Laajakaistatukiohjelmalla rakennettiin yli 2600 kilometriä valokuituverkkoa ja tuotiin yhteydet lähes 23 000 kodin, vapaa-ajan asunnon tai yrityksen saataville
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rahoittamissa hankkeissa valokuitu tuotiin lähes 23 000 vakituisen ja vapaa-ajan asunnon sekä yrityksen saataville. Uutta valokuituverkkoa rakennettiin ympäri Suomen yli 2600 kilometriä. Laajakaistatukiohjelman avulla parannettiin valokuidun saatavuutta harvempaan asutuilla alueilla, jonne verkot eivät markkinaehtoisesti rakentuisi.
Traficom on rahoittanut EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) varoilla 36 laajakaistahanketta eri puolilla Suomea.
"Hankkeissa rakennettiin nopeita ja toimintavarmoja valokuituyhteyksiä myös kaupunkialueiden ulkopuolelle ja parannettiin kansalaisten yhdenvertaisuutta ja yritysten liiketoimintamahdollisuuksia", kertoo yksikönpäällikkö Mari Österberg Traficomista.
Tukihankkeita toteutettiin 27 kunnassa 11 maakunnan alueella
Traficom maksoi hankkeisiin valtiontukea yhteensä noin 15,6 miljoonaa euroa. Lisäksi hankkeita rahoittivat niihin osallistuneet kunnat sekä verkkoja rakentaneet teleyritykset.
Tukihankkeita toteutettiin 27 kunnassa 11 maakunnan alueella. Mukana olivat: Haapavesi, Hirvensalmi, Iitti, Ikaalinen, Inkoo, Kangasniemi, Kauhava, Kempele, Kihniö, Kuopio, Kurikka, Lapua, Luumäki, Mikkeli, Outokumpu, Perho, Pieksämäki, Pukkila, Puumala, Sauvo, Savonlinna, Seinäjoki, Sipoo, Tuusniemi, Vesilahti, Veteli ja Vihti.
Kuntien osallistuminen rahoitukseen oli edellytys hankkeiden toteutumiselle. Hankkeisiin osallistuminen oli merkittävä investointipäätös kunnilta, jotka osallistuivat kustannuksiin joko 8, 22 tai 33 prosentin rahoitusosuudella.
"Valokuituverkon rakentaminen on ollut Inkoon kunnalle strateginen investointi elinvoimaan, yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin ja tulevaisuuden tarpeet täyttävään infrastruktuuriin. Hanke parantaa asumisen, etätyön ja yritystoiminnan edellytyksiä koko kunnan alueella, vahvistaa haja-asutusalueiden vetovoimaa ja mahdollistaa entistä paremmin myös vapaa-ajan asuntojen pidempiaikaisen käytön. Samalla valokuituverkko nostaa kiinteistöjen teknistä tasoa ja houkuttelevuutta sekä antaa kunnalle paremmat valmiudet vastata tulevaisuuden digitaalisten palvelujen ja viestinnän kasvaviin tarpeisiin", sanoo Inkoon kunnan viestintä- ja elinvoimapäällikkö Mikael Wacklin.
Tuella huomattava vaikutus harvempaan asuttujen alueiden valokuituyhteyksiin
Valokuidun saatavuus on kasvanut Suomessa erityisesti viimeisten vuosien aikana. Traficomin tilastojen mukaan valokuituverkko oli syyskuun 2025 lopussa saatavilla jo 80 prosentille Suomen kotitalouksista. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Kaupunkialueilla nopean kiinteän verkon saatavuus on yleisesti hyvä, mutta maaseudulla tilanne on selvästi heikompi. Näillä alueilla noin puolet kotitalouksista on yhä ilman nopeaa kiinteää yhteyttä.
Laajakaistatukiohjelmilla täydennetään teleyritysten markkinaehtoisia investointeja alueilla, joille verkon rakentaminen ei muuten olisi taloudellisesti kannattavaa. Nyt päättyneen ohjelman tavoitteena oli samalla edistää digitaalista yhdenvertaisuutta sekä Suomen ja EU:n gigabittitavoitteiden saavuttamista.
