Liikkumisesteiset henkilöauton kuljettajina. Ongelmakentän kartoitus
Tuuli Järvi, Ari Sirkiä ja Virpi Britschgi
Tutkimuksessa kartoitetaan niitä erityispiirteitä ja ongelmia, jotka liittyvät liikkumisesteisten henkilöiden kuljettajantutkintoon ja lisähallintalaittein varustetun henkilöauton katsastukseen. Tavoitteena on näiden asiakkaiden palvelun parantaminen niin katsastustoimipaikoilla kuin kuljettajantutkinnon vastaanotossa.
Liikkumisesteiselle henkilöauto toimii usein välttämättömänä liikkumisen apuvälineenä. Joukkoliikenne, viimeaikaisesta kehityksestään huolimatta, ei pysty tarjoamaan yhtä joustavaa vaihtoehtoa itsenäiseen liikkumiseen kuin oman auton käyttö, eikä aina sovellu liikkumisesteiselle.
Nykysäännösten ja -ohjeiden toteutumista käytännössä selvitettiin asiantuntijahaastattelujen avulla. Tavoitteena oli sekä selvittää itse prosessien toimivuus että tuoda esille havaitut puutteet ja ongelmat sekä lisäksi löytää ongelmiin ratkaisuehdotuksia ja esittää kehittämisehdotuksia.
Liikkumisesteisen saama taloudellinen tuki on jakautunut monelle eri hallintosektorille. Tukea voi saada niin Kansaneläkelaitokselta, omalta kunnalta kuin veroviranomaisilta verohuojennuksena ja/tai -vapautuksena. Tuki on 1990-luvulla reaalisesti alentunut. Käytännössä eri tukimuotojen hakeminen vaatii niin tietämystä kuin aktiivisuuttakin. Myös muissa Pohjoismaissa liikkumisesteiset saavat taloudellista tukea omaehtoisen liikkumisen mahdollistamiseksi. Omaehtoisesta toiminnasta hyötyy taloudellisesti erityisesti sosiaalisektori.
Liikkumisesteisen ajokortin hankkimisprosessi tai vammautuneen ajo-oikeuden säilyttäminen vaatii yhteydenottoja useampaan eri tahoon, joiden yhteistyön tulisi sujua kitkattomasti. Prosessiin kuuluu yleensä lääkäri, erikoislääkäri, liikenneopettaja, poliisi, kuljettajantutkinnon vastaanottaja, ajoneuvon katsastaja ja laitetoimittaja.
Suomessa ei ole erityisiä vammaisten kuljettajaopetukseen erikoistuneita autokouluja eikä alan järjestö ole antanut autokouluille erityisiä, vammaisten kuljettajaopetusta koskevia ohjeita tai suosituksia. Liikkumisesteisten asioihin erikoistuneiden liikenneopettajien koulutuksen järjestäminen edistäisi asiakasprosessin kehittymistä sujuvamman palvelun suuntaan.
Liikkumisesteisten ajoneuvojen lisähallinta- ym. apulaitteiden hyväksymisprosessi katsastuksessa edellyttää tehtävään erikoiskoulutuksen saaneita katsastajia ja hyvää yhteistyötä laitetoimittajien asiantuntijoiden kanssa. Alalla ei ole laitesuosituksia koskevia ohjeita, jotka helpottaisivat ajoneuvon sovittamisprosessia käyttäjän tarpeisiin.
Ruotsin ja USA:n liikkumisesteisiä koskevien tilastotietojen ja tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että Suomessa noin 15 000 liikkumisesteistä henkilöä pystyisi toimimaan henkilöauton kuljettajina. Ajokorttirekisterissä oli vuoden 2000 alussa kuitenkin vain vajaa puolet tästä määrästä. Samoin ajoneuvorekisterissä olevien erikoisvarustettujen ajoneuvojen osuus oli vain noin puolet vertailumaiden vastaavista osuuksista. Tutkimuksen mukaan henkilöauton käyttöä rajoittivat ensi sijassa kustannukset, mutta myös ajoneuvon sovittamisprosessin ja ajokortin hankkimisprosessin monimutkaisuus olivat merkittäviä tekijöitä.
Tutkimukseen sisältyi satunnaisotannalla valittujen liikkumisesteisten henkilöiden haastattelu. Haastattelun perusteella ei voitu päätellä, miten ajokortin tai auton hankkiminen vaikuttaa henkilön liikkumismahdollisuuksiin ja elämänlaatuun tai vastaavatko liikkumismahdollisuudet tällöin paremmin liikkumistarpeita kuin ennen ajokortin ja/tai auton hankkimista. Suurin osa haastatelluista kuitenkin totesi, ettei tulisi toimeen ilman omaa autoa.
Selvityksen tuloksena voidaan todeta, että liikkumisesteiselle ajokortin ja henkilöauton hankkiminen aiheuttaa usein lisäkustannuksia muuhun väestöön verrattuna. Oma aktiivisuus ja tietämys todettiin välttämättömäksi, jotta selviytyisi monimutkaisista asiakasprosesseista. Parannustoimenpiteinä nousi siten erityisesti esiin nykyisten taloudellisesten tukijärjestelyjen kehittäminen ja selkeyttäminen sekä kuljettajaopetuksen ja ajoneuvojen sopeuttamisprosessien kehittäminen asiakasta palvelevampaan suuntaan.