Tutkimuksia ja selvityksiä 1/2000
Autokannan hallintamalli. Osaraportti I
(suomenkielinen)
Harri Kallberg, Kari Korpela, Mika Kulmala ja Pasi Pirtala
Mallin tarkoitettu käyttö liittyy ajoneuvokannan hallinnan kehittämiseen erityisesti liikennepolitiikan osana. Liikennepolitiikka edellyttää liikennejärjestelmän kehittämistä mm. taloudellisemmaksi, turvallisemmaksi ja ympäristövaikutuksiltaan siedettävämmäksi. Ajoneuvokannan hallinta ja kehittäminen on eräs näiden tavoitteiden yhteydessä kyseeseen tuleva keino. Liikennepolitiikan ohella ajoneuvokantaan voi kohdistua kansainvälisten sopimusten (hiilidioksidikysymys) tai muiden politiikan sektoreiden (verotus) aiheuttamia muutostarpeita. Mallilla on tarkoitus selvittää, kuinka toimivia ja tehokkaita esille tulevat vaihtoehtoiset tai toisiaan täydentävät keinot ovat ajoneuvokannan kehittämisessä tavoitteiden mukaisesti.
Toimien merkityksen selvittämiseksi verrataan kahta tilannetta, joissa toimet vaikuttavat ja toisessa eivät. Vertailuperusteeksi muodostetaan perusennuste, jossa toimet eivät vaikuta. Toimien vaikutus kuvataan skenaarioissa, jotka perustuvat perusennusten kanssa samaan lähtötilanteeseen, mutta ovat tähän nähden erillisin perustein muodostettuja ennusteita. Skenaarioiden erona perustilanteeseen nähden ovat em. tieliikenteen vaikutuksia muuttamaan tarkoitetut toimet joita tässä nimitetään impulsseiksi. Mallin avulla saadaan myös pelkkää perusennustetta käyttäen muodostettua ennusteet tarkastelun kohteena olevien muuttujien, kuten verokertymien, energiankulutuksen ja ympäristövaikutusten tulevasta kehityksestä.
Tulossuureina saadaan impulssien vaikutukset:
ajoneuvokannan rakenteeseen
liikennesuoritteeseen
liikenteen erityisverokertymään alueellisesti (maakunta) ja sosioekonomisen aseman mukaan
liikenneturvallisuuteen, joka tulostetaan kahtena indeksinä (suojaava ja aiheuttava vaikutus)
energiankulutukseen ja päästöihin mukaan lukien CO2
Malli käyttää ja yhdistää tietoja autokannasta, liikenteestä ja väestöstä. Autokantaa käsitellään ikä- ja kokoluokittain sekä energialähteen mukaan jaettuna. Väestö jaetaan käsittelyä varten maakunnittain sekä sosioekonomisen ryhmän mukaan. Liikennesuorite ositetaan mm. kustannusten kohdentamista varten sekä autokannan että väestön luokille.
Malli laskee ennusteen 20:lle tulevalle vuodelle. Ennusteen lähtökohtina ovat autokannan, liikenteen ja väestön tunnetut nykytilanteet sekä liikenteen ja autokannan osalta koko valtakuntaa koskevat ennusteet, jotka perustetaan mahdollisimman suuressa määrin virallisiin ennusteisiin. Perusennustetta ei tässä kokonaisuutena synteettisesti laadita, vaan se kootaan saatavilla olevista tiedoista, joiden yhteensopivuus tarkistetaan.
Väestöä koskeva ennuste ei mallissa riipu autokannasta eikä liikennesuoritteesta. Näin ollen väestön määrä ja luokitus ovat samat perusennusteessa ja skenaarioissa.
Liikennesuorite riippuu mallissa impulsseista, väestöstä ja autokannasta. Autokanta riippuu impulsseista ja väestöstä. Liikennesuoritteen ja autokannan ennusteet kehitetään vuosi kerrallaan perustilanteesta lähtien niin, että kunkin vuoden olennaisena lähtökohtana on edellisen vuoden tilanne.
Skenaariossa liikenteen ja autokannan ennusteet muodostetaan ensisijaisesti määrittämällä impulssien välittömästi tai välillisesti aiheuttamat muutokset perusennusteeseen nähden. Vaikutusten kohdentumisen selvittämiseksi yhdistetään kussakin tilanteessa (vuosi ja maakunta) vastaavat väestö-, autokanta- ja liikennesuoritetiedot.
Malli tehdään aluksi henkilöautokannalle, jonka jälkeen osin rakennetta supistamalla ja pienehköillä muutoksilla luodaan mallit myös paketti-, kuorma- ja linja-autoille. Työn odotetaan valmistuvan vuoden 2001 helmikuussa.
AKE 1/00 Autokannan hallintamalli (pdf)