Sähköisen raskaan liikenteen valtionavustus

Alle on koottu toteutuneet hankkeet, jotka saivat avustusta sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittämiseen vuosina 2022 ja 2023. Yhteensä tukea jaettiin 4 899 999 € (alv 0%) 

Kunkin hankkeen alta löytyy linkki loppuraporttiin ja mahdolliseen esitysaineistoon. Suurin hankkeista esiteltiin 30.10.2025 pidetyssä tulosseminaarissa. 

Materiaali on hankkeiden tuottamaa ja siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Alavuden kehitys Oy, Alavuden raskaan liikenteen lataus, 9 000 € (alv 0%)

Metsäteho Oy, Metsäyhtiöiden autokuljetusten sähköistäminen, 98 468 € (alv 0%)

SSAB Europe Oy, Raskaan teollisuuden kuljetusten sähköistäminen, 519 524 € (alv 0%)

VR-yhtymä Oyj / Kuljettava Oy, Raskaan teollisuuden kuljetusten sähköistäminen, 73 872 € (alv 05)

PostNord Oy, Kaupunkien välisen raskaan liikenteen sähköistäminen, 203 925 € (alv 0%)

Plugit Finland Oy, Sähköinen logistiikka, 310 702 € (alv 0%)

Suomen Kaukokiito Oy, Kaukokiidon liikenteen sähköistäminen, 650 000 € (alv 0%)

Prizztech Oy, Lapin Ammattikorkeakoulu, Centrian Ammattikorkeakoulu, Turun Ammattikorkeakoulu, Robocoast E-Heavy Vehicles (ReHV) -hanke, 390 100€ (alv 0%)

Tampereen Korkeakoulusäätiö sr, SIX HOVE-hanke, 161 363 € (alv 0%)

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, SIX HOVE-hanke, 301 136 € (alv 0%)

Volvo Finland Ab, Plugit Finland Oy, Sähköinen kuljetusketju SÄHKE, 2 181 909 € (alv 0%)

Tulosseminaarin muut esitykset 

Avustettavilla hankkeilla edistetään sähköisen raskaan liikenteen kehittymistä.

Avustusta voidaan myöntää

• hankkeisiin, joiden tuettu osa on kokonaan teollista tutkimusta, kokeellista kehittämistä tai toteutettavuustutkimusta, sekä
• innovaatioklustereiden investointeihin tai toimintaan.

Hankkeen tai tuen tulee liittyä siihen, että kehitetään raskaan liikenteen ajoneuvojen sähköistämistä palvelevia teknologioita, palveluita tai infrastruktuureja, tai perustetaan, kehitetään ja hyödynnetään raskaan liikenteen ajoneuvojen sähköistämiseen liittyviä kokeiluympäristöjä.

Kokeiluympäristöjen osalta avustus on tarkoitettu ensisijaisesti olemassa olevien kokeiluympäristöjen hyödyntämiseen ja jatkokehittämiseen. Avustusta voidaan käyttää myös kokeiluympäristöjen perustamiseen, mikäli hakija osoittaa, että toimialalla on laajamittainen ja yksittäistä hanketta pitkäkestoisempi tarve uudelle kokeiluympäristölle.

Avustettavien hankkeiden tulee liittyä tieliikenteeseen, sillä valtionavustuksen käyttökohde on rajattu koskemaan kuorma-autojen palveluketjua.

Avustuksella tuetaan sellaisten raskaan liikenteen sähköistymiselle tarpeellisten palveluketjujen kehittämistä, joiden puute saattaa muodostaa pullonkaulan raskaan liikenteen sähköistymiselle. Tukea ei ole kuitenkaan tarkoitus käyttää esim. latausinfrastruktuurin laajamittaiseen rakentamiseen tai ajoneuvojen hankintaan/vuokraukseen.

Käyttötarkoituksen tulee liittyä kaupallistettavien tuotteiden, palveluiden tai prosessien kehittämiseen tai yritysten, tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden välisen yhteistoiminnan parantamiseen innovaatioklusterin muodossa.  

Hankkeet tulee toteuttaa Suomessa.

Avustuksia kohdennetaan erityisesti seuraaviin teemoihin:

Kaupunkien väliset säännölliset kuljetukset  
- Kaupunkien välisissä ja kaupan alan kuljetuksissa on usein tyypillistä, että kuljetetaan esim. kevyttä kappaletavaraa ja elintarvikkeita suuria volyymejä 

- Esimerkkinä voi olla kuljetuksiin liittyvät ajoneuvo- ja latausratkaisut tai sähköisten 50-76 tonnisten yhdistelmien saaminen kaupallisen rahdin kenttäkokeisiin.

