Traficom arvioi Teslan FSD (Supervised) järjestelmän hyväksyntää Suomessa

Teslan kuljettajaa avustava järjestelmä FSD (Supervised), on saanut Alankomaiden tyyppihyväksyntäviranomaiselta RDW:ltä kansallisen, ehdollisen tyyppihyväksynnän 10.4.2026.

Tämä Alankomaiden kansallinen hyväksyntä on käynnistänyt menettelyn, jonka avulla markkinoille voidaan tuoda uusia tekniikoita tai teknisiä ratkaisuja, vaikka ne poikkeavat vakiintuneista vaatimuksista. Menettelyssä on osoitettava, että uusi tekniikka tai ratkaisu tarjoaa vähintään vastaavan turvallisuuden ja ympäristönsuojelun tason kuin nykyiset vaatimukset.

Tällainen hyväksyntä voidaan lähtökohtaisesti myöntää Euroopan komission luvalla. Päätös luvasta tehdään komission alaisessa Technical Committee – Motor Vehicles (TCMV) -komiteassa, jossa asiasta äänestetään. Hakemus joko hyväksytään tai hylätään painotetulla määräenemmistöllä. Suomea komiteassa edustaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom liikenne- ja viestintäministeriön koordinoimana. Äänestyksen arvioidaan tapahtuvan lokakuussa 2026.

Jäsenvaltiot, kuten Suomi, voivat halutessaan tunnustaa kansallisen hyväksynnän jo ennen komitean äänestystä. Kesäkuun 2026 puoleenväliin mennessä tätä mahdollisuutta on hyödyntänyt muutama jäsenvaltio. Suomessa päätöksen tunnustamisesta voi tehdä Traficom.

"Traficom on arvioinut Alankomaiden myöntämää kansallista hyväksyntää aktiivisesti ja käynyt siitä keskusteluja sekä valmistajan että Alankomaiden hyväksyntäviranomaisen kanssa. Selvitys on kuitenkin vielä kesken, eikä Traficom ole toistaiseksi voinut tehdä päätöstä hyväksynnän tunnustamisesta Suomessa", sanoo erityisasiantuntija Jukka Juhola

FSD (Supervised) -kuljettajaa avustava järjestelmän keskeiset ominaisuudet ja kuljettajan rooli

Teslan järjestelmän keskeinen ero verrattuna markkinoilla jo oleviin kuljettajaa avustaviin järjestelmiin on se, että se ei aktiivisena ollessaan vaadi kuljettajan jatkuvaa fyysistä osallistumista ajamiseen.

Vastaavanlaisia järjestelmiä voidaan jo nyt tuoda markkinoille voimassa olevan lainsäädännön puitteissa. Nekin voivat tukea ajamista suorittamalla ohjausliikkeitä, mutta edellyttävät, että kuljettaja pitää kädet ratissa. Lisäksi moottoritieolosuhteisiin on jo mahdollista hyväksyä kuljettajaa avustava järjestelmä, jossa kädet saa irrottaa ohjauspyörästä.

Teslan järjestelmä poikkeaa voimassa olevasta lainsäädännöstä myös siten, että sen nopeudensäädössä voidaan käyttää tilannekohtaista nopeusasetusta. Tämä tarkoittaa, että ajoneuvon nopeus mukautuu muun liikenteen mukaan, jos järjestelmän havaitsema nopeusrajoitus on epävarma tai epätarkka.

Näiden lisäksi hyväksyntään sisältyy yksittäisiä poikkeuksia, jotka johtuvat siitä, että nykyinen lainsäädäntö ei kaikilta osin sovellu järjestelmään, joka toimii yhtenä kokonaisuutena (ns. end-to-end -järjestelmä) erillisten rinnakkaisten järjestelmien tai toimintojen sijaan.

Kyseessä ei ole automaattinen ajojärjestelmä ja siten sellaisella järjestelmällä varustettu auto ei ole itsestään ajava, sillä kuljettajan on oltava valppaana ottamaan auto aina välittömästi ja oikea-aikaisesti hallintaan.

"Kuljettajan suorittama aktiivinen valvonta ja puuttuminen ovat järjestelmän ensisijainen riskienhallintakeino. Järjestelmä valvoo kuljettajan tarkkaavaisuutta ja varmistaa, että hän pystyy tarvittaessa ottamaan auton hallintaansa", Juhola kertoo 

Nyt käsillä oleva järjestelmähyväksyntä koskee uusimman sukupolven laitteistolla varustettuja Teslan malleja, joita Suomessa on noin 6500.  Tällaiset autot ovat noin kaksi vuotta vanhoja. Oman auton laitteistosukupolven voi tarkastaa sen informaationäytöltä ja lisätietoja tähän saa valmistajalta. 

