Milloin tekoälyn käytöstä pitää kertoa?

Avoimuusvelvoitteita sovelletaan 2.8.2026 alkaen. Ennen tätä tuotettua tai julkaistua tekoälysisältöä ei tarvitse merkitä takautuvasti.

Selvitä, mikä velvollisuus koskee sinua

Sinua voivat koskea eri velvollisuudet sen mukaan, tarjoatko tekoälyjärjestelmää vai käytätkö sitä omassa toiminnassasi.

Tekoälyjärjestelmän tarjoaja vastaa niistä velvollisuuksista, jotka liittyvät järjestelmän ominaisuuksiin ja siihen, miten järjestelmä kertoo tekoälyn käytöstä tai merkitsee tuottamaansa sisältöä.

Tarjoajalla tarkoitetaan asetuksessa luonnollista tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta elintä, joka kehittää tai kehityttää tekoälyjärjestelmän tai yleiskäyttöisen tekoälymallin ja saattaa sen markkinoille tai ottaa tekoälyjärjestelmän käyttöön omalla nimellään tai tavaramerkillään.

Jos tarjoat tekoälyjärjestelmää, sinua voivat koskea järjestelmän ominaisuuksiin, tekoälyn käytöstä kertomiseen ja tekoälyllä tuotetun tai muokatun sisällön tekniseen merkitsemiseen liittyvät velvollisuudet.

Tekoälyjärjestelmän käyttöönottajalla  voi olla velvollisuus kertoa tekoälyn käytöstä ihmisille tai merkitä tekoälyn tuottamaa sisältöä. 

Käyttöönottajalla tarkoitetaan asetuksessa luonnollista tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta tahoa, joka käyttää valvonnassaan olevaa tekoälyjärjestelmää muuhun kuin yksityiseen käyttöön.

Jos käytät tekoälyjärjestelmää omassa toiminnassasi, sinun pitää tietyissä tilanteissa kertoa tekoälyn käytöstä ihmisille tai merkitä tekoälyn tuottamaa tai muokkaamaa sisältöä.

Sama toimija voi olla sekä tarjoaja että käyttöönottaja. Myös useampi avoimuusvelvoite voi koskea samaa järjestelmää tai sisältöä samanaikaisesti.

Jos tarjoat tekoälyjärjestelmän muiden käyttöön

Tarjoajaa koskevat avoimuusvelvoitteet liittyvät erityisesti

• tekoälyjärjestelmiin, jotka ovat suorassa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa
• tekoälyjärjestelmiin, jotka tuottavat tai muokkaavat tekstiä, kuvia, ääntä tai videota.

Kerro loppukäyttäjälle, kun hän asioi tekoälyn kanssa

Jos tekoälyjärjestelmä on tarkoitettu suoraan vuorovaikutukseen ihmisten kanssa, järjestelmä on suunniteltava niin, että käyttäjä tietää asioivansa tekoälyn kanssa.

Vuorovaikutus voi tapahtua esimerkiksi tekstillä, äänellä tai fyysisillä toimilla. Järjestelmän pitää pystyä vastaanottamaan käyttäjän syötteitä ja tuottamaan niihin tilanteeseen liittyvä vastaus. Vuorovaikutus voi olla kertaluonteista tai jatkuvaa.

Tällaisia järjestelmiä voivat olla esimerkiksi

• chatbotit ja muut keskustelevat tekoälyjärjestelmät
• tekoälypohjaiset ääniavustajat
• tekoälyagentit
• tekoälyavatarit
• ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olevat robotit
• sosiaalisen median botit.

Velvollisuus ei sen sijaan yleensä koske järjestelmiä, joiden kanssa ihminen ei ole suorassa vuorovaikutuksessa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi roskapostisuodattimet, suosittelujärjestelmät, automaattiset litterointityökalut ja taustalla toimivat päätöksenteon tukijärjestelmät.

Ilmoita tekoälyn käytöstä selkeästi

Käyttäjälle pitää kertoa viimeistään ensimmäisen vuorovaikutuksen yhteydessä, että hän asioi tekoälyn kanssa.

Ilmoituksen voi antaa esimerkiksi

• tekstinä
• puheena
• visuaalisena tunnisteena
• näiden yhdistelmänä.

Ilmoitustapa pitää valita käyttäjäryhmän ja käyttötilanteen mukaan.

