Esiselvitys AKEn roolista ajoneuvojen etätunnistuksen kehittämisessä (pdf)
Kristian Appel, Heli Mattila, Traficon Oy
Selvitys on rajattu sähköisiin etäältä luettaviin tunnisteisiin. Selvitys ei koske sovelluksia, jotka edellyttävät etäältä kirjoittamista tunnisteeseen. Työssä on lähdetty oletuksesta, että täydellinen sähköinen etätunniste on olemassa. Näin on voitu analysoida erilaisia sovelluksia rajoittumatta teknisiin vaihtoehtoihin. Mahdolliset tekniset rajoitukset on otettu huomioon toteuttamiskelpoisuuden arvioinnin yhteydessä. Työssä on oletettu, että etätunnisteeseen ei tallenneta muuttuvaa tietoa, vaan tiedot haetaan AKEn rekistereistä tarvittaessa.
Etätunnisteiden standardointi on melko pitkällä ja tekniikka kehittynyttä. EU-komissio tavoittelee etätunnisteiden laajaa käyttöönottoa ja niiden yhteentoimivuutta koko EU:n alueella. EU-komissio on selvittänyt asiaa vuonna 2004 päättyneessä EVI-hankkeessa, jossa päädyttiin siihen, että etätunnisteet luovat paljon mahdollisuuksia, mutta niiden kaupallinen hyödyntäminen on vaikeaa. Etätunnisteiden käyttöönottoa tulisi edistää EU:n laajuisella työsuunnitelmalla. EU:n tasolla on viime aikoina kiinnitetty erityisesti huomiota yksityisyyden suojan turvaamiseen, tietokantojen hallinnointiin ja tietoturvaan sekä liiketoimintamalleihin.
Työssä on tarkasteltu etätunnisteen hyödyntämistä liikennetekniikan sektorilla eräissä AKEn kannalta kiinnostavissa maissa. Iso-Britanniassa ja Alankomaissa on selvitetty etätunnisteiden käyttöönottoa, mutta on kuitenkin jääty odottamaan Euroopan laajuisia yhteisiä ratkaisuja asian suhteen. Ruotsissa kokeiltiin etätunnistetta apuna tienkäyttömaksujen valvonnassa, mutta valvonta vaihdettiin rekisterikilpien automaattiseen tunnistukseen, koska sähköinen todiste ei kelvannut oikeudessa. Myös Lontoon tienkäyttömaksujärjestelmän valvonta perustuu rekisterikilpien automaattiseen tunnistamiseen.
Tässä työssä etätunnisteen sovelluksiksi liikenne- ja ajoneuvosektorilla on tunnistettu seuraavat sovellukset: valvonta (tiedossa olevat ongelmat, rekisteröimättömät ajoneuvot, liikennerikkomukset), liikennetiedon keruu, ajoneuvojen jäljittäminen, pääsyn säätely ja asiakkaan tunnistus. Varsinainen hyöty koituu kaikissa edellä mainituissa sovelluksissa jollekin AKEn yhteistyökumppaneista esim. poliisille tai Tiehallinnolle. AKEn rooli em. sovelluksissa olisi varustaa ajoneuvot etätunnisteella sekä ylläpitää etätunnisteiden tietoja ajoneuvorekisterissä. Lisäksi valvontasovelluksissa AKE tuottaa ja ylläpitää listaa ajoneuvoista, joilla on havaittu ongelmia.
Valvontasovellukset edellyttävät, että etätunniste on pakollinen kaikille ajoneuvoille, jotta valvonta on tasapuolista ja oikeudenmukaista. Tällöin tunnisteiden jakelu ja asennus on järjestettävä luotettavalla tavalla. Valtuutettujen asentajien verkoston luominen ja ylläpitäminen on kallista. Valvontaa ei kuitenkaan saada täysin automatisoiduksi etätunnisteiden avulla, vaan poliisin resursseja tarvitaan edelleen ja ehkä enemmänkin, koska tapausten määrä kasvaa. Valvontaa voidaan edistää etätunnisteen lisäksi myös automaattisella rekisterikilpien tunnistamisella, mikä ei edellytä ajoneuvoihin mitään muutoksia.
Liikennetiedon keruu etätunnisteiden avulla on kiinnostava ja hyödyllinen sovellus, mutta tällä hetkellä esim. Tiehallinnolla ei ole suurta tarvetta kerätä liikennetietoja uusin menetelmin. Pääsyn säätelyn ja asiakkaan tunnistuksen sovellukset ovat käytössä yksityisellä sektorilla eikä AKElla ole mitään erityistä syytä varustaa ajoneuvoja etätunnisteilla näiden sovellusten takia.
Yleisenä johtopäätöksenä sovellusten tarkastelun jälkeen todettiin, että sovellukset olisivat käyttökelpoisia, jos etätunniste olisi asennettu ajoneuvoihin jostain muusta syystä, mutta mikään sovellus ei yksinään perustele etätunnisteen käyttöönottoa, koska hyödyt jäävät melko pieniksi kokonaiskustannuksiin nähden. Lisäksi suuri osa sovelluksista voidaan toteuttaa myös automaattisella rekisterikilpien tunnistamisella.
Työssä on tarkasteltu etätunnistesovelluksiin yleisesti liittyviä näkökohtia, joita ovat yksityisyyden suojan turvaaminen, tunnisteen tietoturvallisuus, teknologian mahdollisuudet ja kustannukset sekä etätunnisteen jakelu ja asennus. Maa-ilmalla yksityisyyden suojan varmistaminen on usein noussut määrääväksi tekijäksi etätunnistesovellusten määrittelyissä. Etätunnistetekniikka on kypsää ja eri tietoturvatasot ovat mahdollisia. Itse etätunnisteet ovat ominaisuuksistaan riippuen melko edullisia, mutta usein itse tunnisteen osuus koko prosessin kustannuksista on hyvin pieni. Suuren osan kustannuksista muodostavat jakelu ja asennus sekä lukijaverkosto ja tietokantojen kehittäminen ja ylläpito. Etätunnisteen käyttöönoton kustannukset ovat selvästi pienemmät, jos tunniste integroidaan rekisterikilpeen.
Työn johtopäätöksinä todetaan, että etätunnisteteknologia on kiinnostava ja toimiva ja standardointi on melko pitkällä. EU:n tasoisen yhteentoimivuuden edellyttämät suositukset ja ratkaisut puuttuvat vielä. Etätunnistesovelluksilla ei kuitenkaan ole nykytilanteessa vakuuttavaa arvoa AKEn kannalta eikä kansallinen tai kansainvälinen tilanne edellytä AKElta välittömiä toimia etätunnisteiden suhteen. AKEn kannattaa seurata kansainvälistä kehitystä asian tiimoilta, erityisesti EU:n komission toimia ja kehitystä Iso-Britanniassa ja Alankomaissa. AKE haluaa edistää ajoneuvoliikennerekisterin käyttöä ja tarjoaa rekisterin tietoja viranomaisille ja kaupallisille toimijoille. Tietoja voidaan tarjota myös erilai-siin etätunnistesovelluksiin yhteistyökumppaneille. Jos jokin taho haluaa kehittää ajoneuvoliikennerekisteriä hyödyntäviä etätunnistepalveluja, AKEn on hyvä olla mukana jo palvelujen suunnitteluvaiheessa rekisteritietojen asiantuntijana.