Logistiikkajärjestelmä, tiekuljetusten turvallisuus ja alan kehittyminen (pdf)
Logistiikkajärjestelmän vaikutukset tiekuljetusten toimintamalleihin, liikenneturvallisuuteen ja alan houkuttelevuuteen sekä kehittymiseen
- Ilkka Salanne ja Jarkko Rantala, Sito Kuopio O
Tämän selvityksen tavoitteena oli kartoittaa niitä logistiikan järjestelmätason tekijöitä, jotka vaikuttavat tiekuljetusten toimintamalleihin, liikenneturvallisuuteen sekä tiekuljetusalan houkuttelevuuteen ja kehittymiseen. Tavoitteena oli löytää järjestelmätason kehittämiskohteita tiekuljetusalan liikenneturvallisuuden ja houkuttelevuuden parantamiseksi. Nykytilaa ja kehittämistarpeita kartoitettiin koko toimitusketjun näkökulmasta koskien kaikkia toimitusketjun osapuolia. Projekti kohdennettiin kolmelle kuljetusten suoritealalle (päivittäistavara, metsäteollisuus, elintarviketeollisuus), joiden logistiikkajärjestelmien toimintaperiaatteita kartoitettiin liikenneturvallisuuden ja tiekuljetusalan kehityksen kannalta. Selvityksessä haastateltiin toimitusketjun eri osapuolten strategista johtoa ja operatiivista henkilöstöä.
Selvityksessä tarkasteltiin mm. seuraavia asiakokonaisuuksia liikenneturvallisuuden, alan kehittymisen ja kuljettajan ammatin houkuttelevuuden kannalta: toimitusketjujen toimintamalleja, logistiikan trendejä ja toimintaympäristön kehittymistä, kuljettajan ammatin tehtäväkuvan muutoksia, toimitusketjujen vastuukysymyksiä, koulutustarpeita, toimitusketjun tiedonkulkua sekä uutta ammattipätevyysdirektiiviä. Selvityksessä laadittiin alustava tarkastelukehikko toimitusketjujen liikenneturvallisuusarviointia varten. Tuloksista pääteltiin useita erilaisia kehittämis- ja toimenpidetarpeita, jotka on esitetty raportin viimeisessä luvussa. Tiekuljetusalaan vaikuttavista toimintaympäristötekijöistä korostuivat erilaiset vastuukysymykset (mm. lastaajan ja ajojärjestelijän vastuun lisääntyminen, kuljetusketjun vastuiden "harmaat alueet" sekä teknologian kehittäminen ja käyttöönotto), erilaisten EU-säädösten vaikutukset, kabotaasiliikenteen vapautuminen 1.5.2008, ammattipätevyysdirektiivin tulo, tiedonkulku toimitusketjussa sekä kuljettajan ammatin houkuttelevuus ja sen myötä alan tulevaisuus. Kuljetusketjun vastuuta on lisätty Suomessa lainsäädännöllä. Uusi laki on vaikuttanut käytännössä siten, että kuljetussopimuksissa osapuolten tehtävät on määritetty entistä tarkemmin. Joissakin tapauksissa esim. asiakkaan kuorman sidonnan valvonta oli lisääntynyt. Pääosin kuorman sidonta, lastaus ja purku oli sopimuksissa entistä tarkemmin määritelty kuljetusliikkeelle kuuluviksi. Lain seurauksena vastuukysymyksiä on tarkasteltu ja pohdittu laajemmin ja tarkemmin, millä saattaa olla myönteinen vaikutus alan kehitykseen ja liikenneturvallisuuteen. Johdon sitoutuminen turvallisuuskysymyksiin on tämän seurauksena lisääntynyt. Liikenneturvallisuutta ei yleisesti ottaen ole kirjattu kuljetusten asiakasyritysten kirjallisiin strategioihin ainakaan erillisenä. Se saattoi olla osana esimerkiksi ympäristöstrategiaa. Liikenneturvallisuuden kehittämisen todettiin osassa haastatteluja olevan pääsääntöisesti kuljetusalan tehtävä.
Uudet EU-säädökset aiheuttavat muutoksia ja haasteita myös tiekuljetusalalle. Ne asettavat eri EU-jäsenmaat suhteellisesti erilaiseen asemaan, mikä korostuu erityisesti Suomen kohdalla. Kansantaloutemme tulevan menestyksen kannalta on tärkeää huolehtia tehokkaiden ja toimivien tie- ja tietoliikenneverkostojen ylläpidosta. Uudet hygieniavaatimukset, lämpötilaluokittelun tarkentuminen elintarvikekuljetuksissa ja erilaisten muiden tuotekohtaisten erityisvaatimusten yleistyminen edellyttävät kuljetusalalta uusia toimintamalleja. Lisäksi ajo- ja lepoajan seurannan tiukentuminen digitaalisten järjestelmien myötä edellyttää kuljetusten entistä tarkempaa suunnittelua. Elintarviketeollisuudessa operatiivinen kuljetusjärjestelmä toteuttaa kaupan järjestelmien tavoitteita. Haastatteluissa tuli ilmi, että tilaus-toimitusketjun tehokkuus ei aina takaa operatiivisen kuljetusjärjestelmän kustannus- tai palvelutehokkuutta. Tiedonkulku toimitusketjuissa korostui tärkeänä kehityskohteena. Toimitusketjuissa on paljon reaaliaikaista kysyntä- ja ohjaustietoa, joka ei kuitenkaan aina välity kuljetusliikkeelle. Järjestelmien yhteensopivuutta kehittämällä kuljetusyritykset tulisi saada mukaan sähköisiin tiedonsiirtojärjestelmiin nykyistä paremmin. Tämä parantaisi toimitusketjujen poikkeamahallintaa ja mahdollistaisi riittävän ennakoinnin kuljetusyritysten resurssien käytön suunnittelussa. Teollisuus näki kehittämistarpeita mm. poikkeamatilanteiden tiedottamisessa kuljetusasiakkaille sekä kuljettajan ja ajojärjestelijän välisessä tiedonkulussa. Yleisesti poikkeamatilanteet vaikuttavat kuljetusketjun seuraavaan vaiheeseen, tuotantoon tai myyntiin riippuen kuljetustyypistä.
Ammattipätevyysdirektiivi tulee voimaan tavarakuljetuksissa vuonna 2009. Se edellyttää säännöllistä koulutusta ammatissa toimiville kuljettajille. Direktiivi koskee myös kuljetusalan peruskoulutuksen rakennetta. Uusi koulutusjärjestelmä nähtiin haastatteluissa pääosin myönteisenä ja alan arvostusta lisäävänä tekijänä. Selvityksessä tuli esille useita kuljettajan ammatin houkuttelevuuteen vaikuttavia tekijöitä: tehtävien monipuolistuminen, teknologia, alan markkinointi osana logistiikkajärjestelmiä, mahdollisuus yrittäjyyteen, hyvä työtilanne ja työn itsenäisyys. Koulutuksen kehittämisen osalta korostui kuljetusyrittäjien ja kuljettajien koulutuksen monipuolistaminen, koulutusyhteistyön jatkaminen, kuljettajien tuotetuntemuksen kehittäminen ja toimitusketjun muiden osapuolten logistiikkakoulutus