Pelkkä tieto käyttöehdoissa tai dokumentaatiossa ei yleensä riitä. Myöskään käyttäjälle näkymätön tekninen merkintä tai epäselvä kuvaus ei täytä velvollisuutta.

Pitkäkestoisessa tai arkaluonteisessa vuorovaikutuksessa käyttäjää voi olla tarpeen muistuttaa tekoälyn käytöstä myös vuorovaikutuksen aikana. Näin voi olla erityisesti silloin, jos käyttäjä voi erehtyä luulemaan tekoälyä ihmiseksi.

Erillistä ilmoitusta ei tarvita, jos käyttäjälle on tilanteessa ilmeistä, että hän asioi tekoälyn kanssa.

Arvioinnissa pitää ottaa huomioon muun muassa

• kohdeyleisö
• käyttäjien ominaisuudet, kuten ikä ja digitaalinen osaaminen
• käyttöympäristö ja asiayhteys
• vuorovaikutuksen luonne
• kohdeyleisön asiantuntemus.

Huolehdi tekoälyllä tuotetun sisällön teknisestä merkitsemisestä

Jos tekoälyjärjestelmä tuottaa tai muokkaa tekstiä, kuvia, ääntä tai videota, järjestelmän tarjoajan pitää huolehtia siitä, että sisältö voidaan tunnistaa koneellisesti tekoälyn tuottamaksi tai muokkaamaksi.

Velvollisuus koskee sekä erityiseen käyttötarkoitukseen kehitettyjä generatiivisia tekoälyjärjestelmiä että yleiskäyttöisiä tekoälyjärjestelmiä. Se voi koskea myös tekoälyagenttien tuottamaa ihmisille havaittavaa sisältöä.

Velvollisuus muodostuu kahdesta vaatimuksesta:

• tekoälyn tuottama tai muokkaama sisältö pitää merkitä koneellisesti luettavassa muodossa
• sisältö pitää voida tunnistaa tekoälyn tuottamaksi tai muokkaamaksi.

Pelkkä teknisen merkinnän lisääminen ei siis riitä. Tarjoajan pitää myös huolehtia siitä, että merkintä voidaan tunnistaa tarkoitukseen sopivalla tavalla.

Koneellisesti luettava merkintä voidaan toteuttaa esimerkiksi

• digitaalisen vesileiman
• metatietotunnisteen
• kryptografisen alkuperän todentamisen
• lokitietojen
• digitaalisen sormenjäljen avulla.

Myös useiden menetelmien yhdistelmiä voidaan käyttää.

Käytettävän ratkaisun pitää olla mahdollisuuksien mukaan tehokas, luotettava, kestävä ja yhteentoimiva eri järjestelmien ja teknisten ratkaisujen välillä.

Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon

• sisällön luonne
• tekniset rajoitteet
• kustannukset
• tekniikan kehitystaso.

Kaikkea teknistä sisältöä ei tarvitse merkitä

Velvollisuus koskee ihmisille havaittavaa tekstiä, kuvaa, ääntä ja videota sekä niiden yhdistelmiä.

Velvollisuus ei yleensä koske esimerkiksi

• koneiden väliseen toimintaan tarkoitettuja tuotoksia, joita ihminen ei näe
• järjestelmiä, jotka vain järjestävät tai suosittelevat olemassa olevaa sisältöä
• järjestelmiä, jotka vain mittaavat, tallentavat tai välittävät tietoja muuttamatta niitä
• lyhyitä numero-, kirjain- tai symbolijonoja
• lähdekoodia
• suljettujen tuotekehitys- tai teollisuusympäristöjen välituotoksia, joita ei ole tarkoitettu yleisölle.

Jos käytät tekoälyjärjestelmää omassa toiminnassasi

Käyttöönottajan avoimuusvelvoitteet koskevat erityisesti

• tunteentunnistamista
• biometristä kategorisointia
• syväväärennöksiä
• tiettyjä yleistä etua koskevia tekoälyllä tuotettuja tai muokattuja tekstejä.

Kerro tunteentunnistamisesta tai biometrisesta kategorisoinnista

Jos käytät tunteentunnistusjärjestelmää tai biometristä kategorisointijärjestelmää, sinun pitää kertoa järjestelmän käytöstä ihmisille, joihin sitä käytetään.

Tunteentunnistusjärjestelmä pyrkii tunnistamaan tai päättelemään henkilön tunteita tai tunnetiloja biometrisen tiedon perusteella. Järjestelmä voi esimerkiksi analysoida kasvonilmeitä, ääntä, puhetta tai kehon liikkeitä.

