Ympäristöystävällinen autoilu (pdf)
Janne Karetie, TNS Gallup Oy
Suomalaisten keskimääräisen työmatkan pituus ja kesto ovat kasvaneet viime vuodesta. Myös autoilevien suomalaisten vuotuinen kilometrimäärä on noussut aiemmista vuosista ja on nyt reilu 18 300 kilometriä. Sen sijaan kulutuksen vastaajat arvioivat laskeneen aiemmista vuosista. Dieselautojen osuus autokannasta on jatkanut kasvuaan. Vastaajakunnassa selvä enemmistö omistaa autonsa kokonaan ja aiempaa harvempi on hankkinut autonsa osamaksulla. Julkisen liikenteen käyttö on jonkin verran vähentynyt vuoden takaisesta.
Selkeästi tärkein auton valintaan liittyvä ominaisuus on edelleen hinta. Nykyinen taloustilanne näkyy auton valinnan kriteereissä, sillä hinnan merkitys on selvästi noussut ja useampi kuin joka kolmas valitsee sen tärkeimmäksi tekijäksi. Tämän vuoden vastaajaryhmä on myös jonkin verran merkkitietoisempi valintapäätöstä tehdessään kuin viime vuoden vastaajat. Polttoaineen kulutuksen merkitys on hieman laskenut. Ympäristöystävällisyyden ja matalien päästöarvojen merkitys on selkeästi laskenut ja myös tänä vuonna noin kolmannes vastaajista kertoo, että ympäristöystävällisyys ei vaikuta lainkaan auton valintaan. Turvallisuus ja ajettavuus/ajo-ominaisuudet kiinnostavat useammin yli 35-vuotiaita, nuoremmat ovat enemmän kiinnostuneita auton ulkonäöstä. Yhden lapsen talouksissa ollaan eniten kiinnostuneita turvallisuudesta; lapsimäärän kasvaessa auton koon ja tilojen merkitys kasvaa.
Vastaajajoukon keskimääräinen polttoaineiden kuukausikustannus on 142 €, joka on merkittävästi alempi kuin viime vuonna. Tuloksessa näkyy selvästi polttoaineen hinnan yleinen lasku. Vastaajien arvioimat verokulut ovat nousseet, mutta samalla veroja ollaan myös valmiita maksamaan aiempaa enemmän. Sitä vastoin vakuutusten ja osamaksujen suhteen ollaan aiempaa kitsaampia.
CO2-merkki on lähes yhtä tuttu vastaajille kuin viime vuonna. Miehet tuntevat edelleen CO2-merkin naisia paremmin.
Se ajoneuvoveron vuotuinen määrä, missä autoilijat alkavat harkita yksityisautoilusta luopumista on pysynyt vuoden takaisella tasolla. Useampi kuin joka kolmas vastaaja on valmis maksamaan vuosittain ajoneuvoveroa jopa yli 500 € ennen kuin edes harkitsee autoilusta luopumista. Erityisesti osa miehistä on valmis maksamaan mitä vain yksityisautoilusta.
Autoilijoiden mielestä ympäristöystävällisyys tulisi huomioida ensisijaisesti autojen hinnassa ja julkisen liikenteen tukemisena. Aiempien vuosien tapaan erityisesti naiset, nuoret sekä pienituloiset suosivat julkisen liikenteen tukemista. Ajoneuvoveron porrastaminen auton ympäristöystävällisyyden perusteella saa myös kannatusta. Tietullit ja ruuhkamaksut eivät edelleenkään ole vastaajien suosiossa. Aiempaa enemmän vastaajat korostavat tänä vuonna taloudellisen ajotavan merkitystä keinona ottaa ympäristö huomioon.
Polttoaineen tulisi maksaa 2,29 € litralta, ennen kuin autoilijat alkaisivat vähentää yksityisautoiluaan. Vastaavasti ajosuoritetta kasvattava litrahinta olisi 1,028 € litralta. Autoilijoiden sopivana pitämä bensiinin litrahinta on nyt 0,999 euroa (laskua noin 17 senttiä). Dieselille sopiva litrahinta on 77 senttiä (laskua noin 15 senttiä).
