Kysymyksiä ja vastauksia digipalveluasetuksesta

Jos esimerkiksi julkaiset alustoilla sisältöjä tai toimit verkkoalustan kautta myyjänä, sinulla on oikeus saada tieto ja perustelut kaikenlaisesta palvelun käytön rajoittamisesta. Jos teet ilmoituksen laittomasta sisällöstä, palveluntarjoajan on käsiteltävä asia ja kerrottava ratkaisustaan. 

DSA:n myötä digipalveluiden on myös aiempaa tarkemmin huolehdittava mainonnan ja suosittelujärjestelmien läpinäkyvyydestä sekä alaikäisten suojelusta verkossa.

Jos kohtaat verkossa sisältöä, tuotteita tai palveluita, joiden epäilet olevan laittomia, sinulla on oikeus ilmoittaa havainnostasi palvelun, eli verkkoalustan tai säilytyspalvelun tarjoajalle. Palveluntarjoajan on tarjottava helposti käytettävä menettely ilmoitusten vastaanottamiselle.

Sinulla on oikeus saada palveluntarjoajalta

• vahvistus ilmoituksen vastaanottamisesta, jos liitit ilmoitukseesi yhteystietosi
• tieto siitä, millaisen päätöksen palveluntarjoaja on tehnyt ilmoituksesi johdosta
• tieto siitä, onko ilmoituksesi käsittelyyn tai päätöksentekoon käytetty automatisoituja välineitä.

Jos et ole tyytyväinen päätökseen, sinulla on oikeus hakea palveluntarjoajalta siihen muutosta. Verkkoalustan on tätä varten tarjottava käyttöösi tehokas ja maksuton sisäinen valitustenkäsittelyjärjestelmä.

Jos verkkoalustan menettelyssä ilmenee ongelmia, voit olla yhteydessä Traficomiin.

Ei. Laiton sisältö määritellään muissa laeissa joko kansallisella tasolla tai EU:n tasolla. Esimerkiksi terroristinen sisältö tai lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä materiaali on määritelty laittomaksi EU-tason säädöksillä. Laitonta sisältöä voivat olla myös esim. toisen henkilön kunniaa tai yksityiselämää loukkaava sisältö, tekijänoikeuksia loukkaava sisältö tai lakien vastainen markkinointi. 

Ei. Epäillystä laittomasta sisällöstä voi ilmoittaa sille verkkoalustan tai säilytyspalvelun tarjoajalle, missä havaitsit sisällön. Palveluntarjoajan on tarjottava helposti käytettävä menettely ilmoitusten vastaanottamiselle.

Jos haitallinen sisältö ei ole laitonta, sitä ei käsitellä samalla tavalla kuin laitonta sisältöä. Menettelyt, joita palveluntarjoajien on DSA:n johdosta noudatettava, koskevat vain laitonta sisältöä koskevia ilmoituksia. Sen lisäksi DSA velvoittaa monikansallisia alustajättejä arvioimaan ja hallitsemaan riskejä ja luomaan kriisinhallintamekanismeja, joilla ehkäistään merkittäviä yhteiskunnallisia haittoja. Näissä toimenpiteissä täytyy huomioida haitalliset sisällöt laajemminkin, mukaan lukien disinformaatio ja erilaiset tiedon vääristämiskeinot.

Alusta voi tehdä rajoituksia, jos käyttäjän toimittama sisältö on laitonta tai käyttöehtojen vastaista. Palveluntarjoajan on esitettävä selkeät ja täsmälliset perustelut rajoituspäätökselleen. Perusteluissa on yksilöitävä:

• mihin tosiasioihin ja olosuhteisiin päätös perustuu
• onko päätöksenteossa käytetty automatisoituja välineitä
• onko päätös tehty sisällöstä, joka on havaittu tai tunnistettu automatisoiduilla välineillä
• laittoman sisällön osalta viittaus oikeudelliseen perusteeseen ja selvitys miksi tietoja pidetään laittomana sisältönä tällä perusteella
• ehtorikkomuksen osalta viittaus sopimusperusteeseen ja miksi tietoja pidetään yhteensopimattomana sisältönä tällä perusteella.

