Traficomin uusi vaikutusarviointityökalu tarkentaa vesiliikenteen päästöjen arviointia

VILTTI tarkastelee vesiliikenteen vaikutuksia kuljetettavan tavaran ja matkustajien perusteella. Malli tunnistaa, mikä osa alusliikenteen energiankulutuksesta ja päästöistä syntyy Suomen kuljetustarpeeseesta.

Malli seuraa Suomen kuljetuksia koko kuljetusketjun läpi

Tämä näkökulma on Suomelle tärkeä, koska ulkomaan tavarakauppa on vahvasti riippuvainen merikuljetuksista. Kaikki Suomen meritse kulkevaa kauppaa palveleva liikenne ei kulje suoraan Suomen ja kauppakumppanin välillä. Kuljetusketju voi kulkea jälleenlastaussatamien kautta yhdellä tai useammalla aluksella, jotka eivät koskaan käy Suomessa.

Samalla aluksella kulkee usein monen maan tavaraa, joten Suomelle kohdistetaan vain sen kuljetuksia vastaava osuus. VILTTI ottaa huomioon myös nämä kuljetusketjut. Tarkastelussa ovat mukana ulkomaan tavara- ja matkustajaliikenne, kotimaan vesiliikenne sekä Suomen satamien kautta kulkeva transitoliikenne.

"VILTTIn keskeinen ajatus on, että emme tarkastele aluksia vaan sitä, mitä ne kuljettavat. Kun tavaraa seurataan kuljetusketjun päästä päähän, saadaan aiempaa tarkempi kuva Suomen kuljetustarpeesta ja sen vaikutuksista", sanoo Traficomin Merenkulun tieto ja kehitys -yksikön päällikkö Tuomas Kiiski.

Malli tuottaa uutta tietoa päätöksenteon tueksi

VILTTI yhdistää useita rekisteri-, tilasto- ja liikenneaineistoja. Laajin tietopohja liittyy ulkomaan meriliikenteeseen, jonka vaikutukset Suomen taloudelle, kilpailukyvylle ja huoltovarmuudelle ovat merkittävimpiä.

Malli koostuu toteutunutta liikennettä kuvaavasta päästölaskennasta ja tulevaisuuteen katsovasta ennustemallista. Ennustemallin avulla voidaan tarkastella, miten esimerkiksi kuljetuskysynnän kehitys, alusten energiatehokkuuden paraneminen ja kansainvälisen ympäristösääntelyn kiristyminen vaikuttaisivat Suomen kuljetustarpeeseen liittyvän vesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöihin.

"Uuden mallin tärkein anti ei ole yksittäinen päästöluku. Merkittävin muutos on se, että pystymme arvioimaan vesiliikenteen vaikutuksia järjestelmällisesti eri näkökulmista, esimerkiksi kuljetettavien tavaralajien osalta, ja jatkossa myös erilaisilla tulevaisuuden kehityskuluilla. Tämä vahvistaa tietopohjaa sekä kansallisessa valmistelussa että kansainvälisessä vaikuttamistyössä", Kiiski sanoo.

Ensimmäiset tulokset osoittavat vesiliikenteen päästöjen mittakaavaa

Nyt julkaistavat tulokset on tuotettu VILTTI päästölaskentaosalla vuoden 2023 liikenteestä. Tulosten mukaan Suomen kuljetustarpeeseen liittyvästä vesiliikenteestä syntyi noin 5,7 miljoonaa tonnia CO₂-ekvivalenttipäästöjä. Valtaosa päästöistä aiheutui ulkomaan meriliikenteestä.

Vertailun vuoksi kotimaan tieliikenteen päästöt olivat samana vuonna noin 8,9 miljoonaa tonnia CO₂-ekvivalenttia. Vertailu on suuntaa antava, sillä VILTTI luku kattaa myös Suomen ulkopuolella syntyviä päästöjä.

Tuloksia voidaan tarkastella useista eri näkökulmista, muun muassa tavaralajeittain, aluslajeittain, liikennesuunnittain, aluskokoluokittain ja liikennealueittain. Ennustemallilla tehtäviä skenaariotarkasteluja julkaistaan myöhemmin, kun niiden lähtöoletukset ja tarvittavat aineistot on valmisteltu.

VILTTI korvaa aiemman MERIMA-mallin

VILTTI korvaa aiemmin käytössä olleen MERIMA-päästölaskentamallin. Uusi malli hyödyntää kattavampaa tietopohjaa ja on laskennallisesti aiempaa tehokkaampi. Tämä mahdollistaa yksityiskohtaisemmat tarkastelut. Mallin kehittämistä jatketaan.

"Olemme innoissamme mallin avaamista mahdollisuuksista. Seuraavaksi laajennamme laskennan uusille vuosille, ja haluamme kehittää ennustemallia niin, että se ymmärtäisi myös aluskannan uusiutumisen ja varustamoiden omat valinnat. Juuri siellä muutos lopulta tapahtuu", Kiiski toteaa.