Tätä vanhempien autojen osalta valmistaja ei ole käynnistänyt vastaavaa menettelyä.

Turvallisuushyödyt ja arviointi suomalaisissa olosuhteissa

Järjestelmää markkinoidaan sen tarjoamalla turvallisuushyödyllä, jota Traficom ei kiistä. Sen nähdään sisältävän merkittävää potentiaalia vähentää inhimillisistä tekijöistä johtuvia onnettomuuksia ja myös sujuvoittavan liikennettä, koska kuljettajan roolia ajamisessa voidaan pitkäkestoisesti vähentää. 

Järjestelmä muodostaa kuljettajalle yhtenäisen turvatoimintojen kokonaisuuden, joka oikein käytettynä mahdollistaa tasaisen ja rauhallisen ajokäytöksen. Testien ja muiden markkinoiden kokemusten perusteella järjestelmällä varustetut ajoneuvot ovat kyenneet selviytymään myös haastavista sääolosuhteista, eikä järjestelmän toimiakseen tarvitse tunnistaa edes kaistamerkintöjä. 

Järjestelmän on havaittu tekevän usein ihmiskuljettajaa turvallisempia ratkaisuja, ja sen reagointikyky useissa tilanteissa on ihmistä nopeampi. Yleisnäkemys järjestelmästä on positiivinen. 

"Traficom haluaa kuitenkin varmistaa, että kuljettaja pystyy myös suomalaisissa tieolosuhteissa valvomaan ja puuttumaan järjestelmän toimintaan, sekä kantamaan kuljettajalle kuuluvan vastuun. Traficom on myöntänyt valmistajalle useampia koelupia, joten järjestelmän koekäyttö Suomessa valmistajan omien kuljettajien toimesta on ollut mahdollista jo useamman vuoden", Juhola kertoo

Tuki kuljettajalle äkillisissä tilanteissa

Järjestelmän perusidea on, että autoa voidaan ajaa ilman fyysistä kosketusta hallintalaitteisiin eri nopeuksilla ja lähes kaikissa sääolosuhteissa. Valmistaja kuitenkin korostaa käyttöohjeissaan Ulkoinen verkkopalvelu., että ajoneuvo voi tehdä nopeasti ja yllättäen odottamattomia liikkeitä ja virheitä. Lisäksi valmistaja mainitsee Ulkoinen verkkopalvelu. järjestelmän olevan varhainen käyttöversio, jota tulee käyttää erityisen varovaisesti. 

Tämän vuoksi kuljettajan on oltava jatkuvasti valmis ottamaan auton hallintaansa ja ymmärtää tarvittaessa ottaa auto hallintaan myös ennen kuin järjestelmä sitä pyytää. Koska järjestelmän reagointikyky on joissain tilanteissa ihmistä nopeampi, kuljettajan on kyettävä ennakoimaan tilanteet, joissa järjestelmä toimii virheellisesti. 

"Käymme yhdessä valmistajan ja Alankomaiden hyväksyntäviranomaisen kanssa läpi hyväksyntäprosessiin liittyvää dokumentaatiota. Tavoitteena on varmistaa, että järjestelmä ei heikennä kuljettajan tosiasiallista kykyä hallita ajoneuvoa verrattuna nykyisiin markkinoilla oleviin järjestelmiin", Juhola sanoo.

Arvioinnissa on tarkasteltu muun muassa tilanteita, joissa järjestelmä tekee äkillisen virheen tai ajoneuvon vakaus muuttuu nopeasti ulkoisen tekijän vuoksi, esimerkiksi liukkaissa olosuhteissa ja suuremmissa nopeuksissa.

"Järjestelmää käytettäessä ohjauksen hallinnan takaisinottoon liittyy lisävaihe, jossa kädet on ensin vietävä ohjauspyörälle. Tämä voi olla haastavaa, koska ohjauspyörä voi samalla liikkua järjestelmän ohjaamana, ja kuljettajan tulee silti seurata liikennettä yhtä aikaa. Lisäksi osassa Teslan malleista ohjauspyörä on muodoltaan poikkeava, mikä voi vaikeuttaa siihen tarttumista ja siten lisätä tilanteen haastavuutta", Juhola jatkaa.

