Tietoturvan kehittämisen tuen arviointi
Arvioinnissa tarkasteltiin vuosina 2022–2024 myönnetyn tietoturvan kehittämisen tuen suoria ja epäsuoria vaikutuksia. Tuen tarkoituksena oli edistää Suomessa toimivien yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä toimialoilla toimivien yritysten tietoturvallisuutta ja kykyä torjua, havaita ja selvittää tietoturvaloukkauksia. Arvioinnin keskeisiä menetelmiä ja tietolähteitä olivat hankeselvitysten ja rahoitusaineistojen analysointi, tuensaajille suunnattu kysely, yrityshaastattelut ja kirjallisuuskatsaus.
Tietoturvan kehittämisen tukea voidaan arviointiaineiston perusteella pitää pääosin oikeasuhtaisena ja tarkoituksenmukaisena välineenä edistää yllä mainittua tavoitetta. Tietoturvasetelin suorissa vaikutuksissa korostuu käytännönläheinen kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen. Pitkällä aikavälillä suurimmat hyödyt liittyvät resilienssiin ja tehokkuuteen. Tuen lisäisyys oli pieniä hankkeita ajatellen selvästi kiihdyttävä. 91 % ilmoitti, ettei hanke olisi toteutunut lainkaan tai olisi toteutunut vain osittain ilman tukea. Suurissa hankkeissa vastaava vaikutus oli rajallisempi 16 % toimenpiteistä olisi tehty joka tapauksessa. Tietoturvan kehittämisen tuella voidaan havaita olleen joitain epäsuoria vaikutuksia markkinoihin, muihin yrityksiin ja koko yhteiskunnan kyberturvallisuuskyvykkyyteen, mutta sen rajallisesta koosta johtuen epäsuorat vaikutukset jäävät suhteellisen pieniksi. Tietoturvaseteli on lisännyt tietoturvatuotteiden ja palveluiden kysyntää. Rahoitetuissa hankkeissa toteutettiin hankintoja suoraan noin 7,4 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi tuki vivutti yrityksiltä omarahoitusta vähintään noin 3,3 miljoonaa euroa. Tuen tärkein epäsuora vaikutus liittyy sen yhteiskunnalliseen rooliin. Se on vahvistanut kriittisten alojen toimitusketjujen tietoturvaa ja lisännyt pk-yritysten valmiuksia toimia osana kansallisesti merkittäviä ekosysteemejä.
Arvioinnissa suositellaan, että tukea tulisi jatkaa osana kansallista kyberturvallisuuspolitiikkaa ja huoltovarmuusjärjestelmää, mutta sen ehtoja ja kohdentamista tulisi tarkentaa. Vaikuttavuutta voitaisiin lisätä mm. tarjoamalla neuvontaa ja verkostoja sekä ottamalla kunnalliset toimijat tuen piiriin.