Ehdotus 2010-luvun opetussuunnitelmaksi ajokorttiluokkaa B varten - periaatteet, rakenne ja perustelut (pdf)
E. Keskinen, M. Peräaho, A. Katila, K. Hernetkoski S. Laapotti, Turun yliopiston psykologian laitos
Tutkimuksessa esitetään rakenteelliset ja sisällölliset periaatteet uudelle, 2010-luvun suomalaiselle opetussuunnitelmalle ajokorttiluokkaa B varten. Työ muodostuu kahdesta, toisiinsa nivoutuvasta osasta.
Ensimmäisessä osassa tarkastellaan tutkinnon vastaanottajien ajokokeessa tekemien arviointien ja uusien kuljettajien turvallisuuden välisiä yhteyksiä monimuuttuja-analyysillä. Tavoitteena oli tarkastella ajokokeen arvioiden, oppilaan itsearvioiden sekä arvioiden yhtenevyyden yhteyksiä turvallisuuteen. Tarkastelu antoi tukea sille, että itsearvioinnit tulee säilyttää osana kuljettajantutkintoa. Lisäksi ehdotetaan niiden käytön laajentamista ja hyödyntämistämyös kuljettajantutkinnon jälkeen.
Työn pääosa oli uuden opetussuunnitelman rakenteellinen ja sisällöllinen hahmottaminen. Työ perustui ajankohtaiseen kuljettajaopetusta ja oppimista koskevaan tutkimustietoon. Keskiössä toimi kuljettajaopetuksen keskeisiä sisältöjä ohjaavaa GDE-malli.
Tämä ehdotus rakentuu nykyisen opetussuunnitelman pohjalle, ja esimerkiksi turvallisen ajamisen perusedellytykset ja niiden sisällöt esitetään säilytettäväksi, ympäristönäkökulmaa vahvistaen. Kokoavana käsitteenä on vastuullinen kuljettaja. Vastuullisuus kulkee läpi koko opetusprosessin, niin harjoittelun kuin oman oppimisenkin. Vastuullisuutta tarkastellaan turvallisuuden ja ympäristön näkökulmista. Turvallisuus sisältää tässä ehdotuksessa myös sosiaalisuuden liikenteessä.
Oppimisen yksilöllistä luonnetta korostetaan. Yksilöllisyyteen vaikuttavat muun muassa oppilaan erilaiset kyvyt ja osaaminen sekä toisaalta myös erilaiset tarpeet. Uusi opetussuunnitelma pyrkii ottamaan huomioon nämä vaatimukset.
Keskeisiä muutoksia tässä esitetyssä opetussuunnitelmamallissa ovat aloitusiän alentaminen, ajo-opetuksen määrän lisääminen perusopetuksessa ja opetuksen uusi jaksottaminen, palautteellisuuden lisääminen, tutkinnon jälkeisen oppimisajan tiivistäminen, autokouluopetuksen elementtien tuominen osaksi opetuslupaopetusta, sekä ympäristövastuun nostaminen entistä korostuneempaan asemaan.
Itsenäisen ajamisen osuutta kasvatetaan perusopetuksessa. Nykyisen tietopuolisen opetuksen tuntimäärä säilyy entisellään. Osa sisällöistä on muutettu, tavoitteena lisätä oppilaslähtöisyyttä opiskelussa ja hyödyntää oppitunnit mahdollisimman tehokkaasti. Oppilaan omaa vastuuta oppimisesta painotetaan.
Kuljettajaopetus jaetaan 3 vaiheeseen: Oppimisen ohjattu perusvaihe, oppimisen itsenäinen vaihe sekä oppimisen syventävä vaihe. Näiden sisältö on perusvaihetta lukuun ottamatta sama sekä autokoulussa että opetusluvalla.
Oppimisen perusvaihe voidaan sekä autokoulussa että opetusluvalla aloittaa 17 vuoden iässä. Autokoulussa perusvaihe kestää kokonaisuudessaan vähintään 20 oppituntia ja vähintään 36 ajokertaa, johon sisältyy 2+2 ajokertaa vaikeissa olosuhteissa (pimeällä ja liukkaalla). Opetusluvalla perusvaihe kestää enintään 12 kuukautta, sisältäen vähintään 36 ajokertaa. Tästä määrästä on 28 ajokertaa opetuslupaohjaajan ohjauksessa. Perusvaihe alkaa kuitenkin kolme oppituntia ja kolme ajokertaa käsittävällä valmennuskurssilla autokoulussa, johon sekä oppilas että opetuslupaohjaaja osallistuvat. Valmennuskurssin tavoitteena on tukea opetuslupaharjoittelua ja tarjota jäsentynyt tapa lähestyä sitä. Lisäksi suoritetaan yhden ajokerran mittainen arviointiajo autokoulussa viimeistään kahden kuukauden kuluessa aloituksesta. Vaikeissa olosuhteissa ajamisen osuus (2 + 2 ajokertaa) suoritetaan autokoulussa. Ajamista seurataan oppimispäiväkirjalla.
Perusvaiheen pääasiallisina sisältöinä ovat ajamisen hierarkian kolme alinta tasoa, siis ajoneuvonkäsittelyyn, liikennetilanteiden hallintaan sekä itsenäisen ajamisen hallintaan liittyvät taidot. Perusvaiheen jälkeen seuraa kuljettajantutkinto.
Oppimisen itsenäinen vaihe alkaa lyhytaikaisen ajokortin turvin sekä uuden kuljettajan rikkomusten seuraamusjärjestelmän saattelemana heti hyväksytyn kuljettajantutkinnon jälkeen ja kestää enintään 12 kuukautta. Tavoitteena on itsenäisen harjoittelun avulla soveltaa ja kehittää perusvaiheessa saavutettuja tietoja ja taitoja ja erityisesti oppia tunnistamaan omalle ajamiselle tyypillisiä piirteitä, siten syventäen vastuullisen ajamisen tietoja, taitoja, asenteita ja riskitietoisuutta. Oppimisen itsenäisen vaiheen sujumista seurataan oppimispäiväkirjalla tehtävineen. Lisäksi käydään ensimmäisen kuukauden aikana vielä autokoulussa neljä ajokertaa (2 x 2) kestävällä palautejaksolla, joka painottuu itsenäiseen ajamiseen ja tutkinnosta saatuun palautteeseen. Tarkoituksena on syventää itsenäisen, suunnitelmallisen ajamisen taitoja entistä monipuolisemmissa ympäristöissä ja vapaana tutkintoajon paineista. Näin voidaan myös paremmin keskittyä ajamisen hierarkian ylimpiin tasoihin liittyviin ajamisen osa-alueisiin. Tavoitteena on lisätä harkintaa itsenäisen ajamisen riskialttiissa alkuvaiheessa.
Oppimisen syventävä vaihe on oppimisen itsenäinen vaiheen päättävä osa. Se sisältää neljä ryhmäoppituntia, neljä ajokertaa ajon arviointia sekä neljä ajokertaa radalla. Tavoitteena on, että oppilas saa palautetta omasta ajotaidostaan ja erityisesti omaksumastaan ajotavasta sekä normaalissa liikenteessä että vaativissa olosuhteissa, muuhun liikenteeseen suhtautumisesta sekä suhtautumisen yhteyksistä liikenteen riskeihin. Lisäksi oppilas voi verrata omia ajokokemuksiaan muiden kokemuksiin ja näin oppia tarkastelemaan liikennettä muidenkin liikenteen osallisten näkökulmasta.