Valtakunnallinen liikennemallijärjestelmä (VALMA) | Traficom
Siirry pääsisältöön
Liikenne- ja viestintävirasto

Valtakunnallinen liikennemallijärjestelmä (VALMA)

Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut Traficomille toimeksiannon rakentaa valtakunnallinen liikenteen mallijärjestelmä. Tavoitteena on laatia eri liikennemuodot (tie, rata, meri) kattava pitkän aikavälin verkollinen liikkumis- ja kuljetusvalintojen malli sekä ajoneuvokantamalli.

Liikennemallit tarjoavat systemaattisen tavan tutkia liikkumis- ja kuljetusvalintoja ja niihin vaikuttavia taustatekijöitä. Mallien avulla voidaan kuvata erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia saavutettavuuteen, liikenteen kysyntään ja päästöihin. Liikennemallit mahdollistavat myös skenaariotarkastelut, joissa tarkastellaan, miten tietyn tai tiettyjen tekijöiden muutos vaikuttaa liikenteen määriin ja vaikutuksiin. Muutos voi liittyä esimerkiksi väestökehitykseen, maankäytön muutoksiin, talouskehitykseen tai itse liikennejärjestelmään. Skenaariotarkasteluiden kautta liikennemallit tarjoavat ymmärrystä vaikutusten mittaluokista siitä huolimatta, että ne harvemmin täsmällisesti toteutuvat.

Kehitettävä mallijärjestelmä vie Suomen mallinnusta lähemmäksi pohjoismaisia käytäntöjä. Valtakunnallisten mallien kehitystyö edistää myös alueiden liikennemallinnusta ja yhtenäistää käytäntöjä eri puolilla Suomea. Mallijärjestelmästä on tarkoitus tehdä avoin ja sitä tullaan käyttämään laajasti myös liikennealan konsultointiyrityksissä.

Liikkumisvalintojen mallilla kuvataan Suomen sisäisiä henkilömatkoja. Malli koostuu kysyntämallista ja tarjontamallista. Kysyntämallin avulla arvioidaan, miten paljon matkoja tehdään, minne ne suuntautuvat sekä mitä kulkutapoja ja reittejä käytetään. Tarjontamalli on kuvaus käytettävissä olevasta liikenneverkosta ja liikenteen palveluista. 

Kysyntämalli sisältää kotimaan pitkien (yli 100 km) matkojen mallin, ulkomaan matkojen mallin ja neljä alueellista mallia, joiden avulla on mahdollista kuvata lyhyempiä arjen matkoja. Tarjontamalli kattaa kävelyn, pyöräilyn, bussin, junan, henkilöauton ja lentoliikenteen liikenneverkot ja -palvelut. Kokonaisuudessaan liikennemalli sisältää noin 9000 aluetta, joiden välisiä matkoja mallilla kuvataan. Alueelliset mallit sisältävät kukin noin 3000 aluetta ja ovat osittain päällekkäisiä.

Kuljetusvalintojen mallilla ennustetaan tavaraliikenteen kuljetuksia tieliikenteessä, rautateillä ja meriliikenteessä perustuen oletuksiin muun muassa tulevasta liikennejärjestelmästä ja maankäytöstä sekä taloudellisesta kehityksestä. Malli sisältää kotimaan kuljetukset sekä viennin ja tuonnin. Kuljetusvalintojen malli toimii kiinteänä osana mallijärjestelmän kokonaisuutta liikkumisvalintojen mallin kanssa ja hyödyntää yhteistä liikenneverkkokuvausta.

Tavaraliikenne ymmärretään talouden aktiviteetista johdettuna kysyntänä. Talouden kehityksen arviointiin käytetään REFINAGE -talousmallia, jonka tuloksena saadaan tavaraliikennemallin lähtökohdaksi hyödykkeiden kotimaisen tuotannon ja käytön sekä viennin ja tuonnin arvot. Euromääräiset tuotannot muunnetaan kuljetettavien hyödykkeiden tonnimääriksi tilastotietojen perusteella määritetyillä kertoimilla. 

Kuljetusvalintojen malli sisältää erilliset osamallit kotimaan sisäisille kuljetuksille ja ulkomaankaupan kuljetuksille. Kotimaan kuljetusten malli tuottaa ennusteen kuljetusvirtojen suuntautumisesta sekä kuljetustapavalinnoista. Viennin ja tuonnin malli tuottaa ennusteen kuljetusten käyttämistä reiteistä ja kuljetustavoista. Lopuksi osamallien tuottamat tiekuljetusten, rautatiekuljetusten ja laivakuljetusten virrat kuljetusvirrat sijoitellaan liikenneverkolle.

Tavaraliikenteen ennusteen pohjalta voidaan arvioida tavaraliikenteen suoritteiden kehittymistä alueittain ja kuljetustavoittain sekä liikenteen politiikka- ja infrastruktuurihankkeiden vaikutuksia kuljetusvirtoihin ja sitä kautta esimerkiksi ympäristöön ja liikenneturvallisuuteen. 

Ajoneuvokannan ennustemallin avulla arvioidaan autokannan teknisen kehityksen ja käyttövoimien yleistymisen vaikutuksia osana liikennemallijärjestelmää. Se tuottaa ajoneuvokannan käyttövoimajakauman ohella tietoja mm. ajoneuvokustannusten kehityksestä ja ajoneuvokannan energiankulutuksesta ja päästöistä. Liikkumis- ja kuljetusvalintojen mallien tueksi toteutetaan erilliset ajoneuvokannan ennustemallit.

Henkilöautokantamalli muodostuu teknisestä kiertomallista ja autonomistuksen ja käyttövoiman valintamallista. Teknisen kiertomallin avulla arvioidaan ajoneuvojen teknisen kehityksen vaikutusta koko Suomen ajoneuvokannassa ja sen avulla arvioidaan uusien ja maahantuotujen ajoneuvojen sekä ajoneuvojen poistojen määrää vuositasolla. Autonomistuksen ja käyttövoiman valintamalli puolestaan pyrkii kuvaamaan tilastollisesti autonomistusta ja käyttövoiman valintaa väestön suhteen. Valintamallilla tuotetaan arvio mm. ajoneuvojen kokonaismäärän kehityksestä, eri käyttövoimien määrän kehityksestä, sekä ajoneuvojen jakautumisesta eri alueille. Kokonaisuutena mallit tuottavat väestöön kohdistetun autokannan kehitysennusteen, joka toimii yhtenä pohjatietona liikkumivalintojen mallille.

Raskaiden ajoneuvojen ennustemalli muodostuu samalla periaatteella teknisestä kiertomallista, joka arvioi raskaiden ajoneuvojen teknistä kehitystä ja käyttövoimien kehitystä. Malli kytketään kuljetusvalintojen ennustemallissa tuotettuun kokonaisennusteeseen, joka mahdollistaa ajoneuvokannan kytkemisen tavaravirtoihin ja suoritteeseen.

Sivu on viimeksi päivitetty