Harrasteilmailun turvallisuusprojekti

Hieman yli vuoden kestäneen Harrasteilmailun turvallisuusprojektin tulokset on koottu yhteen 12.1.2016 julkaistuun loppuraporttiin (ks. linkki alla). Harrasteilmailun turvallisuus on huolestuttanut viime vuosien heikentyneen turvallisuustilanteen takia. Jämijärven tuhoisan, kahdeksan ihmishenkeä vaatineen onnettomuuden seurauksena (silloinen) Trafi teki harrasteilmailun riskeistä laaja-alaisen kartoituksen. Sen julkistamistilaisuudessa 29.10.2014. liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko edellytti, että Trafi käynnistää projektin, jonka tarkoituksena on tukea harrasteilmailuyhteisöä turvallisuustyökalujen suunnittelussa ja niiden käyttöönotossa ilmailukerhoissa. Harrasteilmailun turvallisuusprojekti kesti 10.11.2014 vuoden 2015 loppuun.

Projekti ilmailuyhteisön yhteinen työnäyte

Projekti tehtiin ilmailuyhteisössä tiiviissä yhteistyössä Suomen Ilmailuliiton (SIL), Suomen Moottorilentäjien Liiton (SMLL), Finavian ja Ilmatieteen laitoksen (IL) kanssa. Mukana oli suuri määrä vapaaehtoisia ilmailun harrastajia ja vaikuttajia. Ilman heidän vahvaa osallistumistaan mitään projektin tuloksista ei olisi saavutettu. Yhteisö teki työtä oman turvallisuutensa eteen yhteisen päämäärän eli turvallisen ja elinvoimaisen ilmailuharrastuksen varmistamiseksi.

Projektin keskeiset tulokset tähtäävät tulevaisuuteen

Keskeisinä tavoitteina oli luoda yhdessä ilmailuyhteisön kanssa Suomen harrasteilmailulle turvallisuustyön toimintamalli, joka tukee yhteisöä sen omassa turvallisuustyössä sekä luoda Trafille malli, jolla Trafi voi jatkossa tukea tätä työtä. Projektissa tuli myös huolehtia siitä, että Harrasteilmailun riskikartoituksen toimenpide-ehdotukset viedään soveltuvin osin käytäntöön.

Keskeisinä tuloksina ovat Suomen harrasteilmailun turvallisuustyön toimintamalli, jossa, johon Trafi, SMLL, SIL, Finavia ja IL ovat tulevina vuosina sitoutuneet. Trafiin luotiin uusi toimintamalli saadun palautteen pohjalta. Muita keskeisiä tuloksia ovat mm. turvallisen toiminnan malli ilmailukerhoille sekä Trafi-SIL-SMLL-analysointiyhteistyössä syntyneet turvallisuustiedotteet, nettipohjainen ilmailun karttasovellus harrastajien hyödynnettäväksi ja yhteistyössä (Trafi, SIL, SMLL, Finavia, IL) järjestetty Lentoon!- turvallisuusseminaari 14.-15.11.2015 Vantaalla, Rovaniemellä, Kuopiossa ja Oulussa. Koulutuksen tueksi ja hyvän tiedon jakamiseksi perustettiin koulutusmateriaalipankki, johon vapaaehtoisten ilmailijoiden lähettämien materiaalien lisäksi tilattiin kattava ja käytännönläheinen sääoppipaketti Ilmatieteen laitokselta sekä tuotettiin ultraopettajille ja tarkastuslentäjille tukimateriaalia.

Lämmin kiitos kaikille projektissa mukana olleille. Tästä on hyvä jatkaa yhteistyötä tulevina vuosina.

Lisätietoja:

Turvallisuusprojektin vetäjä, johtava asiantuntija Heli Koivu, heli.koivu(at)traficom.fi

Yleisilmailun koordinaattori, erityisasiantuntija Jani Hottola, jani.hottola(at)traficom.fi

Harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojekti käynnistettiin 10.11.2014. Projektin taustalla on laaja-alainen harrasteilmailun riskikartoitus, joka tehtiin liikenne- ja kuntaministerin toimeksiannosta. Syynä toimeksiantoon oli poikkeuksellisen suuri kuolemantapausten määrä harrasteilmailussa viimeisen kolmen vuoden aikana.

Harrasteilmailun turvallisuutta on Traficomin toimesta analysoitu tapahtuneiden onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja poikkeamien pohjalta. Tämä työ on jo johtanut moniin toimenpiteisiin harrasteilmailun turvallisuuden parantamiseksi.