Teollisuuden kuljetukset 
- Teollisuuden kuljetuksissa on usein tyypillistä toistuvat lyhyet, raskaat kuljetukset esim. tehtaan ja sataman välillä.

- Esimerkkinä voi olla kuljetuksiin liittyvät ajoneuvo- ja latausratkaisut tai yritysten väliset kaupalliset suhteet, kun kuljetusyritystä palveleva latausinfra sijoitetaan tehtaalle tai satamaan.

Kaupunki- ja jätelogistiikka
- Kaupunkilogistiikka voi olla esim. kaupan jakeluliikennettä, kotiinkuljetuksia ja jätteiden keruuta. Usein tyypillistä jatkuvat pysähdykset, pieni keskinopeus ja meluhaitat.

- Esimerkkinä voi olla logistiikkaan liittyvät apulaitteiden käyttö, kuormatilan lämmitys ja jäähdytys.

Teemojen alle voidaan sisällyttää erilaisia uusia innovaatioita esim. terminaalin energiajärjestelmään, sähkön varastointiin, palveluiden skaalaukseen, kaluston älykkääseen lataukseen ja huoltoon, reititykseen, kuorman purkuun sekä kokeiluympäristöihin liittyen. Teemoja voi myös yhdistää sähköisten kuljetusketjujen muodossa, esim. paikallisliikenteen ja runkoliikenteen sähköistämisen osalta.

Innovaatioklusterin investoinnin tai toiminnan tulisi tuottaa konkreettista lisäarvoa ja tuotosta loppukäyttäjille ja partnereille sähköisen raskaan liikenteen alalla. Innovaatioklusteria voidaan tukea erityisesti osana raskaan liikenteen sähköistämistä edistäviä palveluita, teknologioita tai infrastruktuureja kehittäviä hankkeita.

Avustuksen myöntämisen edellytykset

Avustuksen myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan ja -arvioon

• hankkeen vaikutuksesta raskaan liikenteen sähköistymisen edistymiseen. Hankkeen tulee parantaa sähköisten kuorma-autojen käyttöönottoa yleisesti tai jollain sen osa-alueella.
• toiminnan kustannustehokkuudesta ja hankkeen laadusta
• hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta.

Arvioinnissa otetaan huomioon myös

• hankkeen ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Hankkeen tulee vähentää raskaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Lähipäästöjen ja melun väheneminen katsotaan eduksi.
• hankkeen innovaatiovaikutukset
• hankkeen vaikutukset toimialan kehitykselle
• hankkeessa tehtävä yhteistoiminta.
• hankkeen lopputulosten hyödynnettävyys, skaalautuvuus, konkreettisuus ja kaupallistettavuus 
• hakijan edellytykset jatkuvaan taloudelliseen toimintaan.

Lisäksi innovaatioklustereiden osalta huomioidaan myös osaamisen ja asiantuntemuksen vaihdon, verkostoitumisen ja tietojen levittämisen edistäminen.

Avustusta ei voida myöntää, eikä maksaa yritykselle, joka ei ole noudattanut yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tuen takaisinperintämääräystä. Avustusta ei voida myöntää myöskään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksessa tarkoitetulle vaikeuksissa olevalle yritykselle.

Ei merkittävää haittaa -periaatteen mukaisuus

Hankkeen on täytettävä "Ei merkittävää haittaa"-periaatteen (DNSH = Do No Significant Harm) vaatimukset eli hanke ei saa haitata ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, ilmastonmuutoksen sopeutumiseen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävään käyttöön ja suojeluun, kiertotalouteen (mukaan lukien jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys), ilman, veden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseen ja sen vähentämiseen, tai biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen liittyvien tavoitteiden toteutumista (ks. tekniset ohjeet 2021/C58/01).

Avustuksen hakijan tulee tehdä hankkeesta Ei merkittävää haittaa -arviointi, joka liitetään hakemuksen liitteeksi (ks. liite 2).   

Traficom voi tehdä DNSH-arvioinnin vain niiden hankkeiden osalta, joita se aikoo rahoittaa.

