Suomessa käytössä olevat ajokorttimallit

Vuosina 1972 - 2013 myönnetyt ajokortit kelpaavat ajamiseen enintään vuoteen 2033 asti. 

Vuoden 1972 heinäkuussa alkoi ajokorttien keskitetty rekisteröinti Suomessa. Rekisteröinnin tavoitteiksi asetettiin ajokorttivalvonnan tehostaminen, väärentämismahdollisuuksien minimointi, ajokorttiasioiden yhtenäistäminen sekä tilastointi- ja tutkimusmahdollisuuksien edellytysten parantaminen.

Keskitettyyn ajokorttirekisteriin oli vuoden 1972 loppuun mennessä viety lähes 140 000 ajokorttia. Vuoden 2024 lopussa rekisterissä oli noin 3,8 miljoonan ajokortin haltijan tiedot.

Keskitetyn ajokorttirekisterin käyttöönoton yhteydessä uusittiin myös ajokorttiluokitus ja otettiin käyttöön uusi Wienin tieliikennesopimuksen mukainen vaaleanpunainen pahvinen ajokortti. Pahvinen ajokortti oli vielä vuoden 2024 lopussa käytössä noin sadallatuhannella suomalaisella.

Ajokortin suorittaminen muuttuu kaksivaiheiseksi

Vuoden 1989 lokakuusta alkaen henkilöauton ajokortin suorittaminen muuttui kaksivaiheiseksi. Ensimmäisen vaiheen jälkeen hakija sai lyhytaikaisen ajokortin kahdeksi vuodeksi. 

Varsinaisen ajokortin saaminen edellytti jatko-opetusta, jonka hakija sai suorittaa kuuden kuukauden kuluttua lyhytaikaisen ajokortin saamisesta.

Vuodesta 1996 alkaen varsinaisen ajokortin sai aikaisintaan 1,5 vuotta lyhytaikaisen ajokortin saamisen jälkeen. Kaksivaiheinen ajokortin suorittaminen oli voimassa tammikuuhun 2013 asti.

Uusi ajokorttiasetus ja ajokortti osaksi tieliikenteen tietojärjestelmää

Lokakuussa 1990 otettiin käyttöön uusi muovinen A7-kokoinen ajokortti. Samalla ajokortin myöntämismenettely muuttui siten, että ajokortin suorittaja haki ensin poliisilta ajokorttiluvan. Ajokorttilupa on ollut siitä asti edellytys ajokortin saamiselle. Kuljettajantutkinnon vastaanottaja luovutti heti hyväksytyn kuljettajantutkinnon suorittamisen jälkeen lyhytaikaisen ajokortin hakijalle.

EU-jäsenyys tuo muutoksia ajokortteihin

Kun Suomi allekirjoitti Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen, se sitoutui noudattamaan EY:n ajokorttidirektiiviä ja saattamaan oman lainsäädäntönsä sitä vastaavaksi heinäkuun alkuun 1996 mennessä.

Suomi liittyi EU:n jäseneksi tammikuussa 1995. Suomi sitoutui noudattamaan EU:n ajokorttidirektiiviä, jossa edellytettiin muun muassa yhtenäisen EU-ajokortin käyttöönottoa. 

Suomi sai vaadituille muutoksille lisäaikaa vuoden 1997 loppuun asti.

Ajokorttidirektiivi toi mukanaan seuraavat muutokset:

• kaksi uutta ajokorttiluokkaa: A1 ja D1.
• moottoripyörän (A-luokka) ajo-oikeudelle asetettiin joitakin rajoituksia ja laajennuksia, jotka tuli jatkossa merkitä ajokorttiin.
• ajokorttiin tuli jatkossa lisätä merkintä, jos ajokortin haltija oli saanut ajo-oikeuden muusta kuin EU- tai ETA-maasta suorittamatta kuljettajantutkintoa Suomessa.
• rajoitettiin B-luokan ajokortin haltijoiden oikeutta kuljettaa määrättyjä ajoneuvoyhdistelmiä.