Jämijärven onnettomuus

Jämijärvellä 20.4.2014 sattunut tuhoisa, kahdeksan ihmishenkeä vaatinut lento-onnettomuus herätti kuitenkin kysymykset:

• Mitkä ovat harrasteilmailun riskit ja mitkä olisivat hyväksyttävät riskitasot?
• Kattavatko jo määritellyt turvallisuutta parantavat toimenpiteet koko harrasteilmailun toimijat ja osa-alueet?

Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen antoi 24.4.2014 riskikartoituksen suorittamisesta Trafille toimeksiannon (LVM/869/00/2014). Riskikartoituksen loppuraportti julkistettiin 29.10.2014. Raportti löytyy Traficomin nettisivuilta.

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaraportti Jämijärven onnettomuudesta julkaistiin 16.4.2015.

Projektin käynnistäminen

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko edellytti harrasteilmailun turvallisuusraportin luovutustilaisuudessa 29.10.2014, että Trafin pääjohtaja käynnistää projektin, jonka tarkoituksena on tukea harrasteilmailuyhteisöä turvallisuustyökalujen suunnittelussa ja niiden käyttöönotossa ilmailukerhoissa. Ministerin toivomuksena oli myös, että projektille nimetään päätoiminen vetäjä.

Trafin tiedotteessa 7.11.2014 todettiin:

”Pääjohtaja Kari Wihlman on tänään päättänyt käynnistää harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojektin ja nimittänyt projektin päätoimiseksi vetäjäksi Heli Koivun 10.11. alkaen. Tehtävä on määräaikainen vuoden 2015 loppuun asti.

Heli Koivu toimi harrasteilmailun riskikartoitus -projektin vetäjänä, joten hän tuntee harrasteilmailun riskit ja kartoituksessa esitetyt toimenpide-ehdotukset erittäin hyvin ja kehittämisprojekti voi käynnistyä välittömästi.”

Projekti käynnistettiin 15.12.2014 työryhmien starttitilaisuudella Trafissa. Turvallisuusviestinnän työryhmätyössä oli osallistujia Trafin lisäksi Suomen Ilmailuliitosta, Suomen Moottorilentäjien Liitosta sekä muualta ilmailuyhteisöstä.

Tammikuun lopussa 31.1.2015 pidettiin perinteinen turvallisuusseminaari Ilmailumuseolla, jossa projektin teemoja ja etenemistä käsiteltiin laajasti.

Lue myös LVM:n tiedotteet:
Raportti: Ilmailukerhojen ja harrastajien kehitettävä turvallisuuttaan(29.10.2014)
Risikko: Harrasteilmailun turvallisuuden kehittäminen on yhteinen asia(29.10.2014)

Perusperiaatteina projektissa ovat yhdessä tekeminen sekä yhteistyössä suunnitellut käytännönläheiset ja vaikuttavat toimenpiteet. Työssä kokeillaan rohkeasti uusia turvallisuusviestinnän keinoja ja yhteistyötapoja. Kaikki tekeminen tähtää siihen, että projektin tulosten pohjalta luodaan toimivia malleja, joita jatkossa voidaan käyttää turvallisuustyössä.

Tavoitteet

Projektin tavoitteena on

• yhdessä harrasteilmailuyhteisön kanssa luoda Suomen harrasteilmailulle turvallisuustyön toimintamalli ja menetelmät vastuumäärityksineen:
  • vahvistaa mallia, jossa Suomen harrasteilmailuyhteisö vastaa itse turvallisuuden kehittämisestä
  • luoda Trafille malli, jolla Trafi voi jatkossa tukea harrasteilmailun turvallisuustyötä. Mallissa huomioidaan Suomen sitoutuminen Euroopan lentoturvallisuusviraston EASAn yleisilmailun kehitystyöhön sekä viranomaistoiminnan priorisointi

• huolehtia siitä, että harrasteilmailun riskikartoituksen loppuraportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset käsitellään asianmukaisesti
• kiinnittää huomiota erityisesti
  • ilmailuyhteisön yhteisöllisyyden vahvistamiseen
  • koulutuksen kokonaisuuteen
  • tehokkaan turvallisuusviestinnän lisäämiseen
  • ilmailuyhteisön yhteistyön lisäämiseen ja harmonisointiin sekä
  • parhaiden käytäntöjen jakamiseen.

Työtavat

Projekti on työtavoiltaan viranomaisten, ilmailuyhteisön liittojen, toimikuntien, kerhojen ja yksittäisten ilmailijoiden yhdessä tekemistä. Projektisuunnitelma ja työryhmäjako muodostivat alun, jonka pohjalta lähdettiin yhteistyössä rakentamaan tarkempaa suunnitelmaa.