Vastaajista kahdella kolmanneksella ajosuorite on pysynyt ennallaan, mutta hieman reilu neljännes kertoo ajosuoritteen vähentyneen vuoden aikana. Eniten vähentymi¬seen on vaikuttanut edelleen polttoaineen hinta ja seuraavaksi eniten huoli ympäristöstä.
Vastaajien tietoisuus autoveron uudistuksessa muuttuneista asioista vaihteli. Vajaa puolet tiesi, että auton hiilidioksidipäästöt vaikuttavat jatkossa autoveron suuruuteen. Hieman harvempi tiesi auton hinnan ja autoveron näkyvän nykyisin erikseen markkinoinnissa. Sen sijaan vain reilu kuudennes vastaajista tiesi hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta lisävarusteiden hintaan. Vastaajien mielestä kevään autoverouudistuksessa oli tärkeämpää ympäristöystävällisten autojen suosiminen kuin autoveron läpinäkyvyyden lisääminen, sillä yli kaksi kolmesta päätyi tälle kannalle. Vain muutama oli ehtinyt hankkia uuden auton ja noin joka kymmenes oli harkinnut auton hankintaa autoveron uudistuksen johdosta.
Vastaajia kiinnostaa mainonnassa eniten hinta, ja sen merkitys on lisääntynyt vuoden takaisesta. Ympäristöystävällisyys ja matalat päästöarvot eivät juuri herätä kiinnostusta myöskään mainonnassa. Vastaajien mainonnasta etsimät seikat mukailevat vahvasti lopulliseen auton valintaan vaikuttavia ominaisuuksia. Kysyttäessä mitä mainonnassa tulisi tuoda enemmän esille, vastauksissa korostui eniten polttoaineen kulutus. Myös auton hintaa ja ympäristöystävällisyyttä toivotaan tuotavan enemmän esille.
Automainonnassa käytetty CO2-merkki tuo reilulle neljännekselle vastaajista mieleen vähäpäästöisyyden, kuudennekselle merkki kertoo ympäristöystävällisyydestä.
Ympäristöystävällisyyttä mainostaneiden automerkkien muistaminen on vähentynyt hieman viime vuodesta. Reilu kaksi kolmannesta vastaajista ei muista yhtään merkkiä, vajaa kolmannes pystyy nimeämään yhden tai useamman.
Autoilijoilla on nyt vähemmän valmiutta autoilunsa ympäristökuormitusta pienentäviin toimenpiteisiin kuin vuosi sitten. Tulokset ovat palanneet kahden vuoden takaiselle tasolle. Nuoremmat ikäluokat ovat yleisesti keskimääräistä valmiimpia joustamaan ympäristöystävällisyyden nimissä. Autoilijat ovat periaatteessa valmiita hankkimaan ympäristöystävällisen tai vähäkulutuksisen auton, sillä kolme neljästä vastaajasta pitää sitä mahdollisena. Lohkolämmittimen hankintaan sekä reittivalintojen ja ajotavan muuttamiseen vastaajat suhtautuvat positiivisesti. Autoilusta ei juuri haluta maksaa enempää esimerkiksi autoilun ympäristöveron muodossa.
Autoilijoiden halukkuus vähentää yksityisautoilua ja lisätä julkisen liikenteen käyttöä on laskenut. Vastaajista peräti 29 prosenttia ei siirtyisi julkisen liikenteen käyttöön mistään hinnasta. Julkisen liikenteen käytön esteenä ovat etenkin aikataulut ja linjat sekä työajat.
Ympäristöystävällisemmän ajoneuvon hankintaa on harkinnut 14 prosenttia autoilijoista (v. 2008 n. 13 %). Hiilidioksidipäästöihin perustuva sopiva ajoneuvoveron määrä arvioidaan viime vuoden tasolle. Merkittäviä muutoksia tuloksissa ei juuri ole.