Vuoden 1996 loppuun mennessä jätetyllä hakemuksella B-luokan ajo-oikeuden haltijalla oli mahdollisuus saada BE-luokan ajo-oikeus (nk. pikku-E) ilman kuljettajantutkintoa ja lääkärintodistusta.

Tällaisia ajokortteja haki yli 980 000 ajo-oikeuden haltijaa, vaikka van murto-osalle hakijoista BE-luokasta oli todellista hyötyä.

EU-ajokortti käyttöön vuoden 1998 alussa

Vuoden 1998 alussa otettiin Suomessa käyttöön uusi luottokortin kokoinen EU-ajokortti. Uuteen ajokorttiin lisättiin tietoja, joita aiemmassa ajokorttimallissa ei ollut.

Uusina tietoina ajokortin etupuolelle lisättiin ajokortin haltijan syntymävaltio, ajokortin myöntämispäivämäärä ja hallinnollinen numero.

Ajokorttiluokat esitetään kortin kääntöpuolella kuvasymboleina. Myös ajo-oikeuksien alkamis- ja päättymispäivät lisättiin kortin kääntöpuolelle. Ajokortin erityisehdot oli nyt mahdollista merkitä luokkakohtaisina. Yleisimpiä erityisehtoja ajokortilla olivat ja ovat edelleen silmälasit (01), ajokortin kaksoiskappale (103), ja ammattipätevyys (95).

Korttiin varattiin tila myös elintestamenttia varten. Tulevaisuutta ajatellen korttiin varattiin tila myös mikroprosessoria varten.

Mopoon tutkintovaatimus - mopon ajokortti käyttöön

Vuoden 2000 alussa otettiin käyttöön uusi ajokorttiluokka mopoa varten eli M-luokka. Se oikeutti kuljettamaan mopoja ja kevyitä nelipyöriä eli mopoautoja ja pieniä mönkijöitä. 

M-luokan ajokorttivaatimus koskee vain 1.1.1985 ja sen jälkeen syntyneitä mopoilijoita. Ennen 1.1.1985 syntyneet eivät tarvitse ajokorttia mopon kuljettamiseen. Mopoautoa varten ajokortti pitää heilläkin olla.

Mopokortin saaminen edellytti vähintään 15 vuoden ikää ja ajokorttilupaa sekä kuljettajantutkinnon teoriakokeen läpäisemistä.

EU laajenee 2004 - muutoksia ajokorttiin

Toukokuussa 2004 Euroopan unioniin liittyi kymmenen uutta valtiota: Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta ja Kypros. Ajokorttiin painettiin jatkossa sana "ajokortti" uusien jäsenvaltioiden kielillä.

Aiemmin ajokorttipohjan oikeassa ylälaidassa ollut "FIN"-teksti siirrettiin alareunaan ja kortin etupuolelle lisättiin oikeaan alanurkkaan OVI-väripainatuksella tehty AKE:n logo.

Liikenne- ja viestintäministeriö vahvisti uuden ajokorttimallin 12.1.2004.

EU laajenee 2007 - muutoksia ajokorttiin

Bulgaria ja Romania liittyivät Euroopan unioniin 1. tammikuuta 2007, mistä johtuen ajokorttipohjaan painettiin sana "ajokortti" myös näiden maiden virallisilla kielillä.

Liikenne- ja viestintäministeriö vahvisti uuden ajokorttimallin 1.2.2007.

Parannuksia ajokortin turvatekijöihin vuonna 2010

Ajokortin turvatekijöitä parannettiin 10.4.2010. Ajokortin etupuolella ollut OVI-väripainatuksella tehty AKE:n tunnus korvattiin kolmikuvaisella muuttuvalla laserkuvalla eli niin sanotulla MLI-linssillä.

Muuttuvassa laserkuvassa vaihtelevat henkilön syntymävuosi, Trafin logo ja lyhenne "FIN" katselukulmasta riippuen.