Keväällä 2015 projektin puitteissa toteutettiin yhteisöllisyystyöpaja, johon osallistui projektin työryhmien vetäjien lisäksi edustajia Finaviasta sekä Suomen Ilmailuliiton (SIL) ja Suomen Moottorilentäjien Liiton (SMLL) hallituksista puheenjohtajineen. Sen tulosten pohjalta työstettiin yhteinen toimintasuunnitelma, jonka kaikki osapuolet hyväksyivät.

Syyskuussa 2015 pidettiin Turvallisen toiminnan malli -ohjetyön aloitustyöpaja. Syksyn kuluessa on saatu aikaan yhteisesti hyväksytty turvallisen toimintakulttuurin ohje, jota kerhot voivat käyttää turvallisuustyössään.

Keväällä 2015 alkaneen yhteistyökokeilun aikana nimetyt SIL:in ja SMLL:n jäsenet ovat analysoineet luottamuksellisesti purjelennon, ultrakevyiden koneiden ja moottorilentotoiminnan lentokoneiden lentoturvallisuusilmoitukset vuosilta 2012-2014. Näiden pohjalta on tehty turvallisuustiedotteita, joita on julkaistu sitä mukaa kun työ on edennyt. Yhteistyö viranomaisten, liittojen ja ilmailuharrastajien välillä jatkuu myös tulevaisuudessa yhteisten työpajojen, tapaamisten ja tilaisuuksien merkeissä.

Onnettomuustutkintakeskus OTKES ei puolueettomana turvallisuustutkintaviranomaisena osallistu suoraan projektin työryhmätyöhön, mutta oli mukana aloitustilaisuudessa ja tukee työtä erityisesti tuomalla työtä hyödyttävää turvallisuustietoa, jota se saa kansainvälisen turvallisuustutkintaviranomaisten verkoston kautta.

Projekti on jaettu viiteen osakokonaisuuteen, joista jokaiseen nimettiin työryhmä ja ryhmälle erityiset tavoitteet. Ryhmä 1 keskittyy erityisesti ilmailuyhteisön yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja yhteistyön lisäämiseen, ryhmä 2 koulutuksen kokonaisuuden parantamiseen, ryhmä 3 tehokkaan turvallisuusviestinnän lisäämiseen, ryhmä 4 kansallisen viranomaissääntelyn kehittämiseen ja ryhmä 5 eri maiden parhaiden turvallisuuskäytäntöjen selvittämiseen ja näihin liittyvän tiedon jakamiseen.

Lisäksi riskikartoituksen loppuraportin toimenpidesuositukset on jaettu ryhmille niiden vastuualueiden mukaisesti. Ryhmien osallistujat ovat Trafin, Suomen Ilmailuliiton, Suomen Moottorilentäjien Liiton, Finavian ja Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoita sekä muita projektiin kutsuttuja asiantuntijoita ilmailuyhteisöstä. Sama henkilö voi osallistua useammankin ryhmän työhön, ja toisaalta kaikkien ryhmien työssä löytyy selviä yhtymäkohtia muiden ryhmien työhön.

Työryhmien työskentely

Työryhmät voivat työn edetessä kutsua työhön mukaan lisää asiantuntijoita niiltä osa-alueilta, joilta siihen on tarvetta. Toimenpiteiden toteutuksessa käytetään erilaisia alatyöryhmiä ja projektiryhmiä tai yksittäisiä henkilöitä. Toimenpiteiden toteuttajat kootaan aina tarpeen mukaan Trafista ja/tai muista osallistujatahoista. Kuka tahansa ilmailija voi omalta osaltaan tukea työryhmien työtä näille nettisivuille rakennettavan työryhmätilan ja sen keskustelutoiminnon kautta.

Ryhmät järjestäytyivät aloitustilaisuudessa 15.12.2014, kävivät läpi tavoitteet ja suunnittelivat työn toteutusta. Projektia esiteltiin myös Suomen Ilmailumuseon lentoturvallisuusseminaarissa 31.1.2015. Trafin ja Suomen Urheiluilmailuopiston järjestämään tilaisuuteen osallistui noin 90 alan harrastajaa. Katso tilaisuuksien anti ja ryhmien tarkemmat suunnitelmat sivun oikean reunan linkeistä.

Työryhmä 1 - yhteisöllisyyden vahvistaminen ja käytäntöjen harmonisointi

Työryhmän päätavoite on luoda Suomen harrasteilmailulle turvallisuustyön toimintamalli ja menetelmät sekä vahvistaa mallia, jossa Suomen harrasteilmailuyhteisö vastaa itse turvallisuuden kehittämisestä. Samalla kehitetään malli, jolla Trafi voi jatkossa tukea harrasteilmailun turvallisuustyötä.