Tällaisia järjestelmiä voidaan käyttää esimerkiksi asiakaspalvelussa, koulutuksessa, työelämässä tai turvallisuussovelluksissa.

Biometrinen kategorisointijärjestelmä luokittelee ihmisiä biometrisen tiedon perusteella ennalta määriteltyihin ryhmiin tai kategorioihin. Biometrisenä tietona voidaan käyttää esimerkiksi kasvonpiirteitä, ääntä, sormenjälkiä tai muita fyysisiä tai käyttäytymiseen liittyviä ominaisuuksia.

Biometrinen kategorisointi on eri asia kuin henkilön biometrinen tunnistaminen.

Kerro ihmiselle selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla, jos häneen kohdistetaan tunteentunnistamista tai biometristä kategorisointia.

Tiedon voi antaa esimerkiksi

• tilassa olevalla kyltillä tai ilmoituksella
• verkkopalvelussa tai sovelluksessa
• käyttöliittymän näkyvällä ilmoituksella
• ääni-ilmoituksella.

Tieto on annettava viimeistään silloin, kun henkilö ensimmäisen kerran altistuu järjestelmän käytölle.

Ilmoituksen pitää olla selkeä, ymmärrettävä, helposti havaittava ja saavutettava. Pelkkä maininta käyttöehdoissa, tietosuojaselosteessa tai muussa vaikeasti löydettävässä asiakirjassa ei yleensä riitä.

Jos järjestelmä käsittelee henkilötietoja tai biometrisiä tietoja, sinun pitää noudattaa myös tietosuojalainsäädäntöä. Tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteet eivät korvaa tietosuojaa koskevia vaatimuksia.

Merkitse syväväärennökset

Jos käytät tekoälyä ammatillisessa tai muussa kuin puhtaasti henkilökohtaisessa toiminnassa syväväärennöksen tuottamiseen tai muokkaamiseen, sinun pitää ilmoittaa selkeästi, että sisältö on tekoälyllä tuotettua tai muokattua.

Syväväärennöksellä (deepfake) tarkoitetaan tekoälyn tuottamaa tai muokkaamaa kuvaa, ääntä tai videota, joka muistuttaa todellista tai todellisuudessa mahdollista henkilöä, esinettä, paikkaa, eläintä tai tapahtumaa niin paljon, että sisältö voi vaikuttaa aidolta.

Ratkaisevaa ei ole se, onko tarkoituksena johtaa yleisöä harhaan. Olennaista on, voiko sisältö tosiasiallisesti vaikuttaa aidolta tai totuudenmukaiselta.

Ilmoituksen pitää olla käyttäjälle helposti havaittavissa ja ymmärrettävissä ilman erityisiä teknisiä välineitä. Voit käyttää esimerkiksi näkyvää tai kuultavaa merkintää.

Jos syväväärennös on osa ilmeisen taiteellista, luovaa, satiirista tai fiktiivistä teosta, ilmoituksen voi toteuttaa tavalla, joka ei tarpeettomasti haittaa teoksen esittämistä. Myös tällöin tekoälyn käytöstä pitää kuitenkin ilmoittaa.

Kerro tekoälyn käytöstä, kun julkaiset yleistä etua koskevaa tekstiä

Avoimuusvelvoite voi koskea myös tekoälyn tuottamaa tai muokkaamaa tekstiä. Velvoite koskee tilanteita, joissa tekoälyn avulla tuotettu tai muokattu teksti julkaistaan yleisön tiedottamiseksi yleistä etua koskevissa asioissa.

Yleistä etua koskevina asioina voidaan pitää esimerkiksi

• julkishallintoa
• perusoikeuksia
• kansanterveyttä
• ympäristönsuojelua
• kuluttajaturvallisuutta
• yhteiskunnallisesti merkittävää taloudellista, poliittista, tieteellistä tai kulttuurista kehitystä.

Velvollisuus voi koskea esimerkiksi tekoälyn laatimia tai muokkaamia

• uutisartikkeleita
• tieteellisiä julkaisuja
• sijoittajille tarkoitettuja raportteja
• viranomaisten julkisia tiedotteita.

Se ei yleensä koske esimerkiksi fiktiivisiä romaaneja, runoja, tavanomaista mainossisältöä tai yksittäiselle käyttäjälle tuotettua chatbotin vastausta.

