Dieselhenkilöautojen ympäristöystävällisyys
Juhani Laurikko, VTT
Raportissa käsitellään dieselmoottorisen henkilöauton tuottamia ympäristöhaittoja, joista pienhiukkasten aiheuttamat terveyshaitat ovat merkittävimmät. Dieselmoottorin suosion viimeaikainen lisääntyminen uusien henkilöautojen voimanlähteenä on tehnyt aiheesta entistäkin tärkeämmän.
Aluksi tarkastellaan eroja diesel- ja bensiinimoottorien pakokaasupäästöissä. Dieselmoottorin hyvä hyötysuhde tekee siitä hiilidioksidipäästöjen suhteen edullisen. Toisessa vaakakupissa painavat verrattain runsaat typenoksidi- ja pienhiukkaspäästöt, joiden hallitsemiseksi tarvitaan varsin monimutkaista ja kallista jälkikäsittelytekniikkaa, jota vasta ollaan tuomassa markkinoille. Pakokaasulainsäädäntö kiristyy kuitenkin EURO5- ja EURO6-tasoille jo seuraavien viiden vuoden kuluessa.
Toisessa luvussa luodaan katsaus menetelmiin, joilla yhdyskuntailman epäpuhtauksien, ml. pakokaasupäästöjen sisältämien haitta-aineiden, terveysvaikutuksia on tutkittu, ja miten menetelmät ovat viime aikoina kehittyneet. Perinteisistä ns. epidemiologisista tutkimuksista, joissa havainnoidaan vain ilmanlaadun ja oireilun tai sairastuvuuden tilastollista yhteyttä, onkin edetty jo suorempaan altistus–annos–vaste-tutkimuksiin. Niissä seurataan valittujen koehenkilöiden fysiologisia ja toiminnallisia muutoksia altistettaessa heidät ilmassa oleville epäpuhtauksille. Tämä on tullut mahdolliseksi, koska fysiologisten ja toiminnallisten muutosten havainnointi on nopeudeltaan ja tarkkuudeltaan kehittynyt, jolloin jo varsin vähäiset vaikutukset kyetään havaitsemaan.
Toinen luku sisältää myös katsauksen uusimpaan kotimassa ja ulkomailla julkaistuun tutkimustietoon dieselpakokaasujen ja pienhiukkasten vaikutuksista terveyteen.
Kolmannessa luvussa esitellään dieselmoottoriautojen hiukkaspuhdistimien tekniikkaa sekä tarkastellaan niiden yleistymistä markkinoilla. Sen perusteella arvioituna on Suomessa vuosina 2000–2007 todennäköisesti myyty noin 15 000 autoa suodattimella. Tämä on vajaa kymmenesosa samana aikana myydyistä uusista dieselmoottorisista henkilöautoista. Näin pienellä osuudella on kuitenkin vielä varsin vähäinen merkitys kokonaishiukkaspäästöille. Liikenteessä on vielä suuri osa vanhoja, ennen vuotta 2000 rekisteröityjä dieselautoja, joilla hiukkaspäästötaso on merkittävästi korkeampi kuin uudemmilla autoilla.
Tutkimuksen viimeisessä osiossa selvitetään jälkiasennettavaksi sopivien hiukkassuodattimien mahdollisuuksia ja käytännön ongelmia. Tähän liittyy myös selvitys tunnetuista riskeistä hiukkaspuhdistimien toiminnassa, sekä jälkiasennusten tukemiseksi käynnistettyjen toimenpideohjelmien ja niiden tulosten kartoitus.