Ryhmä etsii toimivia ja myös uudenlaisia keinoja ilmailuyhteisön yhteisöllisyyden lisäämiseksi ja yksittäisten harrastajien tavoittamiseksi turvallisuustyössä ja kerhotoiminnassa. Ryhmän tavoitteena on yhteistyön lisääminen liittojen, kerhojen ja harrasteilmailun eri lajien välillä sekä ilmailuyhteisön ja viranomaisten välillä. Ryhmä etsii myös keinoja yhdistyksistä, kerhoista ja yksittäisiltä ilmailijoilta löytyvien turvallisuutta edistävien toimintatapojen saamiseksi koko ilmailuyhteisön käyttöön.

Työssä pyritään tunnistamaan mahdolliset olemassa olevat haasteet ja esteet ilmailuyhteisön tehokkaalle yhteistyölle ja löydetään ratkaisut niiden poistamiseen: tunnistetaan, millä toimintatapojen muutoksilla päästään viiden keskeisen osa-alueen osalta toivottuun lopputulokseen.

Työryhmä 2 - koulutuksen kokonaisuus

Koulutuksen kokonaisuus -työryhmän erityisiksi tavoitteiksi on asetettu hyvän tiedon jakaminen, opettajien tukeminen ja käytännönläheisyys koulutuksessa. Ryhmä käy läpi, syventää ja priorisoi harrasteilmailun riskikartoituksen koulutukseen liittyvät toimenpidesuositukset, suunnittelee toimenpiteiden toteutuksen ja vie työn käytäntöön. Tavoitteena oli määritellä ensisijaiset kehityskohteet ja aloittaa työ jo talven aikana, jotta työn tulokset saatiin käyttöön kesän lentokaudella.

Ryhmä etsii ja toteuttaa toimivia ja myös uudenlaisia keinoja koulutuksen kokonaisuuden kehittämiseen yhteistyössä erityisesti ryhmän 5 kanssa.

Työryhmä 3 - tehokkaan turvallisuusviestinnän lisääminen

Turvallisuusviestinnän työryhmän erityisiksi tavoitteiksi on asetettu turvallisuustiedon tehokkaampaan hyödyntämiseen ja viestinnän keinoihin liittyviä asioita. Ryhmä käy läpi, syventää ja priorisoi harrasteilmailun riskikartoituksen turvallisuusviestintään liittyvät toimenpidesuositukset, suunnittelee toimenpiteiden toteutuksen ja vie työn käytäntöön. Tavoitteena oli, että tehokkaampaa viestintää voidaan hyödyntää jo talven aikana ja parantaa turvallisuutta kesän lentokaudella.

Ryhmä etsii ja toteuttaa toimivia ja uudenlaisia keinoja yhteisöllisyyden vahvistamiseen viestinnän keinoin yhteistyössä muiden työryhmien kanssa. Viestintä on tärkeässä roolissa myös koulutusasioissa sekä osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä.

Työryhmä 4 - kansallisen sääntelyn kehittäminen ja viranomaistehtävät

Harrasteilmailun kansallisten viranomaistehtävien työryhmän erityisiksi tavoitteiksi on asetettu harrasteilmailun viranomaistehtäviin liittyvien asioiden kehittäminen. Ryhmä käy läpi, syventää ja priorisoi harrasteilmailun riskikartoituksen viranomaistoimintoihin liittyvät toimenpidesuositukset, suunnittelee toimenpiteiden toteutuksen ja vie työn käytäntöön. Työssä huomioidaan Suomen sitoutuminen Euroopan lentoturvallisuusviraston EASAn yleisilmailun kehitystyöhön sekä viranomaistoiminnan priorisointi. Asiakkailta, niin harrasteilmailun riskikartoituksen sidosryhmäkyselystä kuin muualtakin kautta, saatu palaute otetaan toiminnan kehittämisessä huomioon.

Työryhmän tavoitteina ovat ns. isojen harrastekoneiden tilanteen selkiyttäminen, kansallisen harrasteilmailun säädös- ja määräystyön tukeminen kohti selkeämpää ja kevyempää, riskiperusteista sääntelyä, harrasteilmailun viranomaistehtävien siirtosuunnitelman esiselvitystyön tukeminen (Trafin nyt hoitamien tehtävien siirto harrasteilmailujärjestölle tai -järjestöille ilmailulain tai EASA-asetuksen 216/2008 nojalla) sekä lennokit harrasteilmailussa -kokonaisuuden tuominen keskusteluun tässäkin yhteydessä.

Työryhmä 5 - opittavaa vertailumaista

Kansainvälisen vertailutiedon työryhmän erityisiksi tavoitteiksi on asetettu vertailumaiden käytäntöjen selvittäminen muiden työryhmien osa-alueilla, jotta muiden maiden kokemuksia ja oppeja voitaisiin hyödyntää. Tavoitteena on ollut hankkia tietoa niin EASAlta ja EASAn jäsenmailta kuin myös muissa maissa toimivilta harrasteilmailun yhdistyksiltä ja kattojärjestöiltä.

