Ajokokeen arviointien kehittäminen (pdf)
Valde Mikkonen
Kuljettajantutkinnon ajokokeessa arvioidaan suoritusta moniulotteisesti. Kokelas itse antaa arviot ennen ajosuoritusta, tutkinnon vastaanottaja sen jälkeen. Tavoitteena on tuottaa suorituksesta palaute, joka osoittaa kokelaan vahvuuksia ja heikkouksia sekä suuntaa hänen itsearvioitaan. Arviot tuottavat samalla palautteen kouluttajalle opetuksen kehittämistä varten.
Nykyisin arvioitavia osa-alueita on seitsemän ja lisäksi arvioidaan kokelaan ja tutkinnon vastaanottajan arviointien yhtenevyyttä. Aikaisempi tutkimus kertyneestä aineistosta osoitti, että moniulotteisuus arvioissa jää osin nimelliseksi, koska kaikkia arvioita suuntaa vain kaksi suorituksen piirrettä, ajoneuvon käsittely ja liikennetilanteiden hallinta. Lisäksi ilmeni, ettei arvioilla ole merkitsevää yhteyttä uuden kuljettajan selviytymiseen liikenteessä ensimmäisenä ajovuonna. Myös arviointiasteikon käytössä on suurta vaihtelua käyttäjien välillä, kun asteikkoa ei ole ankkuroitu mihinkään normisuoritukseen.
Tämä raportti kuvaa kehittämishankkeen, jossa arviointijärjestelmää koetetaan parantaa. Uudistusta pohjustettiin kyselyllä tutkinnon vastaanottajille. Kyselyn tulokset esitellään yksityiskohdittain. Tottuneisuus nykyiseen arviointijärjestelmään ilmenee tuloksista, mutta myös ehdotuksia kehittämistoimiksi esitetään. Arvioitavia osa-alueita voisi olla vähemmän ja kaikkien tulisi olla sisällöltään selkeitä.
Kyselyn tulos otettiin sitten arvioitavaksi asiantuntijaseminaarissa, jossa tutkijoiden lisäksi oli sekä asianomaisten viranomaistahojen, kuljettajakoulutuksen että tutkinnon vastaanottajien edustajia. Seminaari päätyi viiden osa-alueen valintaan kokeiltavaksi siten, että niiden arvioitavuutta edelleen parannetaan tarkentamalla määrittelyjä ja osoittamalla ajosuorituksen tuntomerkkejä kunkin osa-alueen arviointiin. Arviointiasteikon käyttö ankkuroitiin yhtenäiseksi siten, että tutkinnon vastaanottajan kokemusten mukaista keskimääräistä tasoa vastaa arviointiasteikon keskimmäinen luokka ja muut asteikon luokat kuvataan eroina keskitasosta.
Seminaarin näkemysten suuntaisesti muokattu järjestelmä otettiin seuraavaksi pilottikokeiluun, jossa kolme kokemustaustaltaan erilaista tutkinnon vastaanottajaa kolmella eri paikkakunnalla kokeilivat uutta järjestelmää neljän kokelaan arviointiin kukin. Kokeiluun osallistui näin ollen yhteensä 12 kokelasta, kuusi naista ja kuusi miestä. Kokeilun jälkeen tutkinnon vastaanottajia haastateltiin arviointimenetelmän toimivuudesta ja käyttökelpoisuudesta monipuolisesti.
Pilottikokeilun suppea numeerinen aineisto antoi positiivisen kuvan menetelmästä ja osoitti oireita mielenkiintoisista eroista nais- ja mieskokelaiden välillä sekä itsearviointien ja tutkinnon vastaanottajain arvioiden eroista ajokokeessa hyväksyttyjen ja hylättyjen kokelaiden välillä. Haastattelutulokset vahvistivat ja selvensivät numeerisen aineiston antamaa tulosta. Arviointiasteikon käyttöä tulee järjestelmän opastuksessa suunnata siten, että myös alinta ja ylintä asteikon luokkaa rohjetaan käyttää.
Pilottikokeilun tulosten jälkeen uusi järjestelmä oli toisen asiantuntijaseminaarin käsittelyssä. Järjestelmä todettiin toimivaksi siten sovellettuna, että kuvatut kokonaisarviot tehdään ajokokeen hyväksymisestä tai hylkäämisestä riippumattomasti. Arviointiasteikon koko skaalan käyttö on tällöin luontevaa. Tärkeää on, että samoja osa-alueita korostetaan ja itsearviointeja harjoitellaan myös opetuksen aikana. Tätä ajatellen ajokokeen kehittämishankkeen rinnalla tehdäänkin samanaikaisesti uuden opetussuunnitelman ja pedagogisten ohjeiden kehittämistä toisena hankkeena professori Esko Keskisen johdolla Turun yliopistossa.