DSA vaatii, että palveluntarjoajat kertovat avoimesti moderointipäätöksistään. Palvelun on julkaistava raportit kaikesta sisällön moderoinnista vähintään kerran vuodessa. Raporttien on oltava koneluettavia, selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. 

Verkkoalustojen on lisäksi toimitettava rajoituspäätökset perusteluineen komission ylläpitämään julkiseen tietokantaan.

Kun palveluntarjoaja poistaa sisällön, estää siihen pääsyn tai alentaa sen sijoitusta, voi sisällön verkkoalustalle ladannut käyttäjä tehdä asiasta valituksen suoraan palveluntarjoajalle. Palveluntarjoaja voi rajoittaa sisältöä, joka on laitonta tai käyttöehtojen vastaista. Sisällön julkaissut henkilö tai taho voi valittaa päätöksestä molemmissa tapauksissa. Jos valitus ei johda tyydyttävään ratkaisuun, sisällön julkaissut henkilö tai taho voi riitauttaa verkkoalustan tekemän päätöksen joko tuomioistuimen ulkopuolisessa riidanratkaisuelimessä tai yleisessä tuomioistuimessa.

Ellet ole saanut alustalta tietoa sinuun kohdistetuista rajoitustoimista tai niiden perusteista, voit olla yhteydessä Traficomiin. Ole yhteydessä myös, jos alusta ei tarjota sinulle tietoa valitusmahdollisuuksista.

Kun verkkoalusta keskeyttää tai lopettaa palvelun tarjoamisen käyttäjälle tai sulkee käyttäjän tilin tilapäisesti tai pysyvästi, käyttäjä voi tehdä asiasta valituksen suoraan verkkoalustalle. Palveluntarjoaja voi sulkea tai jäädyttää tilin laittoman tai käyttöehtojen vastaisen toiminnan perusteella. Jos valitus ei johda tyydyttävään ratkaisuun, palvelun käyttäjä voi riitauttaa verkkoalustan tekemän päätöksen joko tuomioistuimen ulkopuolisessa riidanratkaisuelimessä tai yleisessä tuomioistuimessa.

Ellet ole saanut alustalta tietoa sinuun kohdistetuista rajoitustoimista tai niiden perusteista, voit olla yhteydessä Traficomiin. Ole yhteydessä myös, jos alusta ei tarjota sinulle tietoa valitusmahdollisuuksista.

Kun verkkoalusta keskeyttää, lopettaa tai rajoittaa rahasuoritukset, käyttäjä voi tehdä asiasta valituksen suoraan verkkoalustalle. Palveluntarjoaja voi rajoittaa maksuja, jos käyttäjän julkaisema sisältö on laitonta tai käyttöehtojen vastaista. Päätöksestä voi valittaa molemmissa tapauksissa. Jos valitus ei johda tyydyttävään ratkaisuun, palvelun käyttäjä voi riitauttaa verkkoalustan tekemän päätöksen joko tuomioistuimen ulkopuolisessa riidanratkaisuelimessä tai yleisessä tuomioistuimessa.

Ellet ole saanut alustalta tietoa sinuun kohdistetuista rajoitustoimista tai niiden perusteista, voit olla yhteydessä Traficomiin. Ole yhteydessä myös, jos alusta ei tarjota sinulle tietoa valitusmahdollisuuksista.

Kyllä, säännöt koskevat kaikkia palveluja, joita tarjotaan EU:n alueelle; myös sellaisia palveluja, joiden tarjoaja on sijoittautunut Euroopan unionin ulkopuolelle. Suomessa oleva palvelun käyttäjä voi aina valittaa DSA:n vastaisesta toiminnasta suomalaiselle valvovalle viranomaiselle.  

Palvelun käyttäjä voi valittaa alustajättien menettelystä samalla tavalla, kuin muidenkin verkkoalustojen menettelyistä, eli tekemällä asiasta valituksen suoraan alustajätille. Alustajättien, kuten kaikkien verkkoalustojen, on tätä varten tarjottava käyttäjille pääsy sisäiseen valitustenkäsittelyjärjestelmään. Jos sisäistä valitustenkäsittelyjärjestelmää ei ole tarjolla, asiasta voi tehdä valituksen valvontaviranomaiselle. 

