Tienvarsitarkastusten vaikuttavuus (pdf)
Mikko Malmivuo ja Niina Sihvola, VTT
Suomen lain ja EU:n vaatimusten mukaisesti Suomessa suoritetaan raskaan ajoneuvokaluston teknisiä tienvarsitarkastuksia. Tässä tutkimuksessa on selvitetty tienvarsitarkastusten vaikutuksia ja kehittämiskohteita (a) seuraamalla tienvarsitarkastuksia (b) tutkimalla tienvarsi- ja määräaikaistarkastustilastoja ja (c) tutkimalla onnettomuustilastoja.
Tutkimuksessa seurattiin tienvarsitarkastuksia paikan päällä kolmen päivän ajan tarkastuksiin joutuneita kuljettajia ja tarkastuksen suorittavia viranomaisia haastattelemalla. Haastatelluista 63 kuljettajasta 51 piti tarkastuksia hyödyllisenä ja vain 6 hyödyttöminä. Myös tarkastuksia suorittaneet viranomaiset pitivät tarkastuksia hyödyllisenä. Haastattelujen perusteella ei pystytty osoittamaan varsinaisia uusia tarkastuskohteita. Merkittävimmät parannuskohteet liittyvätkin itse toiminnan tehostamiseen. Tarkastus tulisi kyetä kohdentamaan tarkemmin huonokuntoisimpiin ajoneuvoihin ja itse toiminta tarkastuspaikalla tulisi kyetä organisoimaan tehokkaammin niin, että samalla miesvahvuudella kyettäisiin tarkistamaan useampia ajoneuvoja.
Suomen ja Ruotsin tienvarsitarkastustilastoja vertaamalla havaittiin, että Ruotsissa linja-autoja tarkastetaan 20–30 kertaa enemmän kuin Suomessa, jossa pyritään olemaan häiritsemättä julkisen liikenteen toimintaa. Jarrujärjestelmien kunto nousi avainasemaan niin onnettomuus- kuin tarkastustilastoissa. Jarrujärjestelmistä löydetään useimmin tarkastuksissa puutteita ja toisaalta jarrujärjestelmän viat ovat usein merkittävässä osassa silloin, kun ajoneuvotekninen syy vaikuttaa onnettomuuden taustalla. Toisaalta jarrut ovat todennäköisesti myös aktiivisimman tarkastuksen kohteina. Kaiken kaikkiaan ajoneuvotekniset syyt myötävaikuttivat moottoriajoneuvoissa kuolleiden onnettomuuksien syntyyn noin 9 %:ssa onnettomuuksista. Tienvarsitarkastuksissa ei tarkasteta ajo-neuvoja, joiden vuosikatsastuksesta on aikaa vähemmän kuin 3 kuukautta. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien tutkijalautakunta löysi kuitenkin suhteessa yhtä paljon teknisiä vikoja onnettomuuksien osallisena olevasta raskaasta kalustosta riippumatta siitä, oliko edellisestä katsastuksesta kulunut yli vai alle 3 kk. Tosin onnettomuuksia oli liian vähän tilastollisesti luotettavien johtopäätösten tekoon.
Varsinaisten teknisten tarkastuskohteiden ulkopuolelta kohoaa kaksi tienvarren tarkastustoimenpidettä erityisen tärkeäksi. Sekä ajo- ja lepoaikojen, että kuormankiinnityksen seuranta on tärkeää liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Väsymisestä aiheutuvien onnettomuuksien riski on noin jopa 3–10-kertainen teknisestä puutteesta syntyvään riskiin verrattuna. Kuorman sidonnan merkitys on karkeasti arvioiden yhtä suuri tai suurempi kuin teknisten vikojen merkitys.
Raskaan liikenteen tekniset viat johtavat noin yhteen kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen vuodessa. Mikäli tekniset viat aiheuttavat samassa suhteessa myös henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia ja omaisuusvahinko-onnettomuuksia, voivat teknisistä vioista aiheutuvat onnettomuuskustannukset olla jopa yli 10 miljoonaa euroa vuositasolla. Koska tällä hetkellä tienvarsitarkastusten kustannukset lienevät vuositasolla alle 0,5 miljoonaa euroa, ja koska mitä ilmeisimmin tarkastusten pelko vaikuttaa kaluston kunnossapitomotivaatioon, olisi tarkastusten määrän nostaminen vielä nykyisestä perusteltua.