Kokeillut ajo-kokeen arvioiden osa-alueet määritelmineen ovat seuraavat:
- Ajoneuvon käsittely. Oman ajoneuvon hallinta siten, että hallintalaitteiden käyttö on hioutunutta, ajoneuvon liike sulavaa ja taloudellista ja että ajoneuvon liikesuunta ja nopeus ovat koko ajan kuljettajan hallinnassa.
- Moottoriliikenteen huomioon ottaminen. Vuorovaikutuksen hallinta muun moottoriajoneuvoliikenteen kanssa siten, että kokelas noudattaa liikenteen ohjausta, pitää riittävät etäisyydet sekä toimii joustavasti ja huomaavaisesti muuta moottoriliikennettä kohtaan.
- Kevyen liikenteen huomioon ottaminen. Vuorovaikutuksen hallinta kevyen liikenteen kanssa siten, että kokelas noudattaa liikenteen ohjausta sekä osoittaa tarkkaavuutta ja huomaavaisuutta jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja muita kevyen liikenteen osallisia kohtaan.
- Ennakoivuus. Liikennetapahtumien havaitseminen ja vaaratilanteiden tunnistaminen sekä tilanteisiin reagoiminen ajoissa siten, ettei yllätyksiä ja hätäisten toimenpiteiden tarvetta tule muiden toiminnasta itselle eikä omasta toiminnasta muille, jolloin ajo myös tuntuu turvalliselta.
- Oman tilan hallinta. Kokelas keskittyy ajotehtävään siten, että toiminta on harkitsevaa, itsenäistä ja rauhallisen päättäväistä lähdössä ja ajon aikana vaativimmissakin liikennetilanteissa ja ajotehtävissä.
Määrittelyt kuvaavat kunkin arviointikohteen ihannetta. Tämän ihanteen tasoinen osaaminen ja toiminta sopisivat malliksi kenelle tahansa autoilijalle. Kokelaan suoritus voi jäädä tästä ihanteesta merkittävästikin, mutta olla silti hyväksyttävissä.
Arviointiasteikko on määritelty seuraavasti:
5 = Kiitettävä, malliksi sopiva arvioitavan osa-alueen toiminta
4 = Hyvä, keskitasoa parempi arvioitavan osa-alueen toiminta
3 = Tyydyttävä, kestitasoinen arvioitavan osa-alueen toiminta
2 = Välttävä, keskitasoa hieman heikompi osa-alueen toiminta
1 = Heikko, selvästi puutteellinen osa-alueen toiminta
Kokelaita ohjeistetaan seuraavilla lyhennetyillä määrittelyillä ja ankkuroimattomalla asteikolla:
”Pyri arvioimaan omaa osaamistasi siten, että vahvuutesi ja mahdolliset heikkoutesi erottuvat arvioissa. Ajokokeen vastaanottaja arvioi samojen osa-alueiden osaamistasi kokeen jälkeen ja molempien arvioita käytetään pohdittaessa ajotaitosi kehittämistarpeita. Arvioi ajotaitosi osa-alueita kutakin erikseen lomakkeella annetulla asteikolla seuraavasti: 1 = heikko, 2 = välttävä, 3 = tyydyttävä, 4 = hyvä, 5 = kiitettävä
Arvioitavat osa-alueet ovat:
Ajoneuvon käsittely.
Kuinka hioutunutta, taloudellista ja tarkkaa on auton hallintalaitteiden käyttö erilaisissa liikennetilanteissa ja käsittelytehtävissä?
Moottoriliikenteen huomioon ottaminen.
Kuinka hyvin hallitset liikennetilanteet muiden ajoneuvojen kanssa, noudattaen liikennesääntöjä ja huomaavaisuutta muita moottoriajoneuvoilla liikkuvia kohtaan?
Kevyen liikenteen huomioon ottaminen.
Kuinka hyvin hallitset liikennetilanteet jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja mopoilijoiden kanssa, noudattaen liikennesääntöjä ja huomaavaisuutta kevyen liikenteen osallisia kohtaan?
Ennakoivuus.
Kuinka hyvin osaat tarkkailla liikennettä ja varautua edessä oleviin tapahtumiin siten, että vältyt yllätyksiltä ja vaaratilanteilta?
Oman tilan hallinta.
Kuinka keskittyneesti, harkitsevasti ja rauhallisen päättäväisesti osaat toimia hankalissakin liikennetilanteissa ja ajotehtävissä?”