Poissulku-lista

Hankkeiden sisältö ei saa kohdistua ns. poissulkulistalla oleviin toimiin. Kaikkia RRF-hakuja koskee yhteisesti määritelty ”ei merkittävää haittaa” teknisen ohjeistukseen (2021/C58/01) liittyvä ns. poissulkulista eli ekskluusiolista, jonka perusteella kiellettyjä toimia ovat:

1. Toimet jotka liittyvät fossiilisiin polttoaineisiin, mukaan lukien jalostus ja jatkokäyttö

• Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia maakaasua käyttäviä hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät "ei merkittävää haittaa" -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

2. EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat toimet, joiden seurauksena arvioidut kasvihuonekaasupäästöt eivät alita sovellettavaa vertailuarvoa

• Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi alhaisempia kuin asianomaiset vertailuarvot, olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

3. Kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitokseen liittyvät toimet

• Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.
• Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

4. Toimet, joissa jätteiden pitkäaikainen loppusijoittaminen voi aiheuttaa haittaa ympäristölle.

Hakijaa pyydetään ottamaan hankesuunnitelmassa kantaa hankkeen soveltuvuudesta em. haun teemoihin ja avustuksen myöntämisen harkinnassa käytettäviin kriteereihin.

Avustuksen hakijan tulee olla yritys tai yhteisö. Hakija ei voi olla esim. yksityishenkilö, toiminimi tai kunta. 

Hakijan tulee olla Suomessa rekisteröity ja toimintaa harjoittava yritys tai sellainen yhteisö, jonka päätavoitteena on harjoittaa riippumattomasti perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai levittää tälläisen toiminnan tuloksia koulutuksen, julkaisujen tai tiedonsiirron kautta. 

Avustusta voidaan myöntää tuen saajille yhteisesti, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta perusteltua, eikä yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa toisin säädetä. Tälläisten yhteishankkeiden osalta merkitään kaikkien hakijoiden nimet hakemukseen. Yhteishankkeessa kaikkien avustuksen saajien on sitouduttava hankkeen toteuttamiseen kokonaisuudessaan, ne eivät voi olla hankkeelle vain palveluja tuottavia osapuolia. Kaikki yhteishankkeen osapuolet osallistuvat hankkeen hallinnointiin ja toimintojen yhteensovittamiseen, elleivät ne ole valinneet keskuudestaan tahoa, joka hoitaa näitä toimintoja. Jokainen osapuoli on kuitenkin avustuksen myöntäjälle vastuussa kaikista hankkeessa tehtävästä toiminnasta.

Jos hankkeeseen kohdistuu takaisinperintä, ovat kaikki hankkeen osapuolet vastuussa. Osapuolten on ennen hankkeen aloittamista tehtävä valtionavustuslain 7 §:n 3 momentin mukainen keskinäinen sopimus, jossa on mm. sovittava hankkeen toteuttamisesta ja eri osapuolten rooleista hankkeen toteuttamisessa, rahoitusosuuksista sekä hankkeen sisäisestä ja ulkoisesta tiedonkulusta ja tiedottamisesta. Tämä sopimus tulee toimittaa Traficomille hakemuksen liitteenä. 

Avustus innovaatioklusterin investointeihin tai toimintaan voidaan myöntää yritykselle tai yhteisölle, joka toteuttaa innovaatioklusterin toimintaa. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että useilla käyttäjillä on oikeus käyttää klusterin tiloja, infrastruktuuria ja toimintoja läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein. Klusterin hyödyntämisestä, infrastruktuurin käytöstä ja klusterin toimintoihin osallistumisesta perittävien maksujen on vastattava markkinahintaa tai kustannuksia. Hakijan tulee toimittaa hakemuksen liitteenä erillinen selvitys (esim. toimijoiden välinen sopimus) klusterin toiminnasta, rooleista ym. 

Yhteishankkeiden ja innovaatioklusterien osalta tulee hakemukseen merkitä yksi yhteystaho, joka vastaa viestinnästä Traficomin kanssa.

Avustusta ei voida myöntää, eikä maksaa yritykselle, joka ei ole noudattanut yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tuen takaisinperintämääräystä. Avustusta ei voida myöntää myöskään yleisen ryhmäpoikkeusasetuksessa tarkoitetulle vaikeuksissa olevalle yritykselle. 
 

EU:n ja YK:n pakotteet

Hakija tai muu edunsaaja ei saa olla EU:n ja YK:n pakotteiden piirissä.

Yhteistyö Business Finlandin kanssa

Haun kriteerinä ovat kansallista käyttövoimamuutosta vauhdittavat ratkaisut. Haulla halutaan kuitenkin luoda perustaa myös mahdolliselle kansainväliselle kasvulle. Tämän takia Traficom ja Business Finland tekevät yhteistyötä ja voivat vaihtaa keskenään hakemuksiin liittyviä tietoja. 