Monikansallisia alustajättejä, kuten suuria somealustoja, valvoo EU:n komissio ja sen maan viranomainen, jossa on kyseisen yrityksen päätoimipaikka. Alustajättien toimintaan liittyvissä ongelmissa voi olla yhteydessä myös Traficomiin, joka voi siirtää ilmoituksen eteenpäin toimivaltaiselle viranomaiselle.

Verkkoalustalla on oltava tarjolla sisäinen valitustenkäsittelyjärjestelmä. Sen kautta käyttäjä voi hakea muutosta verkkoalustan päätökseen esimerkiksi sisällön poistamisesta tai käyttäjätilin sulkemisesta. Verkkoalustan on käsiteltävä valitukset oikea-aikaisesti, syrjimättömästi, huolellisesti ja ei-mielivaltaisesti. 

Jos olet tyytymätön verkkoalustan valitustenkäsittelyjärjestelmän kautta antamaan päätökseen, voit edelleen hakea muutosta tuomioistuinten ulkopuoliselta riidanratkaisuelimeltä. Sinulla on aina myös oikeus saattaa kiista riita-asiana vireille toimivaltaisessa yleisessä tuomioistuimessa. 

Verkkoalustan on päätöksessään kerrottava selkeästi, miten siihen voi hakea muutosta. Käyttäjälle on myös kerrottava, minkälaiset oikeussuojakeinot hänellä on käytettävissään. 
Käyttäjänä sinulla on oikeus viedä asia myös suoraan tuomioistuimen ulkopuoliseen riidanratkaisuun tai tuomioistuimeen, vaikka et olisi tehnyt valitusta verkkoalustalle.

Suomessa ei tällä hetkellä ole DSA:n mukaista tuomioistuinten ulkopuolista riidanratkaisuelintä, joka käsittelisi digitaalisten palveluiden tarjoajien ja käyttäjien välisiä erimielisyyksiä. Palveluja Suomessa käyttävillä on silti mahdollisuus valittaa muissa EU-maissa sijaitseviin DSA:n tarkoittamiin tuomioistuinten ulkopuolisiin riidanratkaisuelimiin.

Kansallisen digipalvelukoordinaattorin (Suomessa Traficom) on pyynnöstä sertifioitava jäsenvaltioon sijoittautunut, DSA:n vaatimukset täyttävä tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin. Sertifioidulla tuomioistuinten ulkopuolisella riidanratkaisuelimellä ei ole toimivaltaa määrätä osapuolia sitovaa ratkaisua riidalle, vaan palvelun käyttäjä voi viime kädessä saattaa kiistan riita-asiana vireille yleisessä tuomioistuimessa.

DSA antaa myös jäsenvaltioille mahdollisuuden perustaa tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen, joka voi käsitellä käyttäjien ja alustojen välisiä riitoja, jotka liittyvät sisällön moderointiin ja käyttäjätilien sulkemiseen. Suomessa tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen perustamisesta tulisi säätää kansallisessa laissa.  Tämänhetkisen tiedon mukaan Suomeen ei olla perustamassa DSA:ssa tarkoitettua tuomioistuinten ulkopuolista riidanratkaisuelintä.

Kaikkia digipalveluasetuksen soveltamisalaan kuuluvia palveluja kutsutaan yhteisesti välityspalveluiksi. Erilaisia välityspalvelukategorioita ovat

• pelkkä siirtotoiminta kuten internetyhteyksien tarjonta loppukäyttäjille 
• välimuistiin tallentaminen kuten sisällönjakeluverkot, content delivery networks, käänteisten välityspalvelinten tai sisällön sovituksen tekevien välityspalvelinten tarjoaminen
• säilytyspalvelut, jotka käsittävät palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen tallentamisen palvelun vastaanottajan pyynnöstä (ns. hosting-palvelut, esimerkiksi ns. pilvipalvelut, verkkoisännöinti tai hakukonemainontapalvelut).

