Traficomin tutkimus: Nuorten kiinnostus ajokorttia kohtaan ei ole kasvanut, ajoturvallisuus näyttää kehittyneen parempaan

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tutkimuksen mukaan 53 prosentilla 18-vuotiaista oli B-luokan ajokortti vuoden 2026 alussa. Alueelliset erot ajokorttien hankkimisessa ovat edelleen suuret: Helsingissä vain 26 prosenttia 18-vuotiaista omisti ajokortin, kun vastaava osuus joissain Pohjanmaan kunnissa oli yli 80 prosenttia.  

"Alueellisille eroille löytyy luonnollisia selityksiä esimerkiksi etäisyyksistä, joukkoliikenteen palvelutarjonnasta sekä periytyvistä tavoista ja tottumuksista", toteaa Traficomin erityisasiantuntija Elina Uusitalo.

Muun muassa tämä asia nousee esille Traficomin tuoreessa seurantatutkimuksessa, joka selvittää ajokortin hankinnan syitä, liikenteessä selviytymistä ensimmäisen ajovuoden aikana sekä koettua kuljettajaopetuksen hyödyllisyyttä. Vastaajina ovat niin sanotut uudet kuljettajat eli henkilöt, joilla ajokortti on ollut tutkimusta tehtäessä noin 1–1,5 vuotta. Mukana kohderyhmässä ovat myös ikäpoikkeusluvalla B-luokan ajokortin saaneet 17-vuotiaat kuljettajat.

Uusien kuljettajien ajokilometrien määrä laskussa

Tutkimuksessa nousi esille myös, että uusille kuljettajille kertyneet ajokilometrien määrä on laskenut selkeästi vuonna 2025.  

"Keskimääräinen ajettu matka per vastaaja oli viime vuonna 9766 kilometriä. Se on lähes 1000 kilometriä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Selkein lasku oli 17-vuotiaiden sekä yli 30-vuotiaiden uusien kuljettajien ajomäärissä", sanoo Elina Uusitalo.

Alueellisesti tarkastellen kehitys näkyi selkeästi pienempien kaupunkien ja kuntien kohdalla.

"Yleinen taloustilanteen heikkeneminen ja kustannusten nousu ovat todennäköisesti vaikuttaneet tähän", toteaa Uusitalo.

Ajoturvallisuudessa kehitystä parempaan

Vastaajilta tiedusteltiin sattuneiden liikennevahinkojen ja -rikkeiden sekä läheltä piti -tilanteiden määrää ajokortin saamisen jälkeen. Saatujen vastausten perusteella turvallisuustilanne näyttää kehittyneen positiiviseen suuntaan.  

"Myös niin sanottu priimaprosentti, eli niiden kuljettajien osuus, jotka olivat selvinneet ilman vahinkoja ja rangaistuksia ensimmäisestä ajovuodesta, oli noussut edellisestä vuodesta viidellä prosenttiyksiköllä, ollen 65 prosenttia", sanoo Elina Uusitalo.

Etenkin vakuutusyhtiöille ilmoitettujen omaisuusvahinkojen, poliisin antamien kirjallisten huomautusten sekä liikennevirhemaksujen määrissä oli merkittävää laskua: määrät olivat hyvin lähellä viimeisen kymmenen vuoden alinta arvoa.

Läheltä piti -tilanteisiin johti monta erilaista tekijää

Ikäryhmien, ajokortin suoritustavan ja ajokilometrien välisen vertailun perusteella vastaajien raportoimat läheltä piti -tilanteiden määrät kasvoivat selkeästi ajomäärän myötä.  

Vuoden 2025 tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa syitä läheltä piti-tilanteiden syntymiseen.  

"Viimeisen vuoden aikana tällaiseen tilanteeseen joutuneista kertoi yleisimmäksi syyksi toisen henkilön virheen tai toiminnan. Lähes joka kolmas, eli 29 prosenttia läheltä piti -tilanne syntyi tästä syystä", kertoo Uusitalo.

Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat liukas ajokeli (23 %), tarkkaavaisuuden tason hetkellinen lasku (21 %) ja vaativa, monimutkaiseksi koettu liikennetilanne (20 %). Myös huomion herpaantuminen, tilannenopeus, sääolosuhteet ja tiellä olevat eläimet nousivat esille vastauksissa.

Ajokieltokoulutuksella on vaikutusta ajokäyttäytymiseen

Vuoden 2018 jälkeen ajokorttinsa saaneet kuljettajat on voitu ensimmäisen kahden vuoden aikana sattuneiden rikkomusten perusteella määrätä erilliseen ajokieltokoulutukseen.  Vuonna 2025 selvästi suurimpana yksittäisenä syynä ajokieltokoulutukseen määräämiseen oli ylinopeuteen liittyvät syyt.

Tutkimukseen saatujen vastausten perusteella ajokieltokoulutuksen vaikuttavuus on hyvä, ja ajokieltokoulutukseen osallistuneiden omat arviot sen vaikuttavuudesta olivat jälleen parantuneet edellisvuoteen verrattuna.

"Nyt 77 prosenttia ajokieltokoulutukseen osallistuneista koki koulutuksella olleen vaikutusta omaan ajokäyttäytymiseen. Joidenkin vastaajien kohdalla vaikuttavuus liittyi taloudellisiin seikkoihin, haluttiin esimerkiksi välttää vastaisuudessa koulutuksen ja sakkojen aiheuttamat kustannukset", toteaa Traficomin erityisasiantuntija Elina Uusitalo.