Autokannan tulevaisuustutkimus - Tulevaisuuden autokantaan vaikuttavat tekijät ja skenaarioita vuoteen 2030 (pdf)
Markus Pöllänen, Harri Kallberg, Hanna Kalenoja ja Jorma Mäntynen
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tulevaisuussuuntautunutta tutkimustietoa autokannasta. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä tekijät vaikuttavat autokannan kehitykseen ja miten autokanta muuttuu näiden tekijöiden vaiku-tuksesta. Lisäksi tutkimuksessa luotiin kuusi vuoteen 2030 ulottuvaa skenaariota erilaisten mahdollisten tulevaisuuspolkujen hahmottamiseksi.
Tulevaisuuden autokantaan vaikuttavat mm. väestön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, ihmisten asenteiden, talouden, energian, ajoneuvoteknologian sekä yhteiskunnan ohjauksen kehitys. Tekijät ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Väestön ikääntyminen ja muuttoliike kasvattavat alueellisia eroja. Liikenne kasvaa erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla ja niiden välillä. Kotitalouksien varallisuuden noustessa yhä useammalla on mahdollisuus auton tai useamman hankintaan. Toisaalta liikennemuotojen sekakäyttö kasvanee ja tarve omaan au-toon voi vähentyä erityisesti kaupungeissa. Elämäntavat erilaistuvat ja eriytyvät, mikä johtaa vaikeammin ennustettavaan liikkumiseen. Uudet teknologiat parantavat autojen turvallisuutta, vähentävät energiankulutusta ja päästöjä sekä lisäävät ajomukavuutta. Pyrkimykset vähentää raakaöljyriippuvuutta ja pienentää liikenteen synnyttämää ympäristörasitusta edistävät vaihtoehtoisten polttoaineiden yleistymistä.
Autokannan muutostekijöiden vaikutukset ilmenevät pääosin hitaasti ja pitkällä aikajaksolla, mutta mahdollisia kehityksen epäjatkuvuuskohtia on myös olemassa. Tällaisia ovat mm. erilaiset kriisitilanteet, energia- ja ajoneuvoteknologian kehitysharppaukset sekä liikenteen käytön mukaiseen hinnoitteluun siirtyminen.
Tutkimuksessa luodut kuusi erilaista skenaariota (nykykehitystä jatkava BAU, kukoistavan talouden NOPEA, taantuvan talouden HIDAS, dieselöitymisen DIESEL, vaihtoehtopolttoaineiden VEPA ja korkean energian hinnan HINTA) osoittavat, että erilaisista kehitysoletuksista huolimatta autokantaan heijastuvat muutokset ovat melko vähäisiä. Autokannan suuri koko ja kokoon nähden pie-net kantaan tulevien ja kannasta poistuvien autojen määrät eli autokannan hi-das uusiutuminen on autokannan vakauden merkittävä selittäjä.
Yhteiskunnan ohjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa autokannan kehitykseen. Liikennepolitiikan toteuttamisessa verotus ja väylänpidon rahoitus ovat tärkeimmät keinot vaikuttaa liikennemuotojen työnjakoon ja autokannan raken-teeseen. Liikennepolitiikan ja autokantaan liittyvien ongelmien tiedostamisen lisääntyessä verotuksen kohdistaminen ”aiheuttaja maksaa” periaatteen mukaisesti on yhä tavoitellumpaa. Verotus kohdistettaisiin pääasiallisesti autojen käyttöön liikenteessä eli käytön määrään, paikkaan, aikaan ja mahdollisesti myös käyttötapaan sekä auton laatuun. Tieliikenteen kattavalla verouudistuksella olisi merkittäviä vaikutuksia sekä autokantaan (mm. ikä- ja kokojakaumat, polttoainetyypit, energiatehokkuus) että liikenteeseen (suoritteiden ajan ja paikan jakauma, käytettävät kulkumuodot) toteutustavasta riippuen.