• verkkoalustat, eli säilytyspalvelun tarjoajat, jotka palvelun vastaanottajan pyynnöstä paitsi tallentavat myös levittävät tietoa rajoittamattomalle yleisölle. Tietojen levittäminen on rajoittamatonta myös silloin, kun palvelu edellyttää käyttäjiltä rekisteröintiä/hyväksyntää, joka tapahtuu automaattisesti ilman erillistä ihmisen tekemää päätöstä tai valintaa. 
• Verkkoalustoihin lukeutuvat myös verkon markkinapaikat, joilla kuluttajat ja elinkeinonharjoittajat käyvät kauppaa, eli tekevät etäsopimuksia. Verkon markkinapaikka on digitaalinen alusta, joka sopii myyjän kanssa siitä, että myyjä voi tarjota palvelujaan tai tuotteitaan kyseisen alustan, esimerkiksi verkkosivuston tai mobiilisovelluksen kautta. Verkon markkinapaikkoja voivat olla esimerkiksi matka- ja hotellinvaraussivustot tai käytettyjen tavaroiden kauppasivustot.
• Verkkoalustoihin kuuluvat myös monikansalliset alustajätit, eli erittäin suuret verkkoalustat ja hakukoneet. Nämä ovat palveluita, joilla on yli 45 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää EU:n alueella kuten Facebook, Instagram, Google-hakukone ja Amazon-verkkokauppa.

Periaatteessa viranomaisten tarjoamia verkon välityspalveluja ei ole suljettu digipalveluasetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Ne kuuluvat asetuksen soveltamisalaan silloin, kun palvelun voidaan katsoa olevan Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) tarkoitettu palvelu ja ylipäänsä tietoyhteiskunnan palvelu ja välityspalvelu, josta tavallisesti maksetaan korvaus. Palvelun tarjoaminen perustuu siten asiakassuhteeseen ja on yleensä maksullista. Välityspalvelun määritelmässä ei anneta merkitystä sille, onko kysymyksessä julkinen vai yksityinen palvelu.

DSA:n tietyt velvoitteet eivät koske pieniä yrityksiä eikä mikroyrityksiä, jotka on määritelty Euroopan komission suosituksessa 2003/361/EY.

Mikroyritys on yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. 

Pieni yritys on komission suosituksen mukaan yritys, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa.

Yrityksen koko (työntekijämäärä, liikevaihto ja taseen loppusumma) ei ole ainoa huomioon otettava tekijä, kun selvitetään, onko kyseessä pieni yritys tai mikroyritys. Yritys voi näillä tiedoilla tarkasteltuna olla hyvinkin pieni, mutta se ei silti välttämättä täytä pieni- tai mikroyritys -määritelmän vaatimuksia, jos sen käytettävissä ovat huomattavat lisäresurssit esimerkiksi siksi, että sen omistaa suurempi yritys tai se on yhteydessä tai kumppanuussuhteessa suuremman yrityksen kanssa. 

Rakenteeltaan monimutkaisemmista yrityksistä saatetaan edellyttää tapauskohtaista analyysia, jotta varmistetaan, että pieni- tai mikroyrityksinä pidetään ainoastaan niitä, jotka ovat komission suosituksen hengen mukaisia. Yritys on riippumaton, jos se on täysin itsenäinen, eli sillä ei ole omistuksia muissa yrityksissä eikä muilla yrityksillä ole omistuksia siinä tai sillä on enintään 25 %:n omistus yhden tai useamman muun yrityksen pääomasta tai äänimäärästä ja/tai ulkoisilla tahoilla on enintään 25 %:n omistus kyseisen yrityksen pääomasta tai äänimäärästä. 

Erittäin suuret verkkoalustat ja hakukoneet ovat palveluita, joilla on yli 45 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää EU:n alueella. Tällaisia alustoja ovat mm. Facebook, Instagram, Google-hakukone, Tiktok ja Amazon. EU komissio nimeää palvelut, jotka täyttävät erittäin suuren verkkoalustan tai hakukoneen määritelmän. Alustajättien toimintaa valvoo EU:n komissio yhdessä sen maan viranomaisen kanssa, jossa kyseisen alustajätin päätoimipaikka sijaitsee. Yhdenkään alustajätin päätoimipaikka ei ole Suomessa.

