Uusien kuljettajien seurantatutkimuksella kerätään tietoa uusien kuljettajien liikennemenestyksestä ja kokemuksista ajo-opetukseen liittyen. Vastaavanlainen tutkimus on toteutettu vuosittain vuodesta 2001 lähtien. Omiin kokemuksiin, itsearviointiin ja erilaisiin taustatiedoilla täydennettyihin tunnuslukuihin perustuvan pitkän aikasarjan avulla on voitu vertailla, millaisia muutoksia uusien kuljettajien liikenneturvallisuustilanteessa on yli 20 vuoden aikana tapahtunut. Samalla tutkimus on tuonut lisätietoa kuljettajaopetuksen kehittämistarpeista ja ajokorttilainsäädännössä tapahtuneiden uudistusten vaikutuksista uusien kuljettajien liikennemenestykseen.
Vuoden 2024 uusien kuljettajien seurantatutkimukseen saatiin kevään ja syksyn tutkimuskierroksilta yhteensä 1292 vastausta. Kokonaisvastausasteeksi muodostui 16 %, joka oli jälleen hieman matalampi kuin aiempina vuosina. Vastaajat olivat saaneet ajokortin aiempaan tapaan noin 1–1,5 vuotta ennen tutkimushetkeä. Ikäpoikkeusluvalla 17-vuotiaana ajokortin saaneiden osuus oli edelleen kasvanut tutkimusaineistossa ja vuoden 2024 tutkimuksessa jo 36 % vastaajista oli suorittanut ajokortin 17-vuotiaana. Aiempien vuosien tapaan naiset vastasivat kyselyyn selvästi miehiä aktiivisemmin, jolloin lopullisessa tutkimusaineistossa naisia oli enemmistö huolimatta siitä, että kaikista ajokortin suorittajista suurempi osa on miehiä.
Vuoden 2024 tutkimusaineistossa keskimääräinen yhdelle vastaajalle kertynyt ajosuorite oli 10 531 kilometriä. Määrä oli hieman suurempi kuin vuosina 2021–2022 ja suunnilleen samaa tasoa vuosien 2019–2020 kanssa. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti tekevänsä henkilöautomatkoja päivittäin tai lähes päivittäin. Kehitys noudattaa suunnilleen samaa trendiä kuin ajokilometrit. Myös myönnettyjen henkilöauton ajo-oikeuteen oikeuttavien ajokorttien perusteella henkilöautoilun suosio on hieman kasvanut vuosiin 2022 ja 2023 nähden, vaikka pidemmällä aikavälillä trendi onkin ollut laskusuuntainen. Alueelliset erot ajokortin suorittamisessa ovat edelleen suuria. Uudenmaan alueella kaikista 18-vuotiaista 38 % omisti ajokortin vuoden 2025 alussa, kun vastaava lukema esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla nousee yli 70 prosenttiin. Myös ikäpoikkeusluvan suosio on yleisintä Pohjanmaan alueella.
Aiempien vuosien tapaan vastaajat arvioivat yleisesti saavansa kuljettajaopetuksesta hyvät valmiudet itsenäiseen ajamiseen. Yleistyytyväisyys oli vuonna 2024 lähes identtinen edellisen vuoden kanssa, mutta oli laskenut hieman viiden vuoden takaisesta arvosta. Eri osa-alueista vastaajat olivat selvästi tyytymättömimpiä saamiinsa valmiuksiin vaikeissa olosuhteissa ajamiseen sekä pimeän ja liukkaan kelin ajon harjoituksiin. Teoriaopetuksessa verkko-opetus ja ajo-opetuksessa simulaattoriopetus erityisesti liukkaan kelin ajon harjoituksissa on yleistynyt tasaisesti viime vuosien aikana. Kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti suorittaneensa liukkaan kelin harjoitukset simulaattorilla vuoden 2024 tutkimusaineistossa. Pimeällä ajonharjoitusten opetusmuotona simulaattoriopetuksen suosio on vakiintunut hieman yli 80 prosentin tasolle viime vuosina.
Vuoden 2024 tutkimusaineistossa kaikkiaan 60 % vastaajista oli selviytynyt tutkimuksen tekohetkeen saakka kokonaan ilman vahinkoja ja rangaistuksia. Osuus oli neljä prosenttiyksikköä edellisvuoden arvoa matalampi, mutta pidemmän aikavälin keskiarvon tuntumassa. Indeksiarvoista tutkintomenestystä mittaava indeksi 1 oli laskenut aavistuksen edellisestä vuodesta, kun taas liikennemenestystä mittaava indeksi 2 oli noussut. Priima-osuuden ja indeksiarvojen perusteella vastaajille oli vuoden 2024 aineistossa sattunut hieman aiempaa enemmän vahinkoja, mutta seurauksiltaan ne olivat olleet vähäisempiä. Koulutuksen antamia valmiuksia mittaava indeksi 3 on säilynyt melko vakaana viime vuodet. Ajokieltokoulutukseen oli osallistunut ainoastaan 19 vastaajaa. Koulutuksen käyneistä kuljettajista valtaosa koki koulutuksen hyödylliseksi ja koki sillä olleen joko selkeä tai osittainen vaikutus myöhempään ajokäyttäytymiseen.