Ryhmä kerää tietoa mm. rooleista ja vastuunjaosta viranomaisten ja ilmailuyhteisön välillä, harrasteilmailun viranomaistehtävien siirrosta, turvallisuustiedottamisesta, koulutuksesta, tilastoinnista, poikkeamaraportoinnista ja lennonsuunnittelusta. Lisäksi ryhmä huomioi EASAn käynnistämän General Aviation Road Map -projektin, jonka tarkoituksena on keventää harrasteilmailun määräyspohjaa.

Ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä projektin muiden työryhmien kanssa. Vertailumaista saatu tieto jaetaan muiden ryhmien kanssa, ja sen pohjalta laaditaan yhdessä parhaita käytäntöjä ja materiaalia Suomen oloihin sopivaksi.

Ammutaan ideat lentoon, ei alas!

Helsinki Fly In

Helsinki Fly In järjestettiin 22.-24.5.2015 Malmin lentokentällä. Projektiryhmäläiset osallistuivat tapahtumaan lauantaina 23.5.

Turku Airshow

Turku Airshow järjestettiin 6.–7.6.2015 Turun lentoasemalla. Trafi osallistui tapahtumaan omalla ständillään.

Trafin ständillä vieraili tasaiseen tahtiin ilmailijoita. Muun muassa harrasteilmailijoiden karttasovellus herätti mielenkiintoa ja lupakirjoista kysyttiin paljon. Muutama veneily-ja autorekisterikysymyskin esitettiin. Taustalla kuului moottorien jylinä ja lentonäytökset olivat upeaa katseltavaa.

Tapahtuman toinen päivä alkoi haasteellisesti, kun puuskainen tuuli oli siirtänyt koko Trafin telttaa. Rohkeasti yhdessä -mottoa soveltaen trafilaiset siirtelivät telttaa ja yrittivät löytää suunnan, jossa teltta ei muuttuisi liian ilmailuhenkiseksi ja liitelisi pois. Asia ratkesi vaihtamalla ständin rintamasuuntaa, siirtämällä Trafin pakettiauto tuulensuojaksi ja irrottamalla sivuseinät. Auton sivut koristeltiin teipatuilla Asenne ratkaisee -julisteilla ja omatekoisella opastekyltillä.

Sää oli viikonloppuna kylmä ja tuulinen, vaikka aurinko näyttäytyikin välillä. Kerrospukeutuminen ja sotaveteraaniyhdistyksen tarjoilema maukas ja tulikuuma hernerokka pitivät porukan lämpimänä.

Kuhmo Fly In

10.–12.7. järjestettiin Kuhmo Fly In -ilmailutapahtuma.

Trafilla oli lentokonehallissa oma ständi, jossa kerrottiin
harrasteilmailun turvallisuusprojektista, jaettiin projektin tuloksena syntyneitä turvallisuustiedotteita ja esiteltiin testikäytössä olevaa uutta karttasovellusta, jonka tavoitteena on helpottaa lentäjien lennonvalmistelua.

Trafi piti myös esitelmän turvallisuusprojektin taustoista ja tuloksista. Kuuntelemassa oli noin parikymmenpäinen joukko. Esityksen jälkeen saatiin hyviä kehitysideoita karttasovellusta varten. Ständillä keskusteltiin lentokerhojen toiminnasta, lupakirja-asioista ja ilmailusta yleensä.

Valvonnan tarkastajat puolestaan pitivät ulkona tarkastuspistettä, jossa paikalle saapuneet lentäjät kävivät näyttämässä lupakirjansa ja koneidensa asiapaperit vapaaehtoispohjalta. Malli oli uusi, ja se sai hyvän vastaanoton ilmailijoiden parissa – valtaosa tapahtumassa olleista koneista kävi pisteellä.

Trafin jakamat minttupastillit otettiin ilolla vastaan ja herjaa heitettiin niiden mahdollisista vaikutuksista. Tapahtuman tunnelma oli hyvä, vaikka sää oli pilvinen ja sääskiä piti karkottaa Offin voimin.

Jämi Fly In

Jämi Fly In -tapahtuma pidettiin Jämijärvellä 18.-19.7.2015.

Trafin osastolla riitti vilinää, ja tunnelma oli kohdillaan. Osastolla kerrottiin muun muassa harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojektista ja jaettiin koulutus- ja turvallisuusmateriaalia.