Sääntöjä sovelletaan myös sellaisiin Euroopan unionin ulkopuolelle sijoittautuneisiin palveluntarjoajiin, jotka tarjoavat palvelujaan EU:n alueelle. Jos ne eivät ole sijoittautuneet EU:hun, niiden on nimettävä laillinen edustaja. Monet yritykset joutuvat tekemään tämän jo nyt muissa säädöksissä asetetun velvoitteen vuoksi. Mikäli EU:n ulkopuolinen yritys ei nimeä laillista edustajaa, siihen kohdistuvia valituksia voi käsitellä minkä tahansa EU-maan valvova viranomainen.

Digipalveluasetuksen myötä erilaisilla yhteisöillä on mahdollisuus hakea luotetun ilmoittajan asemaa. Luotettujen ilmoittajien tarkoitus on torjua laitonta sisältöä internetissä. Verkkoalustojen on käsiteltävä luotetuilta ilmoittajilta tulevat ilmoitukset laittomasta sisällöstä ensisijaisesti ja viivyttelemättä.

Jokaisessa EU-maassa on yksi tai useampi viranomainen, jonka tehtävä on valvoa, että maahan sijoittautuneet yritykset noudattavat palveluissaan DSA:ta. Nämä viranomaiset vastaanottavat myös kansalaisilta ja muilta käyttäjiltä kyselyitä ja valituksia. Jos käyttäjältä tuleva aiheellinen valitus koskee toisessa maassa sijaitsevaa yritystä, viranomainen siirtää sen eteenpäin oikean jäsenmaan viranomaiselle ratkaistavaksi.

Suomessa DSA:n pääasiallinen valvontaviranomainen on Traficom. Tiettyjä velvoitteita valvovat kuluttaja-asiamies ja tietosuojavaltuutettu. Digijättejä koskevat DSA:n tiukimmat ja laajimmat velvoitteet ja niitä valvoo EU-komissio.

Jos valvova viranomainen toteaa, että asetusta on rikottu, se voi sopia palvelun tarjoajan kanssa, miten tilanne korjataan tai määrätä tehtävät korjaukset. Ellei palvelun tarjoaja tee korjauksia, viranomainen voi määrätä sille uhkasakon tai seuraamusmaksun.

DSA:n noudattamista valvova viranomainen voi velvoittaa DSA:ta rikkovan palvelun tarjoajan lopettamaan asetuksen rikkomisen ja korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä kohtuullisessa ajassa.

Tarvittavista korjauksista voidaan myös neuvotella viranomaisen ja palvelutarjoajan kesken. Palvelun tarjoaja voi antaa viranomaiselle sitoumuksen, jossa se vakuuttaa tekevänsä tarvittavat korjaukset. Jos palveluntarjoaja rikkoo antamansa sitoumuksen, viranomainen voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi.  Myös tapaukset, joissa viranomainen on hyväksynyt sitoumuksen perustuen puutteellisiin, virheellisiin tai harhaanjohtaviin tietoihin, voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn. 

Valvova viranomainen voi tehostaa päätöstään tai määräystään asettamalla palvelun tarjoajalle uhkasakon. Uhkasakko asetetaan päiväkohtaisesti juoksevana. Uhkasakon enimmäismäärä on 5 prosenttia palveluntarjoajan liikevaihdosta kultakin viivästyspäivältä. Määrä lasketaan asettamispäätöstä edeltävän tilikauden keskimääräisestä päivittäisestä maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Jos palveluntarjoaja tahallaan tai huolimattomuuttaan rikkoo tai laiminlyö tiettyjä DSA:n säännöksiä, valvova viranomainen voi määrätä seuraamusmaksun. Enimmillään seuraamusmaksu voi olla 6 prosenttia palveluntarjoajan edeltävän vuoden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Seuraamusmaksun määrääminen on luonteeltaan merkittävä hallintotoimi, ja sitä on tarkoitus käyttää viimesijaisena keinona kaikkein vakavimmissa DSA:n rikkomistilanteissa.

Soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä Traficomin datatalous-verkostoon täyttämällä lomakkeen.