Ohitustilanteet kaksisuuntaisilla tieosuuksilla, joissa on kaarteita ja korkeuseroja

Valmistaja toteaa käyttöohjeissaan, että järjestelmä ei toimi optimaalisesti mutkaisilla tieosuuksilla. Kamerapohjaisen järjestelmän toimivuus edellyttää, että sen näkymä ympäristöön on riittävä. Järjestelmä on ohjelmoitu suorittamaan ohituksia myös tällaisissa olosuhteissa, joiden tiedetään edellyttävän erityistä huolellisuutta.

Valmistajan ja hyväksyntäviranomaisen kanssa on käyty keskusteluja järjestelmän oletetusta suorituskyvystä sekä siihen liittyvistä riskeistä erityisesti hitaamman liikenteen ohitustilanteissa. Tarkastelu on kohdistunut suomalaisille maanteille tyypillisiin olosuhteisiin, joissa nopeusrajoitukset vaihtelevat yleensä 60–100 km/h ja joissa esiintyy kaarteista sekä korkeuseroista johtuvia näkemäesteitä. 

Nopeustoleranssi ja sen vaikutusten arviointi

Millä tahansa autolla on mahdollista ajaa liikenteessä ylinopeutta sekä ilman kuljettajaa avustavia järjestelmiä että esimerkiksi vakionopeudensäätimen ollessa käytössä. Vastaava mahdollisuus on sisällytetty myös Teslan järjestelmään. Järjestelmälle voidaan asettaa jopa +50 prosentin poikkeama suhteessa havaittuun nopeusrajoitukseen.

Poikkeama ei tarkoita, että järjestelmä ajaisi jatkuvasti asetetun toleranssin mukaista nopeutta, kuten esimerkiksi vakionopeudensäädin tekee, vaan nopeus mukautuu edelleen kulloiseenkin tilanteeseen. Mukautuminen ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö auto voisi kulkea ylinopeutta. 

Tämän ominaisuuden säilyttämisen tarvetta ja vaikutuksia on arvioitu yhteistyössä hyväksynnän myöntäneen viranomaisen, muiden eurooppalaisten viranomaisten sekä valmistajan kanssa. Tällä hetkellä ominaisuuden tarvetta perustellaan sillä, että kuljettajalle on jätettävä riittävä joustovara tilanteisiin, joissa järjestelmä ei tunnista nopeusrajoitusta oikein ja ajoneuvo voisi muutoin kulkea tilanteeseen nähden liian hitaasti.

Valmistajan mukaan ratkaisu on tarpeen myös siksi, että tarkasti nopeusrajoituksen mukaisesti liikkuva ajoneuvo voisi aiheuttaa häiriöitä liikenteessä tilanteissa, joissa muu liikenne ei noudata nopeusrajoituksia.

Toleranssi mahdollistaa nopeuden joustavan säätelyn tällaisissa tilanteissa, mutta samalla se mahdollistaa myös tarkoituksellisen ylinopeuden. Poikkeuksena ovat moottoritieolosuhteet, joissa suurinta sallittua nopeutta (120 km/h) ei ole kuitenkaan mahdollista ylittää.

Traficom on käynyt läpi, onko hyväksyntäarvioinnissa riittävästi huomioitu tilanteet, joissa ajoneuvo voi kuljettajan valintojen seurauksena liikkua ympäristöön, olosuhteisiin tai muihin tienkäyttäjiin nähden poikkeuksellisen suurella nopeudella. Syväoppimiseen perustuvalle järjestelmälle voi olla haastava selviytyä tilanteista, joihin sitä ei ole opetettu.

"Suomessa ylinopeuden ajaminen on hyvin yleistä. On siis otettava huomioon, että näin voi tapahtua hyvin yleisesti myös tätä järjestelmää käytettäessä ja siitä koituvia vaikutuksia on arvioitu", Juhola sanoo

Auton ikääntymisen huomioiminen hyväksyntäarvioinnissa

Traficom on selvittänyt, miten auton kuluminen on huomioitu hyväksyntäarvioinnissa.

Tesla poikkeaa muista autonvalmistajista siinä, että sen autojen huolto-ohjelmaan ei kuulu säännöllisiä kuntotarkastuksia.

Muutoskatsastusta ei yleensä tarvita järjestelmän käyttöönotossa

Traficom on tarkastellut järjestelmän soveltuvuutta jo käytössä oleviin ajoneuvoihin sekä arvioinut siihen mahdollisesti liittyvää muutoskatsastustarvetta.