Lisäksi kävijöiltä kerättiin ilmailukokemuksia, jotka voisivat olla opiksi ja hyödyksi muille ilmailijoille. Parhaat oppitarinat tullaan julkaisemaan projektin sivuilla nimettöminä, ja osallistujien kesken arvotaan palkintoja. Myös paras tarina palkitaan. Lisäksi trafilaiset kyselivät kävijöiltä kehitysideoita parempaan sääntelyyn.

Keli suosi vierailijoita – aurinko paistoi ja ilma oli lämmin. Hyvällä ilmalla lentonäytöksiä kelpasi katsella.

Heinäkuun 2015 Jämi Fly In -tapahtumassa projektiryhmäläiset keräsivät kävijöiltä ilmailukokemuksia, jotka voisivat olla opiksi ja hyödyksi muille ilmailijoille. Ilmailun oppitarinoita sekä kehitysideoita kirjoittaneiden kesken arvottiin neljä palkintoa, jotka on lähetetty voittajille. Myös paras oppitarina palkittiin.

Tässä esimerkkejä tähän asti kerätyistä kokemuksista ja kehitysehdotuksista:

1. Oppitarinani ilmailun kantapääakatemiasta opiksi ja hyödyksi muille ilmailijoille

”Starttasin Forssan kentältä, päivä oli muistaakseni 12.1.1992, ultrakevytkoneellani U-112 Super Koala. En saanut siiven yläpintaa raaputettua aivan puhtaaksi, vaan siihen jäi huurretta. Koneessa oli yksinlentoon hirvittävän tehokas 64 hp moottori, joita Rotaxeja oli toisinaan leikannut kiinni. Moottoria en työntänyt aivan täysteholle sitä sääliäkseni. Minulla oli liian jyrkkä nousukulma sille teholle. Lisäksi haittaa oli huurteesta siivessä. Sivutuuli painoi minut startin jälkeen oikealle. Metsänreuna lähestyi ja kone vajosi latvojen korkeudelle. Täysi tehokaan ei enää pelastanut tilannetta. Puut rapisivat pohjassa, joten oli tehtävä pakkolasku tuuheaan koivikkoon. Itse loukkaannuin hyvin lievästi. Kone käytännöllisesti katsoen tuhoutui. Oppi on tämä: startissa aina aivan täysi teho. Huurteet pois.”

”Mallia Seinäjoki: Mentiin ”vähän” sivuluistoa. Oli muuten kumit kuumina. Tilanne lähti, kun kapulta meni jalka jarrujen väliin. Vauhtia n. 260 km/h.”

”Kannattaa tarkastella säätiedot uudelleen ennen joka lentoa. Kerran oli tuntia aikaisemmalla lennolla ollut pilven pohjat yli 1000 ft, mutta kun lähdin uudestaan ilmaan, pääsin juuri ja juuri laskukierroskorkeuteen ja takaisin laskuun.”

”Kaveri laski kiitotielle vajaaksi pieneen nyppylään, onneksi ilman vahinkoja.”

”Olin lentänyt koko pitkän päivän PIC-tunteja ympäri Suomea C152:lla. Lähestyin lentokentän lähialueen ilmoittautumispaikkaa ja ilmoittauduin. Lennonjohtaja selvitti laskukierrokseen ja sanoi lisäksi, kuten olin kuulevinani, että ”Observe light signal over the city”. Hämmästelin ja pyysin sanomaan uudelleen. Kun lennonjohtaja sanoi toisen kerran: ”Observe light signal over the city”, vastasin kuuliaisesti: ”Observing” ja jatkoin kohti kenttää. Ihmettelin, miksi pitää tarkkailla valosignaalia kaupungin yllä, kunnes vastaan lensi pienkone ja tajusin, että kyseessä oli ”light single (engine)”.

”Toistaiseksi itselle ei ole tapahtunut mitään, mutta radioliikenne valvomattomissa ilmatiloissa ajoittain yllättää, kun radiota ei käytetä.”

”Lento huonoon keliin. Lähdin kaverini kanssa 1,5 h matkalennolle, noin 15 min ennen kohdetta pilviraja alkoi laskea, matkaa jatkettiin jo liian sinnillä ja sisulla. Pilviraja laskee ja lopulta oli tehtävä päätös paluusta, 180 asteen käännös. Ei tehnyt mieli palata kovin heppoisin perustein, olihan lennetty lähes perille ja yöpaikkakin lämpimässä tiedossa. Niin paluu alkoi. Vähän aikaa lennettyä alkoi sää muuttua tihkusateiseksi ja illasta johtuen hämäräkin alkoi hiipiä. Siinä sitten harkittiin pysähtyä korpikentällä, joita oli tulomatkalla useitakin. Mutta olihan lähtökentällä sauna ja lämmin majoitus. Loppumatka meni teitä seuratessa, iltahämärässä lähtökentälle. Kyllä siinä kaverikin maassa tunnusti, ettei takaisin asti olisi kannattanut tulla.”