Jos annatte luvan Traficomille vaihtaa hakemustanne koskevia tietoja Business Finlandin kanssa, ilmoittakaa siitä hakulomakkeessa asiaa koskevassa kohdassa.  Suostumus ei koske hakemuksen tai sen liitedokumenttien tietoja, jotka on varustettu merkinnällä ”LUOTTAMUKSELLINEN TIETO”. Hakijan on varmistettava, että ”LUOTTAMUKSELLINEN TIETO” -merkintä on selkeä ja kattavuutensa osalta yksiselitteinen.

Teollisen tutkimuksen, kokeellisen kehittämisen ja toteutettavuustutkimusten rahoituksen sekä innovaatioklusterien investointien ja toiminnan rahoituksen hyväksyttävät kustannukset määräytyvät tarkemmin asetuksen 121/2022 9-10 §:n mukaan.

Teollisen tutkimuksen, kokeellisen kehittämisen ja toteutettavuustutkimusten rahoituksen kustannuksina voidaan hyväksyä
1) henkilöstökustannukset
2) välineiden ja laitteiden kustannukset
3) rakennusten ja maa-alueiden kustannukset
4) ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostettujen tai käyttöluvalla hankittujen sopimukseen perustuvien tutkimusten, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset
5) tutkimus- ja kehittämishankkeesta suoraan aiheutuvat yleiskustannukset
6) muut suoraan tutkimus- ja kehittämishankkeesta aiheutuvat kustannukset.

Kustannusten osalta on huomioitava, että esim. välineiden, laitteiden ja rakennusten kustannukset hyväksytään siltä osin ja siltä ajalta, kun niitä on käytetty hankkeessa. Eli jos välineitä ja laitteita ei käytetä hankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöikää, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat hankkeen kestoa laskettuna yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaan. Henkilöstökustannukset voidaan hyväksyä hankkeeseen suoraan osallistuvien ja siinä avustavien henkilöiden osalta.

Innovaatioklusterin rakentamiseen tai parantamiseen voidaan myöntää investointitukea. Tukikelpoisia kustannuksia ovat aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin liittyvät kustannukset. Innovaatioklusterille voidaan myöntää myös toimintatukea
1) klusterin toiminnan edistämiseen yhteistoiminnan helpottamiseksi taikka tietojenvaihtoon ja erikoistuneiden tai räätälöityjen yritystukipalvelujen tarjoamiseen
2) klusterin markkinointiin uusien yritysten tai organisaatioiden osallistumisen lisäämiseksi ja näkyvyyden parantamiseksi
3) klusterin infrastruktuurin hallinnointiin sekä koulutusohjelmien, työpajojen ja konferenssien järjestämiseen, jotta voidaan tukea tietämyksen jakamista ja verkottumista ja monikansallista yhteistyötä.

Innovaatioklusterin toimintatuen tukikelpoisia kustannuksia ovat toiminnasta aiheutuvat klusterin toimintaan suoraan osallistuvien ja siinä avustavien henkilöiden henkilöstömenot sekä hallintokustannukset, kun palveluja on käytetty yksinomaan klusterin toimintaa varten, sekä klusterin toiminnasta hankkeen aikana suoraan aiheutuvat yleiskustannukset.

Jos tuen saaja on arvonlisäverovelvollinen, ei kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero ole hyväksyttävä kustannus.

Avustuksen enimmäismäärä on

• 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, kun on kyse teollisesta tutkimuksesta, toteutettavuustutkimuksista sekä innovaatioklustereille myönnettävästä investointi- tai toimintatuesta.
• 25 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, kun on kyse kokeellisesta kehittämisestä.

Hankekohtaisen kasautumissäännön mukaisesti tässä tukiohjelmassa myönnettävän ja muun valtiontuen yhteenlaskettu tuki-intensiteetti samojen tukikelpoisten kustannusten osalta ei saa ylittää tuki-intensiteetin enimmäismääriä.

Myönnettävät avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi perustuu valtionavustuslakiin ja sähköisen raskaan liikenteen kehittämiseen vuosina 2022-2025 myönnettävästä avustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:ään ottaen huomioon EU:n valtiontukisäännöt sekä edellä kohdassa ”Avustettavat hankkeet ja niiden edellytykset” esitetyt muut vaatimukset. 

Päätökset pyritään tekemään 15.9.2023 mennessä.

Avustusta on haettava ennen hanketta tai toimintaa koskevien töiden aloittamista. 