Traficom on katsonut, että jo käyttöönotettuja ajoneuvoja ei tarvitse muutoskatsastaa järjestelmän käyttöönoton yhteydessä, edellyttäen ettei ajoneuvoihin ole tehty muita muutoskatsastusvelvollisia muutoksia.

Järjestelmän jälkiasentaminen autoon tapahtuu noudattaen ohjelmistopäivityksiä koskevaa kansainvälistä lainsäädäntöä ja siten tyyppihyväksyntäviranomainen on jo arvioinut järjestelmällä varustetun auton vaatimustenmukaisuuden.

Niiden autojen osalta, joihin on tehty muutoskatsastusvelvollinen muutos, selvitystyö on vielä kesken. Traficomin arvion mukaan tällaisia autoja on hyvin vähäinen määrä. Todennäköisempiä muutoskatsastuksen vaatineita jo tehtyjä muutoksia ovat poikkeukselliset rengaskoot tai esimerkiksi madaltavat alustasarjat.

Suomen lainsäädännön soveltuvuus 

Suomen lainsäädäntö ei sisällä ristiriitaisuuksia järjestelmän asentamisen tai käytön suhteen.

Käynnissä olevassa säädöshankkeessa LVM039:00/2025 on otettu huomioon erittäin kehittyneiden kuljettajaa avustavien järjestelmien teknologinen kehitys. Hankkeeseen sisältyvien säädösmuutosten tavoitteena on selkeyttää näiden järjestelmien käyttöön liittyviä vastuita ja velvollisuuksia.

Teslan järjestelmää koskeva päätös ei ole riippuvainen tästä säädöshankkeesta.

Seuraavat vaiheet ja arvioinnin eteneminen

Technical Committee – Motor Vehicles (TCMV) käsittelee järjestelmän hyväksyntäprosessia seuraavan kerran 30.6.2026. Traficom osallistuu kokoukseen, jossa tarkastellaan jäsenvaltioiden tekemiä havaintoja hyväksynnästä.

"Ei ole poissuljettu, että tämän käsittelyn jälkeen hyväksyntää täydennetään tai siihen tehdään vielä joitain muutoksia, mikä voi heijastua myös järjestelmän ominaisuuksiin", Juhola sanoo.

Hyväksynnän arvioinnissa on otettava huomioon se, että komission antaessa luvan uuden tekniikan poikkeuksen sisältävän EU-tyyppihyväksynnän myöntämiseen, sen on mukautettava vakiintunut lainsäädäntö tunnistamaan tämä uusi tekniikka. Poikkeuksen mukainen tekniikan tunnistava lainsäädäntö on noin kahden vuoden viiveellä tapahtuvan mukautuksen jälkeen kaikkien valmistajien hyödynnettävissä.

Samalla arvioidaan Teslan kuljettajaa avustavan järjestelmän roolia suhteessa rinnakkain etenevään ja pitkälle edenneeseen aidosti itsestään ajavien ajoneuvojen lainsäädäntökehykseen. Itsestään ajavia ajoneuvoja voidaan todennäköisesti nähdä Suomen teillä jo vuonna 2028. 

"Asialla on siten pitkän aikavälin merkitystä, minkä vuoksi sen valmistelussa on syytä noudattaa erityistä huolellisuutta", Juhola sanoo.

Suomen osalta päätöksen kiireellisyyttä arvioitaessa on huomioitava, että FSD (Supervised) -valmiudella varustettuja autoja on rekisterissä noin 6 500, mikä on noin 0,24 prosenttia Suomen 2,7 miljoonasta liikennekäytössä olevasta henkilöautosta.

Asiaan on oletettavissa koko EU-laajuinen ratkaisu lokakuussa 2026. Traficom on kuitenkin valmis etenemään asiassa nopeammassa aikataulussa kesän jälkeen, jos edellä mainituista keskeisistä tarkastelukohteista on saatu tarvittavat lisätiedot.

"Olemme tunnistaneet, että ennen järjestelmän hyväksymistä sen käytöstä on tarpeen antaa lisätietoa käyttäjille ja muille asiasta kiinnostuneille. Järjestelmän turvallisuushyödyt toteutuvat vain, jos sen toimintaperiaatteet ymmärretään oikein ja sitä käytetään asianmukaisesti", Juhola kertoo.