”Purjekoneiden pitkän matkan lentäjät eivät vaihda radiotaajuuttamuille kentille, jotka kääntöpisteinä.”

”Kesällä 1989 olin ultrakevytlentokurssilla. Olin jo lentänyt yksin. Läksin toisella samanlaisella Ikarus Foxilla matkustajaksi. Lentäjä pyysi heittämään moottorin potkurista käyntiin – akku oli tyhjentynyt. Moottori käynnistyi ja rupesin nousemaan kyytiin. Moottori ryntäsi suurelle teholle kesken kaiken. Ohjaaja sammutti moottorin, mutta törmättiin kävelyvauhdilla Cessnan peräsimiin. Syy: lenkkikenkäni kärki osui avoimeen kaasuvaijeriin. Kannattaa varoa!”

”Olimme oppilaan kanssa matkalennolla reitillä EFHV-EFTP-EFLA. Sää oli hyvä, mutta erittäin helteinen ja kostea. Vähän ennen Lempoa lensi haukka suoraan kohti. Minkäänlaista väistöä ei ehtinyt tehdä, mutta koska mitään ääntä ei kuulunut, päättelimme, ettei osunut. Lähtö Pirkkalasta sujui normaalisti. Lähestyttäessä Valkeakoskea havaitsin, että kone ei tahdo säilyttää korkeutta normaalilla teho/nopeusasetuksella. Samoin siipien torsioihin oli kerääntynyt itikoita mustanaan koko matkalta. Tehon lisäyksen jälkeen kone alkoi käydä huonosti. Lopulta olin jo varma, ettei se enää käy pitkään. Vaihdoin potkuriin nousukulmat ja löysin tukevan noston, jossa aloin kelata lisää korkeutta. Samalla otin yhteyden Pirkkalaan. Kerroin tilanteen pyytäen selvityksen TMA:lle ja siitä suoraan laskuun, kunhan saamme korkeutta riittävästi. Konekin alkoi taas hyrrätä normaalisti. Pääsimme ongelmitta laskuun palokunnan saattelemana. Myös Tampereen palolaitos oli saapunut paikalle kenttäkaluston lisäksi. Hiukan meitä hävetti, mutta tornin kuittaus oli, että niillä ilmeisesti kävi aika pitkäksi kaupungilla.

Pestessämme konetta vasta havaitsimme haukan jäänteet potkurin takapuolella. Otimme myös yhden tulpan irti koneesta ja se oli aivan nokinen. Päätimme odottaa iltaan sään viilenemistä ja sitten kotimatkalle. Lentoonlähdön tehotarkastus osoitti koneen toimivan normaalisti ja matka sujuikin ongelmitta.

Kun lennetään painoonsa nähden heikkotehoisella moottorilla kuten Grob, on kaikilla suoritusarvoihin vaikuttavilla tekijöillä suuri merkitys kuten tiheyskorkeudella. Perehdyttämiskoulutuksessa olemme tuoneet esille toimet, miten aletaan toimia mahdollisissa moottorihäiriöissä, kuten jäätyminen tai ’nokipiikki’.”

”Tässä yksi tapaus, joka sattui kohdalleni kylläkin jo n. 20 vuotta sitten. Olin paikallislennolla EFHK:n lähialueella, kentän pohjoispuolella Renegade-ultralla. Noin puoli tuntia lenneltyäni alkoi ruokatunti olla lopuillaan, joten pyytelin lähestymisohjeita tornilta. Mutta kuten niin usein muulloinkin, niin juuri silloin reittikoneita oli lähestymässä, tällä kertaa oman yhtiön ATR:iä ja sain laskuvuoron viisi. Kolmannen ATR:n laskeuduttua, torni kehoitti olemaan valmis lyhyeen lähestymiseen 15:lle (04/22 oli remontissa), ja pyysi siirtymään mahdollisimman lähelle kynnystä oikealle perukselle. Neljännen ATR:n laskeuduttua, torni toisti edellä mainitut ohjeet.