Tekoälyn tuottamaa tai muokkaamaa yleistä etua koskevaa tekstiä ei tarvitse merkitä, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:

• ihminen on tarkastanut tekstin sisällön tai teksti on ollut toimituksellisen valvonnan kohteena
• luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö vastaa tekstin julkaisemisesta ja sen sisällöstä.

Poikkeus voi soveltua esimerkiksi toimituksellisesti valvottuihin sanomalehtiartikkeleihin, vertaisarvioituihin blogikirjoituksiin tai viranomaisten hyväksymiin julkisiin tiedotteisiin.

Sisällöllisellä tarkastuksella tarkoitetaan esimerkiksi paikkansapitävyyden, lähteiden luotettavuuden ja muun asiasisällön arviointia. Pelkkä oikoluku tai kieliasun tarkistaminen ei riitä.

Milloin avoimuusvelvoitteita ei sovelleta

Velvoitetta ei sovelleta tilanteisiin, joissa tekoälyä käytetään ainoastaan olemassa olevan sisällön tavanomaiseen muokkaamiseen.

Tällaisella muokkauksella tarkoitetaan esimerkiksi kielen, luettavuuden, laadun tai teknisen esitystavan parantamista ilman, että sisältöön luodaan uutta tietoa tai sen merkitystä muutetaan.

Velvoite tulee sovellettavaksi vasta, kun muokkaukset vaikuttavat olennaisesti sisällön merkitykseen, tyyliin tai tarkoitukseen.

Poikkeus koskee myös tilanteita, joissa tekoäly ei olennaisesti muuta käyttäjän toimittamaa sisältöä tai sen merkitystä.

Arvio tehdään tapauskohtaisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi sisällön muoto ja tyyppi, tyyli sekä se, kuinka merkittävästi tekoäly on muuttanut alkuperäisen sisällön merkitystä, tyyliä tai tarkoitusta.

Tyypillisiä vähäisiä muutoksia ovat esimerkiksi

• kieliopin ja oikeinkirjoituksen korjaukset
• tiedostomuotojen muunnokset
• kohinan vähentäminen
• vähäinen rajaus tai kuvan suoristaminen
• pienet väri-, kirkkaus- ja terävyyssäädöt
• videon vakauttaminen
• punasilmäisyyden tai teknisten virheiden poistaminen
• saavutettavuutta tukevat avustavat teknologiat, jotka eivät muuta viestin sisältöä.

Sen sijaan merkitsemisvelvollisuus yleensä syntyy, jos tekoäly muuttaa sisällön merkitystä tai sisältöä olennaisesti.

Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi

• tekoälyn laatimat käännökset ja yhteenvedot
• uusien elementtien lisääminen kuvaan tai videoon
• kohteiden, henkilöiden tai taustojen poistaminen
• kasvojen sumentaminen
• henkilön ulkonäön muuttaminen
• merkittävät väri- ja kontrastimuokkaukset
• mustavalkoisen aineiston värittäminen
• yhdistelmäkuvien tai -videoiden luominen
• muut sisällöllisesti merkittävät muutokset.

Merkitsemis- ja tunnistamisvelvoitetta ei sovelleta myöskään generatiivisiin tekoälyjärjestelmiin, joita käytetään laillisesti rikosten havaitsemiseen, ehkäisemiseen, tutkimiseen tai syytteeseenpanoon liittyvissä tarkoituksissa.

Jos tekoälyjärjestelmää käytetään yksinomaan tieteelliseen tutkimukseen tai kehitystyöhön, avoimuusvelvoitteita ei sovelleta kyseiseen käyttöön.

Velvoitteet voivat tulla sovellettaviksi, jos järjestelmää käytetään myöhemmin tutkimusympäristön ulkopuolella tai sen tuottamaa sisältöä käytetään muuhun tarkoitukseen.

Näin ilmoitat tekoälyn käytöstä

Avoimuusvelvoitteisiin liittyvät ilmoitukset ja merkinnät pitää antaa selkeästi ja helposti havaittavalla tavalla.

Käyttäjälle on ilmoitettava tekoälyn käytöstä viimeistään ensimmäisen vuorovaikutuksen yhteydessä.

Tarjoajan on huolehdittava tiedottamisesta koko järjestelmän elinkaaren ajan, myös sen jälkeen, kun järjestelmä on saatettu markkinoille ja otettu käyttöön.

Myös tekoälyagentit kuuluvat sääntelyn soveltamisalaan, jos ne voivat olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa tehtäviensä suorittamisen aikana.

