Suomen ja Venäjän välinen suora kansainvälinen rautatieliikenne | Traficom
Liikenne- ja viestintävirasto

Suomen ja Venäjän välinen suora kansainvälinen rautatieliikenne

Koronapandemian sekä Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena Suomen ja Venäjän väliset rautatiekuljetukset ovat vähentyneet merkittävästi ja henkilöliikenne on pysähtynyt kokonaan. Tavaraliikennettä kulkee rajan yli edelleen, mutta vain noin neljäsosan verrattuna ennen pandemiaa olleeseen volyymiin.

Euroopan ja Suomen toimintaympäristö muuttui olennaisesti 24.2.2022 Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Hyökkäyksellä ja sen seurauksena asetetuilla pakotteilla sekä vastapakotteilla on merkittäviä vaikutuksia Suomen rautatieliikenteen asemaan, raideliikennejärjestelmään sekä sen liikennevirtoihin ja kustannuksiin. Vuonna 2021 rautateitse saapui Venäjältä vielä noin 6,7 miljoonaa tonnia tavaraa, joka koostui pääasiassa raakapuusta ja erilaisista kemikaaleista. Tällä hetkellä tavaraliikenne Venäjältä on vähentynyt merkittävästi ja henkilöliikenne on pysähtynyt kokonaan.

Rautatieliikenne ei kuulu suoraan EU:n Venäjälle asettamien pakotteiden piiriin. Kuitenkin monet kaluston omistajat, osa kuljetettavista tuotteista sekä venäläinen rautatieyritys RZD ovat pakotteiden piirissä. Tällä on merkittäviä vaikutuksia kansainväliseen rautatieliikenteeseen. Tavaraliikenne jatkuu tällä hetkellä muiden operaattoreiden toimesta, mutta liikenteen määrä on vähentynyt huomattavasti. Muutosten seurauksena kuljetusvirrat ovat muuttuneet Suomen sisällä ja ennen vilkas poikittaisliikenne raja-asemilta satamiin on vähentynyt. Vastaavasti Suomen sisäinen rautatieliikenne maan pystysuunnassa on lisääntynyt muun muassa metsäteollisuuden lisääntyneiden kotimaan kuljetusten johdosta. Jäljelle jäänyt Suomen ja Venäjän välinen tavaraliikenne koostuu lähinnä huoltovarmuuden kannalta tärkeistä tuotteista, jotka kuljetetaan Vainikkalan raja-aseman kautta.

 

Yhteistyö rataverkolla edellyttää sopimusten noudattamista

Suomen ja Venäjän välistä rautatieliikennettä ohjataan valtioiden välisellä sopimuksella suorasta kansainvälisestä rautatieliikenteestä (), jota täydentää sopimusvaltioiden ministeriöiden välinen hallinnollinen sopimus () valtiosopimuksen täytäntöönpanosta. Hallinnollinen sopimus sisältää seitsemän teknistä liitettä, joiden määräyksiä tulee noudattaa Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä. Traficom hyväksyy Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä käytettävät kalustoyksiköt ja valvoo maiden välistä tavaraliikennettä Suomessa. 

Vallitsevasta tilanteesta johtuen valtiosopimusta ja sen liitteitä ei toistaiseksi päivitetä. Sopimus ja sen liitteet ovat edelleen voimassa, mutta liikenteen rakenteen yksipuolistumisesta johtuen kaikki liitteet eivät ole aktiivisessa käytössä. 

 

Lisätietoja Traficomin työstä Suomen ja Venäjän välisen rautatieliikenteen osalta antaa: 

Hannu Timperi, johtava asiantuntija, Hannu.Timperia(a)traficom.fi, puh. 029 534 5595

Liikkuvan kaluston kalustoyksiköt tarvitsevat valtiosopimuksen määräyksen mukaisesti haetun käyttöönottoluvan. Ensimmäisessä liitteessä käydään läpi vaunuja, vetokalustoa sekä ratatyökoneita koskevia vaatimuksia. Lisäksi liitteessä on määritelty tietojoukot, jotka ovat välttämättömiä haettaessa käyttöönottolupaa Suomen tasavallan rataverkolle. 

