Kesäkuussa 2020 voimaan tulleen uuden tieliikennelain myötä talvirengaspakko muuttui Manner-Suomessa keliperusteiseksi ja nastarenkaiden käyttöaikaa rajattiin kevätkaudella. Talvirengasmääräykset uudistettiin vastaamaan paremmin Suomen vaihtelevia keliolosuhteita. Tavoitteena on lisätä tienkäyttäjien omaa vastuullisuutta turvallisesta, sujuvasta ja ympäristöystävällisestä liikenteestä.
Kuluttajakyselyjen mukaan uudet talvirengasmääräykset tunnetaan suhteellisen hyvin, mutta ne konkretisoituvat kunkin kohdalla vasta, kun nykyiset renkaat ajetaan vaihtokuntoon. Syksyllä 2020 joka kolmas suunnitteli siirtävänsä renkaanvaihtoa kelien mukaan niin pitkälle kuin mahdollista. Poikkeuksellisen leudon syksyn vuoksi jotkut autoilijat vaihtoivatkin renkaat vasta joulukuussa.
Seurantajakson 2019–2021 molemmat syyssesongit ajoittuivat tavallista pidemmälle ajalle, jolloin rengasliikkeissä vältyttiin pahimmilta sesonkiruuhkilta. Kevään 2021 rengassesonki käynnistyi vasta maaliskuun loppupuolella talvikelien hellitettyä. Kausivaihdot etenivät jotakuinkin samaan tahtiin kuin edelliskeväänä, vaikka huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi koko maassa.
Kesärenkaiden talvikäyttö ei näyttäisi yleistyneen uuden tieliikennelain myötä. Tammi–helmikuussa 2021 toteutetussa parkkipaikkaseurannassa kesärenkaiden osuus oli vain 0,3 % eli saman verran kuin vastaavassa tutkimuksessa 2018.
Kitkarenkaiden suosio alkoi kasvaa merkittävästi jo pari vuotta ennen uuden tieliikennelain voimaantuloa. Viime talvena kitkarenkaiden osuus talvirenkaista oli koko maassa keskimäärin 19 %, pääkaupunkiseudulla peräti 29 %. Tieliikennelain uudistus on voinut osaltaan lisätä kitkarenkaiden suosiota, sillä ne tuovat tarvittavaa joustavuutta renkaanvaihdon ajoitukseen.
Uusien talvirengasmääräysten uskottiin vähentävän nastarenkaiden tarpeetonta käyttöä ja haittavaikutuksia. Erityisesti eteläisessä Suomessa nastarenkaita käytetään edelleen huomattavasti pidempään kuin se olisi kelien puolesta tarpeen.
Muutokset talvirenkaiden käytössä ovat toistaiseksi olleet niin vähäisiä, ettei niillä ole voinutkaan olla merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ensimmäisenä talvena. Onnettomuustilastojen valossa talvikauden liikenneturvallisuus näyttäisi hieman kohentuneen seurantajakson aikana. Liikenneonnettomuuksien määrät vähenivät talvikaudella 2020–2021 jopa enemmän kuin liikennemäärät vähenivät koronarajoitusten myötä edelliseen talvikauteen verrattuna.
Kaiken kaikkiaan seurantajaksolla 2019–2021 vallinneet olosuhteet olivat sekä säiden ja kelien että koronapandemian osalta niin poikkeuksellisia, että tutkimustulosten pohjalta ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tulosten tulkinta olisi huomattavasti varmemmalla pohjalla, jos seurantaa jatkettaisiin samoilla menetelmillä vähintään yhden talvikauden ajan.