Avustus maksetaan jälkikäteen hakemuksen perusteella toteutuneiden, maksettujen ja hyväksyttävien kustannusten perusteella yhdessä tai avustuspäätöksen mukaisessa useammassa erässä. Hakijaa pyydetään esittämään toiveensa maksatuserien määrästä ja arvio suuruudesta jo hakuvaiheessa. 

Viimeisen maksatuserän suuruuden tulee olla vähintään 10 % avustuksen kustannuksista.

Hankkeen on oltava kokonaan toteutettu ennen viimeisen erän maksamista, kuitenkin viimeistään 30.9.2025. 

Avustuksen saaja sitoutuu raportoimaan Traficomille hankkeen etenemisestä, tuloksista ja avustuksen käytöstä. Raportointi on maksatusten edellytyksenä. Viimeisen erän maksamisen edellytyksenä on, että hankkeen tuloksista ja hyödyntämismahdollisuuksista sekä varojen käytöstä on laadittu Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymä loppuraportti. Maksatuksen yhteydessä on toimitettava tiedot hankkeessa saaduista tuloista. 

Loppuraportti on lähtökohtaisesti julkinen, ja avustuksen saaja sitoutuu julkaisemaan hankkeen tulokset hankkeen päätyttyä. 

Avustuksen saajalta voidaan edellyttää hankkeen loppuraportoinnin yhteydessä ulkopuolisen tilintarkastajan lausunnolla varustettua selvitystä valtionavustuksen käytöstä. 

Avustusta ei voida maksaa yritykselle, joka ei ole noudattanut yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tuen takaisinperintämääräystä. Avustusta ei voida maksaa myöskään, jos tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi. 

Sähköisen raskaan liikenteen valtionavustushankkeesta raportoidaan Liikenne- ja viestintävirastolle vuosittain 31.1.2024, 31.1.2025 ja 30.9.2025 mennessä. Myönnettyä valtionavustusta haetaan maksuun raportoinnin yhteydessä.

Maksatushakemus ja raportointi tehdään erillisellä lomakkeella, jonka liitteenä tulee toimittaa

• kustannus- ja rahoitusliite
• kirjanpidon ote toteutuneista kustannuksista
• työajanseurantaliite
• väli/loppuraportti.

Lue maksatus- ja raportointiohje ennen kuin lähetät hakemuksen. Hakemus lähetetään sähköpostitse osoitteisiin kirjaamo@traficom.fi ja sahkoinen.liikenne@traficom.fi

• Kustannus- ja rahoitusliite
• Työajanseurantaliite

Avustusta haetaan kirjallisesti Traficomilta. Hakuaika alkaa 6.3.2023 ja päättyy 10.5.2023. Hakemus liitteineen tulee lähettää sähköpostilla Traficomin kirjaamoon osoitteeseen kirjaamo@traficom.fi ja osoitteeseen sahkoinen.liikenne@traficom.fi.

Hakulomakkeen liitteet ovat:

• Yhteishankkeen osalta sitä koskeva sopimus
• Innovaatioklusterin osalta selvitys klusterin toiminnasta ja rooleista, esim. sopimus
• Hankesuunnitelma
• Hankkeen tarkempi kustannuserittely ja rahoitussuunnitelma (tämä voidaan osoittaa erillisellä liitteellä tai osana hankesuunnitelmaa)
• Palkkakustannusten osalta hakijan selvitys siitä, että se täyttää valtionavustuslain 7 § 2 mom edellytykset valtionavustuksen myöntämiselle  
• Ei merkittävää haittaa (DNSH) -arviointi
• Selvitys nimenkirjoitusoikeudesta.

Jos hakemuksesta puuttuu vaaditut liitteet tai se saapuu määräajan jälkeen, hakemus voidaan hylätä ilman arviointia.

Avustuksen myöntämisessä sovelletaan voimassaolevia säädöksiä ja ohjeita, mm. seuraavia:

Valtionavustuslaki (688/2001)

Valtioneuvoston asetus sähköisen raskaan liikenteen kehittämiseen vuosina 2022-2025 myönnettävästä avustuksesta (112/2022) ja perustelumuistio.