Liite 1 (pdf, 95 kt)

Toisessa liitteessä käsitellään vaunujen teknisiä tarkastuksia rautatieraja-asemilla. Liitteessä on ilmoitettu tarkkaan vaatimukset, joiden täytyttyä vaunut voidaan luovuttaa käyttöönotettaviksi. Vaatimukset on jaoteltu vielä erikseen tavara- sekä matkustajavaunuja koskeviin vaatimuksiin. Huomioitavaa on, että liitettä ei sovelleta nopeaan henkilöjuna liikenteeseen.

Liite 2 (pdf, 382 kt)

Kolmannessa liitteessä käsitellään kuormausmääräyksiä eli kuormauksen ja kiinnityksen teknisiä ehtoja. Vaunujen kuormaukset, kuormien kiinnittäminen vaunuihin sekä vaunujen valmistelu kuormattaviksi on suoritettava teknisten ehtojen mukaisesti. 

 

Liite 3

Erikoiskuljetuksiin lukeutuvat ulottumamitat ylittävät kuormat, ylimassaiset ja -mittaiset kuormat sekä suurkuormausvaunuissa kuljetettavat kuormat. Neljännessä liitteessä käsitellään vaatimuksia, joiden tulee täyttyä, ja jotka on sovittava etukäteen kuljetettaessa erikoiskuljetuksia. Lisäksi liitteessä mainitaan seikkoja liittyen kuormauspiirustuksiin sekä kuormaulottuman ylittävien tavaroiden luokitteluun.

Liite 4 (docx, 2 Mt)

Viidennessä liitteessä käsitellään nopeiden henkilöjunien liikennöintiä sekä lähtötarkastuksia. Henkilöliikenteeseen saa käyttää liikkuvaa kalustoa, jolle on tehty vahvistetun ennakkohuolto-ohjelman edellyttämät määräaikaishuollot sekä valtiosopimuksen mukainen tekninen tarkastus. Huomioitavaa on, että tarkastuksesta laaditaan alla olevan liitteen 5A mallin mukainen raportti. Lisäksi liitteessä on mainittuna liikennöintiin sekä lähtötarkastuksiin liittyviä poikkeuksia. 

Liite 5a (pdf, 334 kt)Liite 5 kansilehti (pdf, 77 kt)

Kuudennessa liitteessä käsitellään yksityiskohtaisesti tavaran kuljetuksesta laadittavan rahtikirjan luomista. Lisäksi liitteessä 6A on mallinnettu ohje asianmukaisesta rahtikirjasta. Liite sisältää ohjeet rahtikirjan oikeaoppisesta rakenteesta, täyttöohjeesta sekä sen vaihtamisesta kauttakuljetuksissa. Liitteen lopussa käydään läpi rahtikirjaan tehtävät merkinnät tilanteessa, jossa tavara siirtokuormataan kuljetuksen aikana vaunuun tulleen teknisen vian vuoksi. 

Liite 6a (pdf, 22 kt)Liite 6 (pdf, 499 kt)

Viimeisessä liitteessä käsitellään Suomen ja Venäjän rautatieraja-asemien välisen liikenteen junaliikenne määräyksiä. Liitteen alussa on annettu määritelmät kahdelle keskeiselle järjestelmälle, joita ovat sanomanvaihto- sekä yhteiskäyttöinen liikenteen ohjausjärjestelmä. Määritelmien alapuolella on lista liikenteenohjauksen periaatteista. 

Liite 7

Kaikki Suomen ja Venäjän välisen rautatiesopimuksen liitteet suomeksi ja venäjäksi:

Sivu on viimeksi päivitetty