Kun sillä erää viimeinen ATR oli laskukiidossa, sain laskuluvan ja tornin ohjeet tiukasti mielessäni, päätin tehdä todella lyhyen ja nopean lähestymisen, ennen jo jaksolla ääneen tullutta seuraavaa saapuvaa. Niinpä lähestyin käytännössä suoraan perusosalta (lähes kynnyksen tasalta) täyttä sivuluisua käyttäen. Loppuloivennus ja lasku onnistui hyvin, mutta samalla kun olin aikeissa vielä jarruttaa, huomasin että edelläni laskeva ATR oli vielä kiitotiellä, joskin n. kilometrin päässä. Samalla hetkellä, täysin yllättäen koneeni nousi kuin hissi n. 10 metriin. Lisäsin saman tien täyden tehon, mutta ilmanopeus ehti kuitenkin laskea alle sakkausnopeuden , jolloin rysähdin LH-pääteline edellä takaisin kiitotielle ja siitä mahtipompulla RH-telineelle, jonka jälkeen sain koneen pysähtymään telemarkkiin. Kerrottuani tapahtuneen tornille, sieltä kysyttiin että jäikö kiitotielle jotain ;-)? Katsottuani ympärilleni totesin, ettei ja koetin rullata pois kiitotieltä ja pääsinkin rullaustielle ja siitä jalopuuhallille.

Mielestäni opetuksena tästä tapauksesta oli ensinnäkin ettei varoitukset jättöpyörteistä ole missään nimessä turhia, oli koneiden kokoluokka mikä tahansa. Toiseksi erilaiset aikataulu- tai liikennepaineet eivät saisi vaikuttaa päätöksentekoon eli lennonjohdon olisi vain pitänyt kaikessa rauhassa pitää minua odotuskierroksessa, kunnes riittävän väljä väli olisi tullut, ja vastaavasti minun olisi pitänyt tunnistaa tilanteen riskit eli lennonjohtaja ei ehkä siinä kiireessä muistanut miten keveästä koneesta oli kyse. Vastaavasti minun ei olisi pitänyt ryhtyä tekemään mitään ”todella lyhyttä” lähestymistä, vaikka niin toivottiinkin, ja ruokatuntikin oli jo loppunut.”

”Paikallislennolla 3,5-vuotias lapsi oli etupenkillä ja täysi-ikäiset sukulaiset takapenkillä (ei vanhemmat). Vanhemmat kertoivat ennen lentoa maassa, ettei lapsesta olisi mitään ongelmaa etupenkillä. Tämän ikäinen kuitenkin näyttäisi vaativan hieman huomiota lennolla. Lapsen huomio on pois lentämisestä, ilmatilan tarkkailusta ja radioliikenteen seuraamisesta. Mitään isompaa ongelmaa ei aiheesta tullut, mutta päätin, että pienemmät lapset menevät tästä lähin takapenkille aikuisen kanssa."

2. Kehitysideani parempaan sääntelyyn ja turvallisuuteen

”TEE OIKEA TURVALLINEN PÄÄTÖS AJOISSA! Asenteista puhuminen jo koulutusvaiheessa on tärkeää, erittäin tärkeää! Kerhojen lentokoulutukseen pitäisi saada enemmän kuria, jotta asenteet pysyvät kohdallaan.”

”Medikaaliuusinta pitäisi pystyä kirjoittamaan suoraan vanhaan paperiin.”

”Byrokratiaa kevyemmäksi
Lentobensan verotus suhteessa autobensaan
Negatiivinen asia on palveluiden keskittäminen Vantaalle!”

”Taitolentäjät yrittää ilmoittaa leireistä lähikentille tiedoksi aktiivisesta toiminnasta.
Tiedotusta puolin ja toisin:
- mahtuu kaikki turvallisesti!
- bulletinit kisoista”

”Tällä hetkellä seurannut moottorilentäjien kommentteja harrasteilmailun saralta, päällekkäin olevat ilmatilat hämmentävät eli kun kahden tai useamman ilmatilan alueet ovat päällekkäin, jolloin on otettava jokaisen alueen valvottu/valvomaton erikseen huomioon. Lopuksi ei ultrilla ollenkaan asiaa, eli ilmatilat selkeämmiksi.”

”Jos haluatte vaikuttaa turvallisuuteen, niin vaikuttakaa opettajiin. Oppilas on kouluttajansa kaltainen.”

”Malmin lähialueelle tultaessa olen usein miettinyt, että mihin suuntaan samaan aikaan lentoonlähtöä tekevä kone jatkaa lentoonlähdön jälkeen. Yleensä lennonjohto varoittaa risteävistä lentoradoista, mutta joskus se jää tekemättä. Kaikkien tilannetietoisuutta parantaisi, jos lentoonlähtöselvitykseen lisättäisiin esimerkiksi "Selvä lentoonlähtöön kiitotie 18 kohti Degeriä". Lennonjohdon ollessa suljettuna tätä ongelmaa ei ole, kun lähes kaikki kertovat mitä tekevät juuri ennen lentoonlähtöä, esim. "XX-XXX suorittaa lentoonlähdön kiitotie 36 ja jättää lähialueen Degerin kautta 700 jalkaa tai alle".”