutta kunnan kotitalouksista, johon kyseisen nopeuksinen kiinteä netti oli viime vuoden lopussa saatavilla. Matkaviestinverkon osalta huomioidaan latausnopeudeltaan 100 ja 300 megan verkon kotitalouskattavuus sekä 100 megan verkon tiekattavuus. Matkaviestinverkon latausnopeus vastaa maksiminopeutta ideaaliolosuhteissa.
Kiinteän verkon saatavuustiedot ja mobiiliverkon kattavuustiedot perustuvat Traficomin teleyrityksiltä keräämiin tietoihin. Nämä tiedot kuvastavat vuoden 2022 loppua. Tiedot palveluiden käytöstä eri alueilla puolestaan perustuvat Traficomin syksyllä 2022 teettämään kuluttajatutkimukseen, jonka toteutti IROResearch Oy. Tässä tutkimuksessa haastateltiin 2 000 vähintään 15-vuotiasta henkilöä. Tietojen julkaisun lisäksi niitä hyödynnetään myös Traficomin ohjaus- ja valvontatyössä.
Lisätiedot
Kiinteän verkon laajakaistasaatavuus (Ulkoinen linkki)
Matkaviestinverkon laajakaistapalvelun kattavuus (Ulkoinen linkki)
Traficomin karttapalvelu (Ulkoinen linkki)
Viestintätilastojen kuluttajatutkimus 2022 (Ulkoinen linkki)
Tilastokeskuksen kuntaryhmitys 2023
Erityisasiantuntija Joonas Sotaniemi, p. 0295 390 309, joonas.sotaniemi@traficom.fi
Erityisasiantuntija Marja Heinonen, p. 029 534 7355, marja.heinonen@traficom.fi