Iäkkäiden kuljettajien diagnostinen testaus: mahdollisuudet ja rajoitukset suhteessa liikkuvuustarpeisiin ja yleiseen liikenneturvavallisuuteen ISBN 952-5324-00-1 (ruotsinkielinen)
AKE 1/99 DIagnostisk testning av äldre bilförare - kapitel 1-3
AKE 1/99 DIagnostisk testning av äldre bilförare - kapitel 4-7
Liisa Hakamies-Blomqvist, Per Henriksson ja Satu Heikkinen, Statens väg- och transportforskningsinstitut, Linköping
Iäkkäiden ihmisten osuus väestöstä kasvaa kaikissa EU-maissa. Suomessa iäkkäiden (60+) väestönosuuden lisäys on lähivuosikymmenten aikana erityisen nopeaa; vuonna 2020 osuuden on arvioitu olevan 28 %. Ruotsissa kehitys on jonkin verran tasaisempi ja iäkkäiden (60+) arvioitu osuus v. 2020 on 26 %.
Samaan aikaan teollisuusmaissa on havaittavissa yleinen kasvavien liikkuvuustarpeiden trendi joka koskee myös iäkkäitä, erityisesti yksin asuvia. Hyvä liikkuvuus on tärkeätä iäkkäille sekä yhteiskuntaeettisesti että -taloudellisesti. Mahdollistamalla aktiivisen elämän se tukee henkistä ja ruumiillista hyvinvointia ja vähentää yhteiskunnallisten tukitoimien tarvetta. Panostukset parempaan liikkuvuuteen kuljetussektorilla tuovat näin voittoa sosiaalisektorille.
Tutkimustulokset useista Euroopan maista osoittavat, että iäkkäiden liikkuvuus on lisääntynyt ja lisääntyy jatkuvasti. Iän myötä matkustaminen vähenee jonkin verran, ja miehet matkustavat kaikissa ikäluokissa naisia enemmän. Kuljetusvälineenä yksityisauto dominoi sekä miehiä että naisia; v. 1997 tekivät 65+ vuotiaat kaikista matkoistaan noin 60 % yksityisautolla.
Tulevaisuuden Euroopassa ajokortin omaavien iäkkäiden osuus todennäköisesti kasvaa kunnes saavuttaa keski-ikäisten tason. Lisäys on erityisen selvä naisilla. Lisäyksen suuruus riippuu mm. vallitsevasta ajokorttilainsäädännöstä. Suomessa arvioidaan olevan vuonna 2020 noin 1,5 miljoonaa ihmistä jotka ovat täyttäneet 60 vuotta; jos nykyiset trendit ajokorttitilastoissa ja autonomistuksessa jatkuvat, ajavat tämän ikäryhmän kuljettajat ko. vuonna 5,8 miljoonaa ajoneuvokilometriä.