"Inkoon laajakaistatukihanke on ollut merkittävä investointi, jonka tavoitteena oli mahdollistaa valokuituyhteydet mahdollisimman laajalle alueelle Manner-Inkoossa. Hankkeen keskeinen tavoite saavutettiin ja nyt noin 90 prosentilla kaikista Manner-Inkoon kiinteistöistä on mahdollisuus liittyä valokuituverkkoon. Hanke toteutui suunnitellusti hyvässä yhteistyössä Inkoon kunnan, Traficomin ja Karjaan Puhelimen välillä. Ilman valtion laajakaistatukea ja Inkoon kunnan myöntämää tukea näin laajan verkon rakentaminen ei olisi ollut tälle alueelle mahdollista. Julkinen tuki on ollut ratkaisevassa roolissa sen mahdollistamisessa, että nykyaikainen digitaalinen infrastruktuuri voidaan rakentaa myös alueille, joilla markkinaehtoinen toteutus ei yksin olisi ollut mahdollista," kertoo kehityspäällikkö Albin Söderström Karjaan Puhelin Oy:stä.
Laajakaistatukiohjelmilla verkkoa rakennettu yli 30 000 kilometriä
Traficom on tukenut valokuituverkkojen rakentamista vuodesta 2011 alkaen. Peräkkäisillä tukiohjelmilla on rakennettu yhteensä yli 30 000 kilometriä verkkoa ja tuotu valokuituyhteydet jo yli 150 000 kotitalouden, vapaa-ajan asunnon tai yrityksen saataville.
"Uusimman tukiohjelman pisimmän valokuituverkon rakensi Lennu (entinen Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy) Vesilahteen ja saatavuuksissa mitattuna kattavimman verkon Karelnet Oy Outokumpuun. Kaikki toteutuneet hankkeet ovat kuitenkin omilla alueillaan merkittäviä ja parantavat alueen valokuitusaatavuutta – kiitos siitä kaikille hankkeiden toteuttajille", sanoo johtava asiantuntija Aleksandra Partanen Traficomista.
"Kuluttajat, yritykset ja julkinen sektori tarvitsevat toimintavarmoja ja laadukkaita viestintäyhteyksiä. Laajakaistatukiohjelmilla on edistetty sitä, että digitaaliset palvelut ovat asuinpaikasta riippumatta kansalaisten ja yritysten käytettävissä koko Suomessa. Samalla on vahvistettu digitaalista yhdenvertaisuutta ja alueiden elinvoimaa", summaa Partanen.
Lisätietoa valokuituverkkojen saatavuudesta ja kiinteiden viestintäverkkojen kehityksestä on Traficomin verkkosivuilla.
Lisätietoa
Johtava asiantuntija Aleksandra Partanen, p. 029 539 0529, aleksandra.partanen@traficom.fi
Taustaa
- 36 valokuituhanketta eri puolilla Suomea
- Lähes 23 000 uutta vakituista tai vapaa-ajan asuntoa ja yrityksen toimipaikkaa saatavuuden piiriin
- Yli 2 600 kilometriä rakennettua valokuituverkkoa
- Rahoitus 15,6 miljoonaa euroa (RRF, osa NextGenerationEU-ohjelmaa)
- RRF-rahoitteinen tukiohjelma toteutettiin vuosina 2022–2026: tuet myönnettiin 2022–23, verkot rakennettiin 2023–25 ja viimeisimmät tuet maksettiin kesällä 2026.
- Uutta tukiohjelmaa ei ole tiedossa, mutta Ruokaviraston hallinnoimaa maaseuturahaston kyläverkkotukea voi hakea alueellisten elinvoimakeskusten kautta.
EU:n elpymis- ja palautusväline (Recovery and Resilience Facility, RRF) on osa EU:n laajempaa elpymisvälinettä (NextGenerationEU). Välineen avulla tuetaan jäsenmaita koronakriisin jälkeisessä uudistamisessa ja sillä rahoitetaan mm. vihreää siirtymää ja digitalisaatiota. Jäsenmaat saavat rahoitusta kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien perusteella. Suomen suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