Valitun ilmoitustavan on otettava huomioon kaikki käyttäjäryhmät. Jos järjestelmää voivat käyttää esimerkiksi lapset, ikääntyneet henkilöt tai henkilöt, joilla on vamma, tiedot on esitettävä heidän tarpeensa huomioon ottavalla ja saavutettavalla tavalla.

Ilmoitus voidaan antaa monin eri tavoin, kuten

• tekstillä
• puheella
• visuaalisilla tunnisteilla
• näiden yhdistelmällä.

Pelkästään käyttöehtoihin tai dokumentaatioon sisältyvät ilmoitukset, käyttäjälle näkymättömät tekniset merkinnät sekä epäselvät tai harhaanjohtavat kuvaukset eivät yleensä riitä täyttämään avoimuusvelvoitetta.

Mitä tietoja sinulle pitää antaa tekoälyn käytöstä

Kun käytät tekoälyä hyödyntävää palvelua tai kohtaat tekoälyllä tuotettua sisältöä, sinulle pitää tietyissä tilanteissa kertoa tekoälyn käytöstä.

Tilanteesta riippuen sinun pitää voida saada tieto siitä, että

• asioit tekoälyjärjestelmän etkä ihmisen kanssa
• sinuun kohdistetaan tunteentunnistamista tai biometristä kategorisointia
• kohtaamasi kuva, ääni tai video on tekoälyllä tuotettu tai muokattu syväväärennös
• yleistä etua koskeva julkaistu teksti on tekoälyn tuottamaa tai muokkaamaa.

Tiedon pitää olla selkeästi havaittavissa ja ymmärrettävissä. Sitä ei pidä piilottaa käyttöehtoihin tai muuhun vaikeasti löydettävään paikkaan.

Mitä tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteet tarkoittavat

EU:n tekoälyasetuksessa on avoimuusvelvoitteita, joiden tarkoituksena on varmistaa, että ihmiset tunnistavat tekoälyn käytön eri tilanteissa ja voivat arvioida kohtaamansa sisällön alkuperää ja luotettavuutta.

Tavoitteena on vähentää harhaanjohtamista, manipulointia ja väärän tiedon leviämistä.

Avoimuusvelvoitteita sovelletaan 2.8.2026 alkaen. Ennen tätä tuotettua tai julkaistua tekoälysisältöä ei tarvitse merkitä takautuvasti.

Avoimuusvelvoitteita sovelletaan muun EU-lainsäädännön lisäksi. Tekoälyjärjestelmän käyttöön voivat liittyä samanaikaisesti esimerkiksi kuluttajansuojaa, digipalveluja ja tietosuojaa koskevat vaatimukset.

Kuka valvoo avoimuusvelvoitteita

Tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteiden noudattamista valvovat Suomessa markkinavalvontaviranomaiset.

Traficom valvoo avoimuusvelvoitteiden noudattamista tietyin poikkeuksin.

Suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin liittyviä tarjoajien ja käyttöönottajien avoimuusvelvoitteita valvovat sektorikohtaiset markkinavalvontaviranomaiset.

Euroopan komission tekoälytoimisto valvoo avoimuusvelvoitteita tietyissä tilanteissa, joissa tekoälyjärjestelmä perustuu yleiskäyttöiseen tekoälymalliin ja sama toimija kehittää sekä mallin että järjestelmän.

EU:n toimielinten, elinten ja virastojen käyttämiä järjestelmiä valvoo Euroopan tietosuojavaltuutettu.

Tietosuojalainsäädännön noudattamista valvoo Suomessa tietosuojavaltuutetun toimisto.

Toimi näin, jos epäilet avoimuusvelvoitteen rikkomista

Voit ottaa Traficomiin yhteyttä, jos epäilet tekoälyasetuksen avoimuusvelvoitteen rikkomista.

Yhteydenoton voi tehdä henkilö tai organisaatio, jolla on perusteltu syy epäillä rikkomusta. Jos asia kuuluu toisen viranomaisen toimivaltaan, siirrämme asian oikealle viranomaiselle.

Kun otat meihin yhteyttä

• kerro, mitä avoimuusvelvoitteen mahdollista rikkomista asia koskee
• kerro, missä tilanteessa epäilty rikkomus tapahtui
• liitä mukaan mahdollisuuksien mukaan linkki kyseiseen palveluun tai sisältöön.

Voit asioida kanssamme suomeksi tai ruotsiksi. Halutessasi voit käyttää myös englantia.

Lue lisää