Laki Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022)

EU:n valtiontukisäännöt

Yleinen ryhmäpoikkeusasetus (RPA) eli KOMISSION ASETUS (EU) N:o 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 

RRF-asetus eli KOMISSION ASETUS (EU) N:o 241/2021 elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 

Tekniset ohjeet ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamiseksi elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen mukaisesti (2021/C 58/01) 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/2509 unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (uudelleenlaadittu) (varainhoitoasetus)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 883/2013 Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 

Neuvoston asetus (EY, Euratom) 2988/95 Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta

Neuvoston asetus (EY, Euratom) 2185/96 komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi

Neuvoston asetus (EU) 2017/1939 tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa

Hauissa otetaan huomioon vain EU:n ja Suomen asiaankuuluvaa ympäristönsuojelulakia noudattavat hakemukset. 

Ennen lomakkeen täyttämistä lue maksatuksesta ja raportoinnista Maksatus- ja raportointiohjeesta

• Maksatus- ja raportointilomake
• Kustannus- ja rahoitusliite
• Työajanseurantaliite

Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tehokkaat ja oikeasuhtaiset toimenpiteet petosten, korruption, eturistiriitojen ja kaksikertaisen rahoituksen estämiseksi. Tukiviranomaisten on seurattava tuen käyttöä ja varmistuttava, että tuki on käytetty oikeaan tarkoitukseen ja lain mukaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi hankintalainsäädännön noudattamisen varmistamista. Tuensaajaan kohdistuu valvontaa, joka voi olla myös paikan päällä tehtävä tarkastus.

Tukiviranomaisen velvollisuudet

Tukiviranomainen vastaa tuen myöntämiseen, maksamiseen, käytön seurantaan ja mahdolliseen takaisinperintään liittyvistä tehtävistä.

Tukiviranomaisen tulee seurata tuen käyttöä. Tukiviranomainen vastaa siitä, että tuen käytöstä ja tuelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä tuen valvonnasta ja tarkastuksesta toimitetut tiedot ovat kattavia ja virheettömiä.

Tukiviranomaisella on myös velvollisuus ilmoittaa tukivälinevarojen käyttöön liittyvistä rikosepäilyistä ja muista sääntöjenvastaisuuksista. Rikosepäilyistä on tehtävä rikosilmoitus ja niistä tulee lisäksi ilmoittaa valtiovarainministeriölle, valtiovarain controller -toiminnolle, valtiokonttorille ja hallinnonalan ja toimialan ministeriölle sekä valtiontalouden tarkastusvirastolle ja Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF).

Viranomaisen tekemät tarkastukset

Ennaltaehkäisevien toimien lisäksi tarvitaan myös järjestelmiä sääntöjenvastaisen toiminnan havaitsemiseksi. Tällaisia ovat muun muassa viranomaisten paikan päällä tekemät tarkastukset. Tukiviranomaisella on oikeus tarkastaa tuensaajia valtionavustuslain säännösten mukaisesti.

Myös tukiviranomaisen itsensä toimintaan kohdistetaan tarkastuksia. Valtiovarain controller -toiminnolla on ulkoisena riippumattomana tarkastajana oikeus tarkastaa RRF-varojen toimeenpanoon osallistuvia kansallisia viranomaisia.

Tukiviranomaisen raportointivelvollisuus

Tukiviranomaisen on seurattava ja valvottava tuen käyttöä ja tallennettava tarvittavat tiedot. Tukiviranomaisen on ilmoitettava tiedot salassapitosäännösten estämättä kansallista seurantaa ja valvontaa varten. Tukiviranomaisen on ilmoitettava muun muassa seuraavat tiedot: 
•    tuen hakeminen ja myöntäminen 
•    maksaminen, seuranta ja maksamisen lopettaminen 
•    palauttaminen ja tarkastukset 
•    takaisinperintä ja muut jälkitoimet 
•    ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen toteutumisen arviointi
•    seurantaa koskevat tarvittavat tiedot.

Tuensaajan velvollisuudet

Tuensaajan on tukipäätöksen ehtojen mukaisesti annettava tukiviranomaiselle oikeat ja riittävät tiedot avustuksen maksamista ja ehtojen valvontaa varten. Tämä koskee erityisesti tuen käyttöä ja siihen liittyviä muutoksia. Lisäksi tuensaajan on tehtävä yhteistyötä kansallisten ja Euroopan unionin toimivaltaisten toimielinten, elinten ja laitosten kanssa, kun nämä käyttävät lakisääteisiä tiedonsaanti- tai tarkastusoikeuksiaan. Ehtojen vastaisista menettelyistä on seuraamuksia.

Lisätietoa:

Riskienhallinta- ja petostentorjuntastrategia. Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelma

Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) toimeenpano ja seuranta

Ilmoittajansuojelu Traficom

Euroopan petostentorjuntavirasto

Keskeiset lainsäädännöt