Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tienkulumatestin eri toteutustapa vaikuttaa kulumatuloksiin. Toisena tavoitteena oli mitata, miten nastarenkaiden kuluminen vaikutti niiden aiheuttamaan tienpinnan kulumiseen. Kolmantena tavoitteena oli tutkia, miten renkaiden kuluminen vaikuttaa niiden pitoon liukkaalla jääpinnalla. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri rengasmallia.
Tienkulumatestin tulos kasvoi rengasmallilla A 24% ja mallilla B 16% silloin, kun tienkulumatestin ajomäärä nostettiin standardin 200 ylityksestä 240 ylitykseen.
Tienkulumatestin tulos pienentyi 10000 km ajetulla renkaalla 6% uuteen renkaaseen verrattuna. Renkaalla B ajettiin 5000 km, ja sen aiheuttama tienkulma väheni 12%. Rengasmallien väliset erot voivat selittyä useilla tekijöillä, tärkeimpänä todennäköisesti nastaulkonemien erilainen muuttuminen kulumisen myötä.
Renkaiden jääpito heikkeni kulumisen myötä tuntuvasti. Rengasmallin A jarrutuspito heikkeni 25% ja mallin B 14% 10000 kilometrin ajomatkalla. Kiihdytyspidossa heikkeneminen oli suurempaa: rengasmallilla A 38% ja mallilla B 25%. Sivuttaispito heikkeni myös, rengasmalli A ainoastaan 6% mutta B 16%.
Molempien rengasmallien nastaulkonemat nousivat kulutusajon aikana, mutta siitä huolimatta jääpito heikkeni vaikka nastaulkonemien nousu normaalisti parantaa pitoa. Pidon heikkeneminen aiheutui todennäköisesti nastojen kulumisesta, niiden kiinnittymisen muutoksista sekä osin myös renkaiden pinnan kulumisesta.