Liikennejärjestelmän kehittämisen taloudellisia vaikutuksia arvioidaan investointihankkeiden yhteiskuntataloudellisen kannattavuusarvioinnin yhteydessä. Laajemmat taloudelliset vaikutukset tarkoittavat toimenpiteiden suorien vaikutusten synnyttämiä talousjärjestelmän muutoksia, jotka voivat edistää tuottavuutta parantavaa kasautumista, työmarkkinoiden toimintaa, kilpailun tehostumista tai kiinteistömarkkinoiden toimintaa. Näiden vaikutuskanavien kautta kehittämistoimet voivat lisätä alueiden taloudellista hyvinvointia enemmän kuin mitä kannattavuusarvioinnissa on määritetty suorina liikennemarkkinoilla syntyvinä hyötyinä.
Tässä selvityksessä on keskitytty kasautumisvaikutuksiin. Työssä on määritelty Suomeen soveltuva tehokkaan tiheyden mittari, jonka avulla voidaan kuvata taloudellista kasautumista. Mittarin määrittely on yksi vaihe kasautumisvaikutusten arvioinnin kehittämistä ja osa liikennejärjestelmän laajempien vaikutusten arvioinnin tutkimus- ja kehityskokonaisuutta. Työhön on sisältynyt katsaus aiheen tutkimuskirjallisuuteen, tehokkaan tiheyden mittarin määrittely, parametrien estimointi liikennetutkimusaineistolla sekä mittarin testaus. Tutkimus- ja kehitystyön seuraavasta vaiheesta eli tuottavuusjoustojen estimoinnista esitetään alustava suunnitelma.
Suomeen soveltuvaksi tehokkaan tiheyden mittariksi suositellaan toimialaryhmät erottelevaa mallin muotoa, jonka tekijöitä ovat kulkutapaosuuksin painotettu alueiden välisten työperäisten matkojen matkavastus, alueiden työpaikkamäärä, estimoitu vaimennusparametri ja toimialaryhmäkohtaiset kertoimet. Tehokas tiheys tulisi määrittää mahdollisimman tarkalle aluejaolle ja yhdistää tarvittaessa suurempaan aluejakoon työpaikkojen määrän suhteessa.
Selvityksen ohjausryhmään ovat kuuluneet Tuomo Suvanto (pj.), Hannu Kuikka, Taru Pakkanen, Virpi Pastinen ja Anna Pätynen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista, Taneli Antikainen Väylävirastosta sekä Lauri Vuorio Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymästä. Ohjausryhmään kokouksiin on osallistunut myös Niko-Matti Ronikonmäki liikenne- ja viestintäministeriöstä. Selvitystyön ovat tehneet Heikki Metsäranta ja Petri Blomqvist Ramboll Finland Oy:stä sekä Krista Riukula ja Antti Kauhanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.